Turkki haluaa muuttaa Hagia Sofian moskeijaksi – 5 syytä, miksi asiasta puhutaan

Kahden viikon aikana Turkissa päätetään maailmankuulun entisen bysanttilaisen kirkon Hagia Sofian muuttamisesta moskeijaksi. Se on ollut museo jo melkein 90 vuotta.

Turkki
Hagia Sofia
Hagia Sofia rakennettiin alun perin ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 537.Rolf Kremming / AOP

Kun vastarakennetun Hagia Sofian kullattu kupoli 1 500 vuotta sitten tervehti mereltä Bysantin pääkaupunkiin Konstantinopoliin saapuvia, rakennus oli kristillisen maailman suurin katedraali ja sen kupoli yksi aikansa arkkitehtuurisista ihmeistä.

Hagia Sofia seisoo yhä jykevänä ja hieman kauhtuneena Unescon maailmanperintölistaan kuuluvalla historiallisella niemimaalla Istanbulissa. Sen käyttötarkoitus on kuitenkin muuttunut vuosisatojen saatossa.

Turkkilaiset ottomaanit muuttivat rakennuksen moskeijaksi valloitettuaan Konstantinopolin 1453.

Katedraalin muuttaminen moskeijaksi oli merkittävä voiton symboli muslimeille ja sulttaani Mehmed Valloittajalle, vaikka kristityt saivatkin jatkaa uskontonsa harjoittamista.

Viisisataa vuotta myöhemmin Hagia Sofian status muuttui taas, kun maallistuneen nyky-Turkin perustaja Mustafa Kemal Atatürk muutti sen museoksi 1934.

Symbolit taistelevat vieläkin Hagia Sofian ympärillä: Turkin korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kahden viikon kuluessa, voiko rakennuksen muuttaa jälleen moskeijaksi. Alun perin päätöstä odotettiin tänään torstaina, mutta oikeus lykkäsi sen julkistamista.

Lopullisen päätöksen uskotaan olevan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnon käsissä. Erdoğan on itse ollut muutosta vaatineiden joukossa. Hän puhui Hagia Sofian moskeijaksi muuttamisesta viimeksi viime vuoden vaalikampanjassaan.

Yle kokosi viisi asiaa, jotka väittelystä tulisi tietää.

1. Hagia Sofia on symbolisesti merkittävä maailmallakin

Hagia Sofian moskeijaksi muuttamista vaativat turkkilaisnationalistit, jotka tukevat hallituksessa Erdoğanin AK-puoluetta, sekä islamistit joiden riveistä Erdoğankin ponnahti politiikkaan.

He vetoavat siihen, että Turkki on pääosin islaminuskoinen maa. Kampanjointi onkin kiihtynyt Erdoğanin islamilaiskonservatiivisen AK-puolueen vallan aikana.

Muutosta vastustavat Turkissa maallistuneet liberaalit, vasemmisto, sekä alati kutistuva kristitty vähemmistö.

Hagia Sofia sisältä
Museona nykyisin toimiva Hagia Sofia on suosittu turistikohde.AOP

Istanbulissa vaikuttava ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Bartolomeos – joka tavallisesti pysyttelee visusti loitolla poliittisista väittelyistä ­– kehotti keskiviikkona noudattamaan järjen ääntä.

Hän sanoi, että Hagia Sofian tulisi pysyä museona ja siten symboloida uskontojen yhteisymmärrystä.

– Moskeijaksi muuttaminen kääntäisi miljoonat kristityt islaminuskoa vastaan ympäri maailmaa. Toivomme että viisaus ja järki voittavat, Bartolomeos sanoi, kuin viitaten Hagia Sofian nimen alkuperään (kreikaksi "pyhä viisaus").

Ulkomailla keskustelu Hagia Sofian muuttamisesta moskeijaksi on saanut takajaloilleen erityisesti Kreikan. Siellä Hagia Sofia nähdään osana maan omaa historiallista perintöä.

Hagia Sofian symbolisesta tärkeydestä vielä 1 500 vuotta rakentamisensa jälkeen kertoo sekin, että Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on vedonnut sen museona pitämisen puolesta.

– Hagia Sofian statuksen muuttaminen heikentäisi tämän suurenmoisen rakennuksen perintöä ja sen ylivertaista, nykymaailmassa niin kovin harvinaista kykyä toimia eri uskonperinteitä ja kulttuureja yhdistävänä siltana, Pompeo sanoi tiedotteessa keskiviikkona.

2. Turkille kysymys on myös itsenäisyyden osoittamisesta

Erdoğanin ja hänen hallintoaan tukevien turkkilaisnationalistien johdolla Turkki on monin tavoin alleviivannut "kansallista itsenäisyyttään" ja ajanut uhmakasta ulkopolitiikkaa.

Turkilla on meneillään sotaoperaatioita Syyriassa, Pohjois-Irakin Kurdistanissa sekä Libyassa, joilla se on uhmannut kansainvälisen yhteisön mielipiteitä ja myös vieraannuttanut Nato-kumppaneita.

Turkki vastasikin Pompeon tiedotteeseen torstaina voimakkaasti.

– On oma sisäinen asiamme ja suvereeni oikeutemme päättää (Hagia Sofiasta), Turkin ulkoministeri Hami Aksoy totesi, lisäten ettei kukaan voi asettaa vaatimuksia Turkille.

Viime vuonna Turkki osti S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän Venäjältä siitä huolimatta, että se suututti Nato-kumppanit ja sai Yhdysvallat sulkemaan Turkin pois Yhdysvaltojen F35-hävittäjäohjelmasta.

Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi kuvattuna katossa
Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi ovat kuvattuina pääsalin katossa.Mara Brandl / AOP

Kreikassa Hagia Sofia -väittely on historiallisista syistä otettu kaikkein henkilökohtaisimmin.

Päätöksen ajoitus nähdään siellä viestinä Kreikalle aikana, jolloin maiden välit ovat olleet tulehtuneet erityisesti jaetun Kyproksen ja sen luonnonvarojen takia.

Turkki, Kypros sekä Kreikka ovat riidelleet erityisesti kaasun- ja öljynetsintöjen takia Välimerellä.

Turkki lanseerasi äskettäin niin kutsutun Sininen isänmaa (Mavi Vatan) -suunnitelmansa ajaakseen etujaan Välimerellä, ja se on saanut vastaansa Kreikan ja Kyproksen lisäksi Egyptin.

Riitaan liittyen Turkki auttaa sotilaallisesti Libyan virallista, YK:n tunnustamaa hallintoa, joka puolestaan tukee Turkin suunnitelmia Välimerellä.

Konflikti Libyassa uhkaa nyt YK:n mukaan kiihtyä. Turkilla, joka on lähettänyt Libyaan oman sotakaluston ja -joukkojen lisäksi syyrialaisia palkkasotilaita, on tapahtumissa ratkaiseva rooli.

3. Huomio pois sisäisistä "oikeista ongelmista"

Tutkitusti valtaosa turkkilaisista kannattaa Hagia Sofian moskeijaksi muuttamista, mutta ei pidä asiaa kovin tärkeänä.

Kotitalouksissa puheenaihe numero yksi on talouden tila.

Vaikka virallisten tilastojen mukaan työttömyys on hieman yli 13 prosenttia, talousasintuntijoiden mukaan todellinen luku voi jopa olla kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi.

Joka neljäs turkkilainen nuori ei käy töissä eikä opiskele, eivätkä he myöskään hae töitä, koska eivät usko löytävänsä työpaikkaa.

Turkin aiemmin nopeasti kasvanut talous lähti alamäkeen kaksi vuotta sitten ja covid-19-epidemia on vain syventänyt taloushuolia.

4. Hajota ja hallitse kannatuksen laskiessa kotona

Tuoreimpien kyselyjen valossa enää kolmasosa turkkilaisista kannattaisi Turkkia 18 vuotta johtanutta AK-puoluetta.

Kiivaimpina talouskasvun vuosina hallitusta kannatti yli puolet kansalaisista. Kannatuksen laskiessa myös oppositiopuoleisiin kohdistuva painostus on kasvanut.

Oppositio väläytteli aikaistettuja vaaleja, mutta hallinto ei halua sellaisesta kuullakaan. Se on syyttänyt oppositiota "vallankaappauksen" hautomisesta.

Hagia Sofia nähdään osaltaan yhtenä provosoivana aiheena, jolla hallinto näyttää oppositiolle sen paikan ja osoittaa olevansa valtansa huipulla.

Moskeijaksi muuttaminen häiritsee eniten sekularisteja, joista moni näkee sen yrityksenä vesittää Mustafa Kemal Atatürkin perintö.

Maallistuneiden turkkilaisten suurin painajainen on, että Turkki muuttuisi Iranin kaltaiseksi imaamivallaksi. He ovat olleet herkkiä reagoimaan kaikkeen, minkä näkevät uskonnollisena painostuksena.

Turkin pääoppositiopuolue CHP on kuitenkin suhtautunut Hagia Sofia -väittelyyn maltillisesti, joten tällä kertaa – jos se oli tarkoitus – Hagia Sofiasta ei Turkissa saatu aikaiseksi uutta kansan jakavaa kiistaa.

Jeesusta esittävä mosaiikki
Hagia Sofiassa on muun muassa tämä Jeesusta esittävä mosaiikki 1200-luvulta.AOP

5. Näin moskeija muuttaisi Hagia Sofian

Hagia Sofian moskeijaksi muuttamisen puolesta kampanjoiville ryhmille on jo tehty myönnytyksiä. 1990-luvulta lähtien Hagia Sofiassa on voinut järjestää rukouksia ilman, että se on vaikuttanut museon toimintaan.

Viimeksi toukokuun lopulla Hagia Sofiasta luettiin voitonrukous Konstantinopolin valloituksen vuosipäivänä.

Jos museo kuitenkin muutetaan moskeijaksi, Hagia Sofian kuuluisat freskot tulisi peittää kokonaan – islaminusko ei salli ihmisiä esittäviä kuvia.

Kivilattiat peitettäisiin matoilla ja pääanalusliinoilla, ja kengät tulisi riisua ovella kuten kaikissa moskeijoissa.

Muutosväittelyä seuraa tarkasti myös Unesco, joka ei halua Turkin vaarantavan maailmanperintökohteen historiallista arvoa.

Turkissa on viime vuosina muutettu moskeijaksi ainakin kaksi bysanttilaista pienempää kirkkoa. Niissä freskot on peitetty rukousten ajaksi siten, että niitä voidaan yhä näyttää matkailijoille.

Korjaus 3.7. klo 19.08: partiarkka Bartholomeus johtaa ortodoksista kirkkoa, poistettu etuliite kreikkalais(ortodoksinen)