Aluksi oli valtava jättipalsamimeri – sitten alkoi 10 vuoden toivottomalta tuntuva urakka

Ryteikköinen maasto teki vieraslajin hävittämisestä vaikeaa, mutta nyt tulokset näkyvät.

luonto
neljä ihmistä ryteikköisessä maastossa kitkemässä jättipalsamia
Jättipalsamin kitkemiseksi järjestettiin ensimmäisinä vuosina yleisiä talkoita, ja töihin osallistui myös kokonaisia koululuokkia. Kuva on vieraslajitalkoista vuodelta 2012.Kouvolan kaupunki

Se oli vuosikymmenen pituinen urakka.

Jättipalsami oli vallannut kouvolalaisen Pentsojan puronvarren. Kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevan viheralueen puronpenkat kukkivat vaaleanpunaisina, ja varret kurottivat puoleentoista metriin.

– Se oli kuin pinkkiä merta. Jättipalsamia oli kahden kolmen metrin leveydeltä, ja kun katsoi eteenpäin, näkyi pelkkää palsamia, kertoo Jenni Ojala.

Ojala tuli vuonna 2011 töihin Kouvolan kaupungille ja sai tehtäväkseen aloittaa jättipalsamin kitkennän luonnonsuojelualueelta.

Hän työskentelee nykyään ylitarkastajana Kaakkois-Suomen ely-keskuksessa, mutta on jatkanut Pentsojan parissa myös työpaikan vaihtamisen jälkeen.

Koululuokkia talkoisiin

Jättipalsamin kitkentä alkoi talkootyönä ja ilman kummempia apuvälineitä. Kitkettävää oli laajimmillaan noin hehtaarin alueella, mikä on vajaa viidennes koko puronvarren suojelualueesta.

– Kasveja nyhdettiin maasta käsipelillä. Maa on sen verran pehmeä, että kun varresta nykäisee, palsami lähtee juurineen pois. Palsami ei tee mitään kovin syviä juuria, ja ne on helppo nyppäistä ylös. Siinä edettiin rintamana puron varrella, Ojala kertoo.

Urakkaan osallistui niin yksittäisiä kuntalaisia kuin kokonaisia koululuokkiakin. Pentsojalla huhki myös Kouvolan kaupungin, Metsähallituksen, ely-keskuksen ja luonnonsuojelupiirin väkeä.

jätesäkkejä täynnä jättipalsamia
Alkuvuosina jättipalsamia kertyi säkkikaupalla. Sittemmin työ muuttui muiden kasvien joukossa lymyilevien palsamien etsimiseksi.Kouvolan kaupunki

Kitkemässä käytiin keskimäärin kolme kertaa kesässä, sillä kasvin siemenet itävät keskenään eri aikaan.

– Alkuvuosina saatiin vähintään kymmenen jätesäkillistä kasvijätettä per kitkentäkerta. Kun mentiin vuosia eteenpäin, koko ajan se väheni, Ojala kertoo.

Jättipalsami syö elintilan muilta kasveilta

Jättipalsami on hanakasti leviävä vieraslaji, joka on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta.

Ihminen toi sen Suomeen alun perin 1800-luvun lopulla. Sittemmin jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta maasta, ja sitä tavataan luonnossa laajalti.

Jättipalsami.
Jättipalsamin siemenet voivat lentää jopa usean metrin päähän. Kouvolassa palsamin kitkentään on käytetty tähän mennessä yli 400 tuntia.Jari Flinck / Yle

Jättipalsami on luokiteltu koko Euroopan unionin alueella haitalliseksi vieraslajiksi. Lajia ei saa esimerkiksi kasvattaa, päästää ympäristöön tai tuoda EU:n alueelle.

– Jättipalsami peittää alleen muun kasvillisuuden ja yksipuolistaa elinympäristöjä. Toisena isona asiana on se, että vieraslajit – vaikka kuinka kauniita ne kukat olisivatkin – eivät ole pölyttäjille niin ravintorikkaita kuin kotoperäiset lajit, Jenni Ojala kertoo.

Nyt enää yksittäisiä

Kesäkuussa 2020 Pentosojalla odotti iloinen yllätys. Katselmuksessa löytyi enää kaksi jättipalsamia.

