Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei

Yhteen vakituiseen asuinpaikkaan sitoutunut elämäntapa ja työn tekemisen tapa tulevat muuttumaan, uskoo aluekehittämisen asiantuntija.

maaseutu
Kuvassa nainen tekee etätöitä järven rannalla.
Moni arvostaa luonnon läheisyyttä. Ja hyviä kulkuyhteyksiä kaupunkiin. Kuvassa tehdään etätöitä Kouvolan Vuohijärven rannalla toukokuussa 2020.Jussi Nukari / Lehtikuva

Monia kaupunkilaisia kiinnostaa muuttaa maalle (siirryt toiseen palveluun) tai ainakin kokeilla muualla asumista. Yle kertoi tänään varsinaissuomalaisen Pöytyän kunnan tarjouksesta kesäasukkaille: kuukausi kerros- tai rivitalossa 200 eurolla. Koronakriisi on saanut ihmiset pohtimaan elämän valintojaan ja haikailemaan toisenlaisen arjen perään. Yle etsi vastauksia asumiskysymyksiin.

Palaako Nurmijärvi-ilmiö?

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä lapsiperheitä muutti kosolti kaupunkien kehyskuntiin eri puolilla Suomea. Nurmijärvi-ilmiö oli huipussaan.

– Osittain on nähtävissä viitteitä siitä, että on paluuta Nurmijärvi-ilmiöön, kuvailee johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Nurmijärvi-ilmiö tarkoitti pientalovaltaista asumista rauhallisessa ympäristössä. Töihin ja harrastuksiin matkustettiin yleensä lähimpään kaupunkiin.

Osa kehyskunnista veti muuttajia vielä 2010-luvulla. Osa sen sijaan ei enää pystynyt kilpailemaan asukkaista, kun kerrostaloasumisen, sijainnin ja hyvin yhteyksien merkitys nousi entistä suuremmaksi.

– Kolmena viime vuotena ja etenkin tänä vuonna näkyy, että Nurmijärvi-ilmiö on palaamassa verrattuna 2010-lukuun, Aro kuvailee nyt.

Nurmijärven kaltaiset kunnat suurten kaupunkien kyljessä vetävät jälleen muuttajia.

– Tämän vuoden ensimmäiset viisi kuukautta näyttävät, että osa kehyskunnista on päässyt aika hyvään kasvu-uraan, Nurmijärvi itse on siitä hyvä esimerkki, Aro huomauttaa.

Muuttajien määrät ovat kuitenkin pienempiä kuin ennen. Esimerkiksi Nurmijärvellä vuosittainen väestönlisäys saattoi ennen olla jopa 1 000 uutta asukasta vuodessa, nyt se on 300–500 asukasta.

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat nousseet vahvasti esille 2010- ja 2020-luvulla. Aro arvioi, että Nurmijärvi-ilmiö ei ole mahdollinen samassa mittakaavassa kuin 2000-luvun alussa, koska monen nuoren aikuisen elämäntyyli on kaukana kehyskunnassa asumisesta.

– Se näkyy, että muuttajista neljä viidestä on iältään alle 35-vuotiaita. He haluavat esimerkiksi suosia liikkumisessa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kahden henkilöauton malli on varmaan jatkossa harvinaisempi kuin mitä se on ollut, Aro listaa.

Ilmakuvassa on mökki Suomussalmen Piispajärvellä.
Kestävä kehitys on entistä useamman muuttajan mielessä. Kuvassa mökki Suomussalmella Kainuussa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Yleistyykö osa-aikainen mökkiasuminen?

Koronakriisi sai entistä useamman tekemään etätöitä. Monelle vapaa-ajan asunto on jo aiemmin ollut toinen koti. Aron mukaan on selvää, että koronakriisi oli henkinen käänne, arjen digiloikka on nyt tapahtunut kaikilla.

– Yhteen vakituiseen asuinpaikkaan sitoutunut elämäntapa ja työn tekemisen tapa tulevat muuttumaan, Aro arvioi.

Monipaikkaisuus tulee hänen mukaansa näkymään siinä, että työtä tehdään vapaasti monissa paikoissa, ei välttämättä kotona tai vapaa-ajan asunnolla, vaan missä tahansa, missä yhteydet toimivat.

Hän ei usko, että asumisen iso kuva kuitenkaan muuttuu.

– Ne paikat, jotka ovat olleet vahvoilla tähän saakka, eivät menetä saavuttamaansa asemaa. Alueilla, joilla kesäajan asukkaiden merkitys on suuri, syöksymäinen väestökehitys voi tasapainottua, hän uumoilee.

Kuntien on osattava hyödyntää mahdollisuuksia, joita kausiasukkaat tuovat.

Helsingin seutu on monilla mittareilla ylivertainen Suomen mittakaavassa. Sen merkitys todennäköisesti vain kasvaa tällä ja ensi vuosikymmenellä muuttoliikkeen takia, joka on jo tapahtunut tai tulee tapahtumaan.

Aro muistuttaa, että Suomi on kuitenkin tasapainoisempi kuin moni muu Länsi-Euroopan maa.

– Meillä on alueellisia keskittymiä, kuten Tampere, Turku ja Oulu, sekä maakunnallisia keskittymiä, esimerkiksi Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki ja Kuopio. Ne keräävät omalta alueeltaan muuttajia. Näen tilanteen tasapainoisempana kuin mitä julkisuudesta voisi päätellä, Aro arvioi.

Olennaista on, että kaupunkien läheinen maaseutu on saanut uusia asukkaita runsaasti viime vuosikymmenen ajan. Raju muutos on tapahtunut harvaan asutulla maaseudulla, jossa väestö on vähentynyt voimakkaasti.

Kuvassa on yötön yö Rovaniemellä kesäkuussa 2020.
Alueet, joilla on vahva asema, eivät sitä menetä, uskoo Timo Aro. Kuvassa yötön yö Rovaniemellä kesäkuussa 2020.Vesa Vaarama / Yle

Myydäänkö vapaa-ajan asuntoja nyt entistä enemmän?

Kyllä, mökkikauppa käy nyt kuumana. Mökkibuumi alkoi jo kevättalvella ennen koronakriisiä, kun lauha ja vähäluminen talvi houkutteli ostajia kaupoille tavallista aiemmin.

Asiantuntijat odottivat, että taloushuolet näkyisivät mökkikaupan hiljenemisenä, mutta toisin kävi: Kiinteistönvälitysalan keskusliiton KVKL:n tilastojen mukaan Suomessa myytiin mökkejä tammi–huhtikuussa noin 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kehyskunta ei välttämättä kiinnosta samaan malliin kuin ennen, mutta moni kaipaa nyt luontoon.

Ovatko omakotitalojen ja mökkien hinnat nousseet?

Kuinka kehitys näkyy omakotitalojen ja kesämökkien hinnoissa? Koronakriisi hiljensi omakotitalojen kaupan puoleen viime vuoden toukokuusta, mutta hintoihin se on vaikuttanut vähän.

Suomessa omakotimarkkinat ovat erittäin jakautuneet kalliisiin ja edullisiin riippuen siitä, missä talo sijaitsee. Kainuusta oman kodin voi ostaa noin 20 000 eurolla. Pääkaupunkiseudulla hinta on helposti puoli miljoonaa.

Kesämökkien hinnat puolestaan ovat nousseet. Noin kuukausi sitten kerroimme, että rantamökkien koko maan keskihinnat nousivat tammi–toukokuussa 12 prosenttia ja toukokuussa peräti 18 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan.

Lue myös:

Vuosien alamäki päättyi: Kesämökkien hinnat kääntyivät reippaaseen nousuun

Korona yllätti kääntämällä mökkikaupan nousuun – kasvuluvut kymmenissä prosenteissa, kysyntää enemmän kuin tarjontaa

Kiinnostus kokeilla maaseutuasumista kasvussa – helsinkiläispari tarttui Pöytyän kunnan tarjoukseen kesäkodista 200 eurolla

Kaksoiskuntalaisuus törmäsi perustuslakiin: äänioikeuteen tai verotukseen ei ehdoteta muutoksia

Vaihtovuosi lappilaiskylässä vieraannutti suosikkitubettajan kaupunkilaisuudesta – ratikkakiskojen kirskunta ja juna-aseman kuulutukset tuovat nyt vain pahan olon

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua