Hakijat raivostuivat opiskelijavalintojen muutoksista – näin yliopistot vastaavat selvitystä vaatineelle oikeusasiamiehelle

Yliopistojen mielestä niillä ei ollut lievempiä keinoja koronapandemian sotkemien opiskelijavalintojen turvaamiseksi.

Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin
Tenttiin lukemista
Yliopistojen valintakokeisiin päntätään jopa vuosia. Tänä vuonna pääsykokeella valittavien määrää vähennettiin joillakin aloilla rajusti kun perinteiset kokeet peruttiin koronapandemian vuoksi. Minna Rinta-Tassi / Yle

Eduskunnan oikeusasiamies on saanut yliopistoilta selvityksen kanteluihin, joita hakijat ovat tehneet opiskelijavalintoihin tehdyistä muutoksista. Yliopistojen menettelyistä on tehty oikeusasiamiehelle yli sata kantelua.

Yliopistot katsovat, että niillä oli riittävän painavat perusteet muuttaa valintaperusteita kesken valintaprosessia koronapandemian vuoksi.

Yliopistojen mukaan valintojen toteuttaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi vaarantanut hakijoiden ja yliopistojen henkilöstön terveyden ja turvallisuuden.

Perinteiset pääsykokeet peruttiin ja yliopistot muun muassa kasvattivat todistuksella valittavien osuutta joillakin aloilla tuntuvasti. Muutokset rikkoivat hakijoiden luottamuksensuojaa kun yliopistot pyörsivät aiempia päätöksiään.

Yliopistot katsovat, että uudet valintaperusteet ovat kuitenkin samaan hakijaryhmään kuuluville yhdenmukaiset.

Yliopistojen mukaan niillä ei ollut täysin poikkeuksellisessa tilanteessa käytössään lievempiä keinoja. Ne muistuttavat, että yliopistolain mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista.

Valintojen täydellinen epäonnistuminen huonoin vaihtoehto

Yliopistojen yhteisen selvityksen mukaan kevään toisessa yhteishaussa oli yli 68 000 sellaista hakijaa, joiden hakumenettelyyn kuului valintakokeeseen osallistuminen.

Valintakokeiden siirtäminen myöhempään ajankohtaan tai hajauttaminen eri paikkakunnille ei yliopistojen mielestä olisi ollut riittävän turvallinen vaihtoehto.

Yksin Aalto yliopistolla järjestettäviin kauppatieteellisen alan valintakokeisiin oli ilmoittautunut yli 4 700 hakijaa.

– Jos tämä hakijamäärä olisi jaettu 10 hengen tiloihin, olisi tarvittu 470 luokkatilaa, selvityksessä lasketaan.

Yliopistot myös huomauttavat, että kantelijoiden koepaikoiksi ehdottamat koulut oli suljettu.

Jos tämä hakijamäärä olisi jaettu 10 hengen tiloihin, olisi tarvittu 470 luokkatilaa

Yliopistojen selvitys oikeusasiamiehelle

Valintakokeiden siirtäminen huomattavasti myöhemmäksi olisi yliopistojen mukaan voinut merkitä opintojen alkamista vasta tammikuussa. Tämä olisi aiheuttanut yliopistoille suuria vaikeuksia opetuksen järjestämisessä ja hakijoille puolen vuoden välivuotta.

Yliopistojen mielestä huonoin mahdollinen lopputulos olisi ollut, että valintakokeita ei olisi voitu järjestää lainkaan pandemiatilanteen vuoksi.

– Valintojen täydellinen epäonnistuminen olisi ollut kaikkien hakijoiden luottamuksensuojaa eniten loukkaava vaihtoehto, selvityksessä todetaan.

Kaksivaiheinen koe "aidosti karsiva ja erotteleva"

Yliopistojen mukaan vähiten luottamuksensuojaa olisi loukannut valintojen tekeminen alkuperäisillä perusteilla, mutta järjestämällä kokeet etäkokeina.

Lopullista opiskelijavalintaa ei yliopistojen mielestä olisi kuitenkaan voitu tehdä pelkästään vilpille alttiin valvomattoman kokeen perusteella.

Tämän vuoksi päädyttiin järjestämään kaksivaiheisen, hakijoita "aidosti karsiva ja erotteleva" koe. Kokeeseen kutsuttiin kaikilla aloilla vähintään kaksi hakijaa yhtä opiskelupaikkaa kohden.

Toiseen vaiheeseen kutsuttavien määrä mitoitettiin yliopistojen mukaan niin, että hakijoita voitaisiin tarkkailla reaaliaikaisesti tai tallenteilta. Jotta toisen koevaiheen osallistujia olisi vähemmän, yliopistot lisäsivät todistusvalinnan osuutta.

Kun kaksivaiheisesta kokeesta päätettiin, ei ollut varmuutta siitä, että kokeita voitaisiin järjestää perinteisellä tavalla.

Todistusvalinnan lisäämistä ei pidetä liian järeänä keinona

Yliopistot pitävät todistusvalintaa käytännössä ja "laadullisesti" luotettavana valintatapana.

Ne vetoavat myös siihen, että hakijat tiesivät etukäteen uudesta valintatavasta: suurin osa uusista opiskelijoista valitaan todistusten arvosanojen perusteella.

Yliopistot katsovat, että äärimmäisessä poikkeustilanteessa “todistusvalintakiintiöiden nostaminen useissa hakupainekohteissa on ollut suhteellisuusperiaatteen mukaista”.

Eli todistusvalinnan laajentaminen ei ole ollut niiden mielestä liian järeä keino turvata opiskelijavalintoja kilpailluilla aloilla.

Monet kantelijat ovat vedonneet siihen, että he olivat valmistautuneet valintakokeisiin jopa vuoden ajan ja käyneet kalliita valintakursseja.

Yliopistot eivät ole antaneet hakijoiden ymmärtää, että kaupallisten toimijoiden valmennuskurssit olisivat tarpeellisia

Yliopistojen selvitys oikeusasiamiehelle

Yliopistot toteavat, että niissä on jo siirrytty valintakokeisiin, jotka eivät vaadi pitkää valmistautumista. Valintakokeissa hallittava aineisto perustuu lukion oppimääriin tai se julkistetaan noin kuukausi ennen kokeita.

– Yliopistot eivät ole siten antaneet hakijoiden ymmärtää, että erilaisten kaupallisten toimijoiden tarjoamat valmennuskurssit olisivat tarpeellisia opiskelijavalinnoissa menestymiseen, selvityksessä sanotaan.

Kauppatieteet: hakijamäärät iso haaste

Yliopistot selvittivät menettelyjään oikeusasiamiehelle erikseen kauppatieteiden ja lääketieteellisen alan muutoksista. Näiden alojen hakijat ovat tehneet eniten kanteluita.

Lisäksi yliopistot joutuivat selvittämään psykologian ja kasvatustieteen alojen sekä Åbo Akademin oikeusnotaarin tutkinnon valintaperusteiden muutoksia.

Kauppatieteellisellä alalla todistusvalintakiintiötä nostettiin hakukohteesta riippuen alkuperäisestä 60 prosentista 75–90 prosenttiin.

Hakijoita oli yhteisvalinnassa lähes 13 700 ja perinteisesti pääsykokeeseen osallistuu 70 prosenttia hakijoista.

Hakijoiden asema ei heikentynyt, kun käytössä on kahden valintaväylän sijaan kolme väylää 

Yliopistojen selvitys oikeusasiamiehelle

Kauppatieteellisellä alalla perinteisten valintakokeiden järjestäminen olisi yliopistojen selvityksen mukaan ollut ison hakijamäärän vuoksi erityisen haastavaa.

Yliopistot katsovat, että "lähtökohtaisesti hakijoiden asema muutoksissa ei heikentynyt, kun käytössä on nyt kahden valintaväylän sijaan kolme väylää".

Kaikista alan hakijoista 94 prosenttia on ylioppilaita. Yliopistojen mukaan muiden hakijoiden asema turvattiin 10–30 prosentin valintakoeväylällä.

Lääketieteellinen: "Hyvän" toisen vaiheen kokeen raja sata hakijaa

Lääketieteellisen alan valintakokeisiin osallistuu vuosittain noin 90 prosenttia hakijoista eli lähes 10 000 hakijaa.

