Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan haavoittuvuuden poikkeusoloissa – erityisesti ikääntyneiden tilanne oli hankala, kun palveluita supistettiin

Järjestöjen toiminnan lisäksi koronakeväänä on kaivattu erilaista vapaamuotoista auttamista, kuten naapuriapua ja vapaaehtoistoimintaa.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Valmiiksi pakattuja ruokakasseja Haagan seurakunnan ruokajakelussa.
Ruokakassit ja ruokajonot tulivat monelle tutuksi keväällä. Kuva Haagan seurakunnan ruokajakelusta huhtikuulta.Henrietta Hassinen / Yle

Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan, eli palvelujen ja toimeentuloa turvaavien rahallisten etuuksien, haavoittuvuuden poikkeusoloissa, todetaan tänään julkaistussa sosiaalibarometrissa (siirryt toiseen palveluun).

Viimesijaisen toimeentuloturvan käyttäjien valtava määrä, velkaongelmien kasvu ja ruoka-avun tarpeen lisääntyminen paljastivat nykyjärjestelmän heikkoudet.

Koronaepidemia havainnollisti, että siinä missä julkinen sektori epäonnistui tehtävässään, kolmas sektori pyrki paikkaamaan valuvikoja kykynsä mukaan. Vastuuta turvaverkon pettämisestä kantoivat niin järjestöt kuin seurakunnan diakoniatyö.

– Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pohtii SOSTEn tiedotteessa.

Kolmannen sektorin lisäksi kaivattiin myös niin kutsuttua neljättä sektoria eli vapaaehtoistoimintaa, naapuriapua ja lähimmäisten omaehtoista tukea niille, jotka eivät kyenneet enää hoitamaan omia asioitaan.

Julkiset palvelut tavoittivat ja kykenivät vastaamaan koronaepidemian seurauksiin vain osittain. Erityisesti ikääntyneiden tilanne oli hankala poikkeustilanteessa, sillä samalla kun läheisten epävirallinen apu ja tuki olivat katkolla tai vähentyneet, myös kunnan järjestämää apua supistettiin.

Koronapandemian pelätään lisäävän eriarvoisuutta

Sosiaalibarometrin kyselytulosten perusteella hyvinvointialan ammattilaiset pelkäävät, että koronapandemia saattaa lisätä eriarvoisuutta 1990-luvun laman tavoin. Barometrin vastaukset kertovat taloudellisten ongelmien vakavasta lisääntymisestä koronaepidemian myötä.

Kyselyn perusteella noin kaksi kolmasosaa sosiaalityöntekijöistä oli huomannut ruoka-avun lisääntymisen. 41 prosenttia vastaavista raportoi velkarästien lisääntymisestä, 44 prosenttia taas muiden velkaongelmien kasvusta.

Sote-johtajilta sekä TE-palveluiden ja Kelan johdon vastaavilta kysyttiin, mitkä tekijät tulevat vaikuttamaan eriarvoistumisen kasvun heidän alueellaan lähivuosina. Vastaajat nostivat tärkeimmiksi tekijöiksi väestön ikääntymisen, pitkäaikaistyöttömyyden korkean tason ja kotitalouksien velkaantumisen.

Kyselyn avovastauksissa sosiaalityöntekijöitä huolestutti kehitys, jossa yhdessä ääripäässä ovat hyvinvoivat ja pärjäävät ihmiset, ja toisessa päässä taas toimintakyvyiltään heikot ihmiset.

Esimerkiksi yksinäisyydestä kärsivät koronakevään aikana erityisesti ne, joiden liikkumisvapautta ja kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa rajoitettiin. Jouduttiin siis tilanteeseen, jossa rajoitukset vahingoittivat eniten niitä ihmisiä, jotka olivat jo valmiiksi heikossa asemassa.

Näitä ihmisiä olivat haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset, jotka eivät saaneet asianmukaista tukea vanhemmilta, ikääntyneet heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä taloudellisesti heikoilla olevat henkilöt.

Etäpalvelut eivät palvele kaikkia ihmisryhmiä

Koronapandemian myötä käyttöön otetut uudet digitaaliset etäpalvelut eivät yksin riittäneet tukemaan asiakkaita, barometrin johtopäätöksissä summataan. Sosiaalityöntekijöiden vastausten perusteella osa asiakkaista olisi hyötynyt enemmän lähipalveluista.

"Etäyhteyksiä voisi käyttää aiempaa enemmän, mutta henkilökohtaiset tapaamiset olisi kuitenkin tärkeitä myös jatkossa, koska oma asiakaskunta on jo muutoinkin passivoitunutta ja syrjäytynyttä", sosiaalityöntekijä kertoo kyselyn avovastauksessa.

Etäpalvelujen käyttö aiheutti vaikeuksia, sillä kaikilla asiakasryhmillä ei ollut riittäviä taloudellisia tai kielellisiä edellytyksiä, laitteita tai osaamista palvelujen käyttöön.

"Ongelmaisessa tilanteessa kaikilla ei ole myöskään voimavaroja opetella uutta toimintatapaa", sote-johtaja toteaa avovastauksessa.

Tulosten mukaan ikääntyneillä, yli 50-vuotiailla työttömillä, osatyökykyisillä, pitkäaikaistyöttömillä, maahanmuuttajilla ja osalla mielenterveys- ja päihdekuntoutujista oli eniten vaikeuksia etäpalvelujen käytössä.

Lue aiheesta lisää

Äkilliset muutokset ovat uhka perheiden taloudelle – kysely paljasti, että köyhyys koskettaa entistä useampaa: "Tilillä on sitten vain 20 euroa"

Kysely: Korona sai suomalaiset pelkäämään pandemiaa ja uutta maailmanlaajuista talouskriisiä – huoli ilmastosta jäi taka-alalle

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus