Eurooppa-kirje: Ranskan Macronin valta vapisee – Presidentti hävisi vaalit, mutta juuri paremmin ei pärjännyt haastaja äärioikealla

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Annastiina Heikkilä
Annastiina Heikkilä, PariisiAOP, Annastiina Heikkilä / Yle, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Bonjour Pariisista! Ranskassa todistettiin historiallista vihreää vallankumousta, kun ympäristöpuolue EELV nousi sunnuntaina järjestettyjen paikallisvaalien selväksi voittajaksi. Lähes tuntemattomat vihreät ehdokkaat nousevat pormestareiksi useissa suurissa ranskalaiskaupungeissa kuten Lyonissa, Bordeaux’ssa ja Strasbourgissa.

Presidentti Emmanuel Macronin LREM-puolueelle vaalien tulos oli suuri pettymys. Esimeriksi pääkaupungissa Pariisissa LREM-puolueen entinen terveysministeri Agnès Buzyn jäi kauas kolmanneksi (siirryt toiseen palveluun), kun pyöräilyä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa puoltava ja autoja vähentävä (siirryt toiseen palveluun) sosialistipormestari Anne Hidalgo valittiin selvin lukemin jatkokaudelle.

Paikallisvaalien tulos ei ollut pelkästään protesti nykyhallitusta vastaan, vaan se kertoo syvemmästä muutoksesta ranskalaisten äänestäjien arvoissa. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat ovat yhä useamman kansalaisen ykköshuolenaiheita. Päättäjiltä kaivataan niihin nykyistä järeämpiä vastauksia.

Macronin loppukauden politiikassa onkin nyt odotettavissa vihreä käänne. Presidentti ilmoitti heti maanantaina 15 miljardin euron (siirryt toiseen palveluun) ilmastorahaston perustamisesta ja lisää ympäristöön liittyviä avauksia kuullaan todennäköisesti lähiviikkoina. Paikallisvaalien ”vihreä aalto” heijastuu myös seuraavien presidentinvaalien asetelmaan.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Tähän asti Ranskassa on pidetty todennäköisenä, että vuoden 2022 vaaleista tulee uusintaottelu istuvan presidentin ja äärioikeiston puheenjohtajan Marine Le Penin välillä. Macron itse on ruokkinut tätä mielikuvaa ja nimesi Kansallinen liittouman myös paikallisvaalien ykkösvastustajakseen. Myös Le Penin Kansallinen liittouma hävisi (siirryt toiseen palveluun) sunnuntain vaalit, vaikka saikin symbolisen voiton (siirryt toiseen palveluun) päästyään valtaan Perpignanissa (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Ranskassa.

Nyt näyttää, että Macronin kannattaa kääntää (siirryt toiseen palveluun) huomionsa vasemmalle. Vihreän puolueen Yannick Jadot valmistautuu jo presidenttikisaan ja etsii liittolaisia muista vasemmistopuolueista. Ranskalaiset kaipaavat muutosta. Vihreän vasemmiston yhdistävä ehdokas olisi Macronille erittäin vaarallinen vastus.

Ranskassa jännitetään nyt pääministeri Édouard Philippen kohtaloa. Philippe valittiin selvällä äänten enemmistöllä satamakaupunki Le Havren pormestariksi, mutta hänen tulevaisuutensa pääministerinä on epävarma.

Presidentti Macron suunnittelee parhaillaan isoa ministerikierrätystä ja pohdinnassa on tiettävästi myös pääministerin vaihtaminen. Hillitty ja vakava Philippe on kuitenkin noussut koronakriisin myötä kaunopuheista Macronia selvästi suositummaksi poliitikoksi – eikä paikallisvaalien 59 prosentin äänisaalis ainakaan heikennä hänen asemaansa.

Kannattaako (liian?) suositusta pääministeristä hankkiutua eroon, kas siinä Macronin pulma. Presidentti on kuitenkin tunnettu yllättävistä ratkaisuistaan eli vastausta ei välttämättä tiedä vielä edes Philippe.

Alla kollegani kooste eurooppalaisistasisällöistä ja puheenaiheista viime päivinä. Lopuksi teemme vielä pikakatsauksen ensi viikkoon: mitä kannattaa seurata?

#SOMESSA: Merkel pelastaa koko maailman!

Merkel sitä, Merkel tätä. On melko varmaa, että tällä viikolla alkaneesta Saksan EU-puheenjohtajuudesta tulee yksi kaikkien aikojen tarkimmin somessa seuratuista ja raportoiduista. Saksan asialista on valtavan pitkä ja raskas: koronavirus, brexit, pitkän aikavälin EU-budjetti, elpymis- eli jälleenrakennusrahasto, suhde Kiinaan, 5G, ilmastonmuutos, maahanmuutto. . . Luottamus Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin on luja, koska hänen uskotaan tekevän puolivuotiskaudesta eurooppalaisen joutsenlaulunsa. Saksa oli EU:n puheenjohtaja viimeksi 2007.

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen arvioi, että kriisit ovat Merkelille polttoainetta. EU odottaa Saksalta ihmeitä, Brysselin-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen kirjoittaa. Jopa saksan kieli yleistyy nyt EU-käytävillä, Politico-verkkolehti toteaa (siirryt toiseen palveluun).

Kuten ylläoleva Instagram-kuva muistuttaa, Saksa johtaa heinäkuun myös YK:n turvallisuusneuvostoa. Instagramin saksalainen erikoisuus ovat muuten lukuisat politiikkaan keskittyvät, satiiriset meemitilit.

#FAKTA: Työttömyys lisääntyy koronan vuoksi, mutta onneksi lähtötaso ei ollut hirveän paha

Tilastografiikka Euroalueen työttömyyskehityksestä yhteisvaluutan olemassaolon aikana.
Harri Vähäkangas / Yle

Euroalueen työttömyys oli ennen koronavirusta kaikkien aikojen matalimmillaan. Vaikka aiemmat kriisit runtelivat pahasti työllisyyttä ja työttömyys paisui etenkin Etelä-Euroopassa, myös työmarkkinoiden elpyminen (siirryt toiseen palveluun) oli noiden kriisien jälkeen nopeaa. Tänä keväänä työttömyys on lisääntynyt jopa yllättävän hitaasti koronakriisin sulkutoimia ajatellen. Työttömiä oli toukokuussa 7,4 prosenttia, Eurostat kertoi (siirryt toiseen palveluun) eilen torstaina.

Suomessa tilanne on keskimääräistä huonompi. Meillä luku pomppasi (siirryt toiseen palveluun) huhtikuun 8,1 prosentista toukokuun 10,6:een. Työttömyyden estäminen ja työpaikkojen turvaaminen on yksi päätarkoituksia myös EU-maiden yhteisessä elvytyksessä, josta maiden johtajat neuvottelevat heinäkuun huippukokouksessaan (siirryt toiseen palveluun).

ÄLÄ OHITA NÄITÄ: Kansanedustajat tappelevat keinoja kaihtamatta ja siirtomaahistoriasta on taas tullut tärkeä eurooppalainen aihe

Kuvassa on Eduskuntatalo.
Olivia Ranta / Lehtikuva

Suomen kansanedustajat ovat käytännössä tukkanuottasilla siitä, millaiseen talouden elvyttämiseen Suomi voi osallistua EU:ssa. Politiikan toimittaja Maria Stenroos selvitti juurta jaksain, mitä Arkadianmäellä tapahtuu. Rikkovatko EU:n suunnitelmat sopimuksia ja lakeja? Helsingin Sanomien näkemän lausunnon (siirryt toiseen palveluun)mukaan ne eivät riko ainakaan EU-sopimuksia. Huh, mikä soppa!

Nyt kannattaa kuunnella Brysselin kone, jos on kiinnostunut Euroopan siirtomaahistoriasta! Professori Holger Weiss Åbo Akademista keskustelee toimittaja Maija Elonheimon kanssa siitä, mikseivät eurooppalaiset nähneet Afrikkaa jakaessaan 1800-luvulla, ettei siirtomaiden pito ollut niille taloudellisesti kannattavaa.

Tällä viikolla myös Belgian kuningas taipui pahoittelemaan kongolaisten kohtaloa ja Belgian siirtomaa-ajan raakuuksia.

Saksan hallitus vastasi tällä viikolla maan perustuslakituomioistuimelle, että Euroopan keskuspankki hoitaa vain tehtäviään ostaessaan euromaiden velkaa jälkimarkkinoilta. Toukokuussa perustuslakituomioistuin yllätti asettamalla EKP:lle uhkavaatimuksen, että tämän pitää perustella osto-ohjelmansa paremmin.

Keskustelu nuuskan laillistamisesta on yhtä varma kesän merkki kuin hyttyset ja lokit, kirjoittaa Yle Svenskan kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Nuuskan myynti on ollut EU:ssa kiellettyä vuodesta 1992, paitsi Ruotsissa. Tupakkadirektiiviä tarkistetaan ensi vuonna. On mahdollista, että keskustelu nuuskan myyntikiellosta viriää myös Suomessa – sitä onkin jo viritelty (siirryt toiseen palveluun).

Suunnitteletko kesälomareissua jonnekin päin Eurooppaa? Tarkista Ylen 18 maan listauksesta matkakohteen koronatilanne.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään, mikä on EU:sta lähteneen Britannian talouden suunta. Voivatko brexit ja korona tiivistää muuta Eurooppaa?

Neuvostoliiton kahdeksannen ja samalla viimeisen presidentin Mihail Gorbatšovin uudistuspyrkimykset johtivat liennytykseen ja vaikuttivat ratkaisevasti kylmän sodan päättymiseen. Hänet muistetaan myös siitä, että hän salli Saksojen yhdistymisen (siirryt toiseen palveluun). Suositukset Gorbatšovia käsittelevälle saksalaisdokumentille Yle Areenassa!

Mihail Gorbatšov ja Erich Honecker suutelevat
Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov ja Itä-Saksan Erich Honecker suutelivat vuonna 1989 Itä-Saksan 40-vuotisjuhlissa Berliinissä.EPA / AOP

ENSI VIIKOLLA: Mikä maa saa euroryhmän puheenjohtajuuden?

Saksan puheenjohtajuuskauden motto on "Yhdessä eurooppalaisen elpymisen puolesta". Siinä hengessä keskustelevat ensimmäisinä EU-maiden oikeusministerit maanantaina. Aiheina ovat esimerkiksi demokratian vahvistaminen korona-aikoina ja vihapuheen ehkäisy.

Loppuviikosta tapaa euroryhmä virtuaalisesti. Tarkoitus on valita euromaiden kokoonpanolle uusi puheenjohtaja. Portugalin valtiovarainministeri Mario Centeno kertoi vastikään eroavansa (siirryt toiseen palveluun) tehtävästä. Vahvana ehdokkaana (siirryt toiseen palveluun) on pidetty Espanjan talousministeriä Nadia Calviñoa, mutta Eurooppa-kirjeen toimitus veikkaisi ennemmin kahden muun ehdokkaan puolesta. Luxemburgin Pierre Gramegnan tai Irlannin Paschal Donohuen valintaa puoltaa, että Espanjalla on jo merkittävä EU:n ulkoasioiden johtajan paikka (siirryt toiseen palveluun). Puheenjohtajan rinnalla tärkein virka eurorymässä on suomalaisella Tuomas Saarenheimolla, täällä lisää hänen työstään.

EU:n monivuotisen budjetin käsittelyssä on tarkoitus edetä ensi viikolla. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä odotetaan uutta, muokattua versiota vuosien 2021–2027 budjetiksi. Puhelimet ja videoneuvottelulinjat ovat käyneet viime päivinä kuumana, kun jäsenmaat etsivät (siirryt toiseen palveluun) yhteistä säveltä. Michel laatii kannoista synteesin, joka käsitellään kahden viikon kuluttua jäsenmaiden huippukokouksessa.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)