Muutosten valmistelussa yliopistot arvioivat, että "hyvä, erotteleva ja tasapuolinen" toisen vaiheen koe voitaisiin toteuttaa valvottuna noin sadalle hakijalle viidellä paikkakunnalla – joko etäkokeena tai perinteisenä kokeena.

Tämän vuoksi todistusvalintakiintiötä nostettiin 51 prosentista 75:een. Yliopistojen selvityksen mukaan laskelmissa pyrittiin siihen, että "todistusvalinnan osuutta kasvatetaan mahdollisimman vähän".

Todistusvalinnan avaamisella myös ei-ensikertalaisille turvattiin yliopistojen mukaan kaikkien hakijaryhmien tasapuolinen kohtelu. Ei-ensikertalaisten hakijoiden mahdollisuuksia valintakoevalinnassa paransi myös ensikertalaisten hakijoiden kiintiön poistaminen.

Psykologia: valvottu suullinen koe mahdollinen alle 70 hakijalle

Psykologian alan valinnoissa todistusvalintakiintiötä nostettiin 60 prosentista peräti 93 prosenttiin.

Selvityksen mukaan valintatavan muutosta valmisteltiin kartoittamalla vuonna 2019 opiskelemaan päässeiden koulutustausta ja ylioppilaskokeen tulokset.

Laskelmien perusteella päädyttiin siihen, että todistusvalinnan kasvattamisella ja uuden ainereaalivalinnan käyttöönotolla kenenkään hakijan asema valinnassa ei heikkene kohtuuttomasti verrattuna siihen, mikä se olisi ollut alkuperäisillä valintaperusteilla.

Todistusvalinnan rinnalle luotiin uusi psykologian arvosanaan perustuva ainereaalivalinta.

Yksittäisen ylioppilaskokeen arvosanaan perustuva valinta ei edellytä hyvää suoriutumista muissa lukio-opinnoissa

Yliopistojen selvitys oikeusasiamiehelle

Yliopistojen selvityksessä katsotaan, että "yksittäisen ylioppilaskokeen arvosanaan perustuva valinta ei edellytä hyvää suoriutumista muissa lukio-opinnoissa, toisin kuin yleinen todistusvalinta”.

Yliopistot katsoivat, että alan omia valintatehtäviä ei ollut mahdollista tuoda sähköiseen etäkokeeseen, joten sillä mitattiin yleisiä korkeakouluvalmiuksia.

Valintakokeen toisessa vaiheessa suullisen valvotun kokeen järjestäminen oli yliopistojen arvion mukaan mahdollista vajaalle 70 hakijalle.

Omasta valintapäätöksestä voi valittaa

Yliopistot korostavat, että jokainen hakija saa opiskelijavalintapäätöksen, johon hän voi hakea muutosta ensin oikaisuvaatimuksella yliopistolta ja sitten valittamalla hallinto-oikeuteen.

Hakija voi muutoksenhaussa vedota myös mahdolliseen valintaperusteiden lainvastaisuuteen tai muuhun virheellisyyteen.

– Viime kädessä hallintotuomioistuin ratkaisee, ovatko valintaperusteet ja niiden soveltaminen hakijaan olleet hyväksyttävät, selvityksessä muistutetaan.

Oikeusasiamies arvioi selvitysten perusteella, ovatko yliopistot toimineet lain mukaisesti.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on kertonut, että oikeusasiamies ei voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon yliopistot hyväksyvät uusia opiskelijoita eikä määrätä valintakokeita mitätöitäväksi tai opiskelupaikkaa annettavaksi.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23.

Lue myös:

Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa

Janika Sirén, 20, luki satoja tunteja pääsykokeisiin, mutta vain kaksi valitaan, eikä koekaan ole mitä piti – hakija, katso oikeutesi täältä

Yliopistojen todistusvalinta valmistui – katso minkälaisilla ylioppilastodistuksilla pääsi lääkikseen, oikikseen, kauppikseen ja psykaan

Miksi todistusvalintaa laajennettiin ja voiko siitä valittaa? Keräsimme vastauksia ja reaktioita yliopistojen opiskelijavalintojen muutoksiin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus