Tänä vuonna voi olla edessä poikkeuksellisen runsas hyttyskesä – luminen talvi ja kesäkuun helle loivat täydelliset kasvuolosuhteet

Parhaiten hyttysten välttely onnistuu avoimilla ja kuivilla alueilla.

hyttyset
Auton etuosa täynnä kuolleita hyttysiä.
Ajomatka Suomen halki tarkoittaa myös ajoa monen hyttysparven läpi. Kaisa Siren / AOP

Muutaman viikon sisällä selviää nouseeko tämä kesä poikkeuksellisen suureksi hyttyskesäksi, kertoo Kainuun ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen.

Suomessa tilanne on ollut kaksijakoinen. Etelässä ja rannikolla hyttysiä on ollut tänä vuonna normaalia vähemmän liikkeellä. Sellä talvi jäi vähälumiseksi ja keväälläkään vettä ei saatu suuria määriä. Tämä on johtanut siihen, että lammikot ovat saattaneet paikoin kuivaa kesken hyttysten kehityksen munasta aikuiseksi.

Mutta mitä pohjoisemmaksi mennään sitä paremmin hyttysiä on liikkeellä.

– Itä- ja Pohjois- Suomessa meillä oli todella reilusti lunta, joista tuli jo hyvin vettä. Myös keväällä vettä on saatu, ja sitä on varmasti ollut riittävästi, Leinonen sanoo.

Yhtäaikainen kuoriutuminen lisäsi määrää

Äskettäin loppuneella hellejaksolla on myös ollut suuri vaikutus hyttysten määrään. Se nopeutti kehitystä lammikoissa, josta seurasi useiden hyttysten yhtäaikainen kuoriutuminen.

–Tämä on saanut aikaan tunteen siitä, että hyttysiä olisi aivan valtavia määriä, varsinkin pohjoisessa. Se on hieman valheellinen kuva, koska määrä ei välttämättä nouse sen suuremmaksi kuin koko vuoden saldo normaalisti.

Leinonen kuitenkin arvelee, että todennäköisesti hyttysiä on tänä vuonna lennossa normaalia vastaava määrä tai jopa hiukan normaalia enemmän. Paikoitellen määrä voi olla verrattain hyvin runsaskin.

Hyttysten lentoaika on yleensä kolme viikkoa.

–Jos niiden määrä sen jälkeen edelleen runsaana voidaan puhua runsaasta hyttyskesästä pohjoisessa. Jos ei jatku, vaan määrä alkaa vähenemään, meillä on normaali hyttyskesä, Leinonen summaa.

Lento jatkuu heinäkuulle saakka

Tänä vuonna ensimmäiset hyttyset nähtiin jo toukokuussa, kun aikuistalvehtijalajit, kirsi- ja horkkahyttyset, alottivat lentonsa jo ennen kesäkuuta. Hyttysten määrä ksavoi juhannuksen molemmin puolin. Normaalisti hyttysten lento jatkuu aina heinäkuulle saakka.

– Etelässä huippu on aikaisemmin ja pohjoisessa hieman myöhemmin. Juhannuksen tienoilla on tästä populaatiosta ollut lennossa kolmannes ja loput hieman aikaisemmin tai myöhemmin. Tänä kesänä lennon huippu on ollut normaalia selvästi korkeampi johtuen yhtäaikaisesta kuoriutumisesta.

Leinonen kuitenkin huomauttaa, että hyttysiä on neljäkymmentä eri lajia. Osa niistä kuoriutuu hiukan myöhemmin, johtuen erilaisista biotoopeista eli elinympäristöistä, joissa hyttyset kehittyvät.

Loppukesästä kuvioon astelevat myös polttiaiset ja mitä pohjoisemmaksi mennään sitä enemmän myös hyttysiä ja mäkäräisiä parveilee ilmassa.

– Tätä kutsutaan räkkäajaksi, Leinonen avaa.

Ei ennusteita vaan arviointia

Monesti puhutaan, että tutkijat pyrkivät ennustamaan tulevaa hyttyskesää. Leinon mukaan ennustaminen ei ole kuitenkaan mahdollista, vaan se vaatisi tarkempia laskutoimenpiteitä.

– Muutama vuosi sitten ehdotettiin, että tarkasteltaisiin tietty määrä lammikoita ympäri Suomea. Keväällä aina laskettaisiin sulamisvaiheessa, minkä verran hyttysiä on näissä lammikoissa, ja sen mukaan tehtäisiin tilastoja ja ennusteita seuraavalle vuodelle. Ehdotus kuitenkin kaatui rahoitukseen.

Tällä hetkellä määrän arviointi perustuu siihen, onko keväällä tarpeeksi vettä kosteissa painanteissa eli lammikoissa ja allikoissa, joihin hyttysnaaraat ovat edelliskesänä munineet. Jos näissä paikoissa säilyy vesi kahdesta kolmeen viikoa ja sää pysyy kesäisissä lämpötiloissa, hyttysiä tulee normaalin enemmän.

Hyttysten välttelyyn mallia poroilta

Jos hyttyset haluaa tänä kesänä välttää, kannattaa Leinosen mukaan hakeutua mahdollisimman avoimelle, kuivalle, paahteiseille, tuuliselle ja matalakasvuiselle paikalle.

– Mitä rauhallisemmin itse on, sitä heikommin hyttyset ihmisen löytävät. Ei siis kannata hyppiä ja huitoa hyttysiä, Leino neuvoo.

Porot ovat myös huomanneet tämän ja oppineet miten saavat olla rauhassa hyttysiltä.

– Ne menevät esimerkiksi hiekkamonttuun, jossa on ylöspäin suuntautuvia ilmavirtauksia eli termiikkejä, jolloin niiden erittämä hiki ja hiilidioksidi nousevat suoraa ylöspäin ja hyttyset eivät löydä niitä. Siksi porot viihtyvät myös esimerkiksi autoteillä.

Leinonen toteaa, että ihminen voi elää hyttysten kanssa täysin rauhallisesti rinnakkaiseloa, myös ilman karkotteita ja laitteita.

– Niitä on täällä lopulta vain varsien lyhyen aikaa vuodesta.

Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna lauantaihin kello 22:een saakka.

Lue aiheesta lisää:

Suomesta löytynyt uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa – Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava: "Syytä paniikkiin ei ole"

Ötökkähotellit voivat pelastaa pölyttäjät – ympäristöasiantuntija: "Tietyillä lajeilla menee todella huonosti"

Tällainen on Suomen hyttysguru: Reima Leinonen rakastaa itikoita, jotka saavat suomalaiset lähettämään jopa tappouhkauksia