– Aluksi ajattelimme, että olemme ihan sokeita, emmekä näe niitä kasveja. Mutta sitten totesimme, että jos kolme ihmistä ei näe niitä, niin aikaisempina vuosina on tehty hyvä työ, Ojala kertoo.

Kasvillisuus oli alkanut monipuolistua jo viimeisten kolmen vuoden aikana.

– Voisi sanoa, että alue on palautunut lähes alkuperäiseen kasvillisuuteen. Siellä on nyt laajoja mesiangervokasvustoja, rantaminttua, punakoisoa ja vehkaa.

Jättipalsami
Jättipalsamin tunnistaa vaaleanpunaisesta kannumaisesta kukasta ja vaaleanvihreistä lehdistä. Varsi on hivenen läpikuultava. Korkeus vaihtelee kasvupaikasta riippuen.Yle/ Risto Salovaara

Varmaa jättipalsaminen katoaminen ei vielä ole, mutta urakka on selvästi voiton puolella. Tilannetta kartoitetaan uudelleen loppukesästä, ja seurantaa jatketaan myös lähivuodet.

– Siemenpankkia voi olla vielä jäljellä, ja lisäksi Pentsojalle valuu virtaa vettä muun muassa Haanojalta. Sen varrella tulee myös tehdä tarkistuksia, Ojala kertoo.

Torjunta jatkuu muualla Kouvolassa

Jättipalsamin torjunta jatkuu myös muualla Kouvolassa. Kaupunki on palkannut nyt toista kertaa kesäksi työntekijän, jonka tehtävänä on koordinoida talkoita. Kasvia on hävitetty esimerkiksi ampumaradalta yhdessä paikallisen jousiammuntaseuran kanssa.

– Palsamia on turvallisempi kitkeä talkootyönä, kun taas jättiputken torjuntaa kaupunki ostaa ulkopuolelta, ympäristöjohtaja Hannu Friman Kouvolan kaupungilta kertoo.

Jättipalsamia kasvaa Oulun Kaijonharjussa.
Jättipalsami leviää paikoin hyvin isolle alueelle. Tämä kuva on Oulusta.Kati Teirikko / Yle

Jättiputket ovat niin ikään haitalliseksi luokiteltu vieraslajien ryhmä. Niiden kasvineste voi aiheuttaa vakavia iho-oireita auringonvalon kanssa reagoidessaan, ja herkimmillään erilaisia oireita voi saada jo kasvuston lähellä oleskelusta.

Syksyllä kaupunki päivittää myös suunnitelmansa lupiinin ja kurtturuusun torjuntaan.

Palsami taipuu tavallisesti parissa vuodessa

Tavallisesti jättipalsami ei ole samanlainen riesa kuin se nyt oli Kouvolan Pentsojalla.

– Jos maasto olisi ollut helpompi, palsamista olisi varmasti päästy eroon jo kahdessa tai kolmessa vuodessa. Pentsojan maasto on kuitenkin ryteikköinen ja siellä on paljon muutakin kasvillisuutta, jolloin kasveja on voinut jäädä huomaamatta, Jenni Ojala kertoo.

Kotipihasta jättipalsamia voi hävittää siimaleikkuria tai ruohonleikkuria apuna käyttäen. Myös kitkentä on helppo tapa, sillä jättipalsami lähtee maasta kevyesti nykäisemällä.

– Kun palsameja ei päästä kukkimaan, niistä pitäisi päästä eroon parissa vuodessa, kertoo Jenni Ojala.

Lue myös:

Taistelu haitallisia vieraskasveja vastaan kiihtyy – kurtturuusuja on istutettu Lappiinkin, mutta nyt ne on tuhottava juuria myöten

Mökkitontin lupiinimeri muutettiin ruohonleikkurin avulla nurmeksi – tutkija kehottaa kaikkia ihmisiä viikatehommiin

Muotikasvit voivat villiintyä uusiksi karkulaisiksi luontoon – kotipuutarhuri, näin kannat vastuusi vieraslajeista ja helpotat kitkemissavottaa

Jättipalsami rehottaa paikoin holtittomasti, mutta sille löytyi tehokas pörröinen torjuja – raportti: "Taimet eivät ehtineet siementää"