Sahat ovat vaikeuksissa ja pelkäävät jäävänsä suurteollisuuden jalkoihin – "Puun maksimaalinen ohjaaminen sahaukseen olisi myös ilmastollisesti fiksumpaa"

Suhdanne heikkeni jo vuosi sitten ja koronakriisi sulki rakentamisen monissa maissa. Sahojen tuotanto on vähentynyt 20 prosenttia vuodessa.

puuteollisuus
Koskisen saha
Koskisen saha.Matti Hämäläinen / Yle

– Sekä ympäristön että Oy Suomi Ab:n kannalta on surkea juttu, että suuri osa suomalaisista pitää itsenäistä sahateollisuutta kemiallisen metsäteollisuuden aputoimialana. Aluetalous kärsii tästä asenteesta karmeita tappiota, Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck lataa.

Kolmen suuren metsäjätin rinnalla Suomessa toimii noin 30 itsenäistä yksityisesti omistettua sahaa. Ne haluavat hallituksen budjettiriihestä tukea ja investointikannusteita myös sahoille.

Sahojen edustajia harmittaa, että suurteollisuus saa aina paremmin äänensä kuuluviin; varsinkin, kun sen tilauskirjat tyhjenevät tyhjenemistään.

– Täytyy muistaa, että sahateollisuuden panokset ovat pelkästään kotimaisia. Uudenkaupungin tehtaiden Mersuihin taidetaan tuoda pissapoikien nesteetkin Saksasta asti, Sneck heittää.

Sahamiehet perustelevat avunpyyntöään sillä, että Suomessa sahat maksavat kantorahoista lähes 70 prosenttia ja ovat tärkeä tekijä koko metsäteollisuuden kannattavuudelle. Suomen sahoja löytyy niin Kemijärveltä, Kuhmosta kuin Ahvenanmaaltakin.

Isojen lukujen toimiala

Suomen sahateollisuus työllistää noin 25 000 ihmistä ja Suomen vientialoista se on 5–6 tärkeimmän joukossa. Sahatavaran viennin arvo on kaksi miljardia euroa vuodessa.

Johtaja Sneckin mukaan sahojen vuoden 2019 tilinpäätösten tuloksista näkee myös, että vain täydellisesti sahaukseen panostavat firmat pärjäävät.

tommi sneck
Tommi SneckMatti Hämäläinen / Yle

– Jos fokus on muualla, kuin sahauksessa tai sahausta käsitellään aputoimialana, ovat tulokset karmeita, Sneck sanoo.

Aputoimialoilla Sneck tarkoittaa isojen metsäyhtiöiden sahateollisuutta, joka palvelee ennen kaikkea niiden kovaa ydintä eli selluteollisuutta. Tukkeja väitetään pantavan jopa sellukattiloihin, mikä ei ole järkevää toimintaa. Tosin metsäjätit kiistävät nämä väitteet.

Sahateollisuus ry:n mielestä tilanteeseen on vaikea saada muutosta kolmen suuren metsäjätin hallitessa puumarkkinoita. Metsänomistajat on opetettu tuijottamaan tukin hintaa, vaikka kuitua hakataan monin verroin enemmän kuin sahatukkia. Euromääräiset korotukset kuitupuuhun toisivat siis metsänomistajille isomman kokonaisvuosipotin.

– Me ei ehkä niinkään jäädä jättisahojen varjoon, vaan jäädään näiden metsäteollisuuskonsernien varjoon sillä tavalla, että sahateollisuuden strateginen asema ei ole riittävän vahva Suomessa metsäklusterissa. Sahoja käytetään raaka-aineen hankintaa tukevana toimialana, raaka-aineen hankintakanavana selluteollisuudelle, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo.

Sahatavaramarkkinoiden tilannekatsaus

Kuten muillakin teollisuusaloilla Suomen sahoilla menee selvästi viime vuotta heikommin. Tuotanto on vähentynyt noin 20 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toki sahoilla ja sahoilla on eroja.

– En koe, että myyntimäärät muodostuu niinkään ongelmaksi, mutta se mistä olen erittäin huolissani on se, kuinka me säilytämme kustannuskilpailukykymme suhteessa kilpailijamaihimme tulevaisuudessa, Luvian Saha Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska sanoo.

Veli-Matti Puuska
Veli-Matti PuuskaKatja Halinen / Yle

Puuskan mukaan sahojen kannattavuus on heikompi kuin aiemmin vastaavaan aikaan.

– Sahojen tilanne oli jo syksyllä ahdas, ja tuotantoja jarruteltiin kannattavuussyistä. Ruotsi ja Venäjä tunkivat tavaraa markkinoille edullisen valuuttakurssin avustamana, Sahateollisuuden toimitusjohtaja Merivuori kertoo.

– Sahatavaran kysyntä on kuitenkin kohtuullisella tasolla. Rakentamisen käynnissä olevat projektit ovat vielä vetäneet. Syksyllä varmaan rakennusaloitusten hiljentyessä kysyntä jossakin määrin hiljenee. Aika sumuinen näkymä syksyllä siis on, Merivuori sanoo.

Tilanne on nyt erilainen kuin normaalisti, kun Kiinan kysyntä ja rakentaminen tärkeimmissä Euroopan maissa ovat vähentyneet. Lisäksi korona sotki markkinan normaalin kysynnän täysin.

Euroopan metsätuhot myrskyjen vuoksi ja Venäjän toiminta markkinoilla ovat sekoittaneet Euroopan markkinoita ja painaneet hintatasoa alaspäin. Kotimaassa vain kuusikuitupuun hinta on noussut kymmenkunta prosenttia. Muutoin kotimaan hintataso on ollut metsänomistajien mukaan varsin vakaa.

.

Kai Merivuori
Kai MerivuoriSahateollisuus

Miltä näyttää jatkossa?

Metsäteollisuustuotteiden kysyntä alkoi heikentyä jo vuosi sitten johtuen suhdanteiden heikentymisestä. Varsinainen isku tuli tietysti vasta tänä keväänä koronakriisin sulkiessa rakentamisen monissa asiakasmaissa. Alkuvuoden työtaistelut sekoittivat tilannetta entisestään.

Sahatavaramarkkinoiden arvioidaan olevan kansainvälisesti pitkään sekaisin, kun Kiina suurena asiakkaana ei ole päässyt vielä vauhtiin. Arabimaiden kysyntää on heikentänyt öljynhinnan lasku, mikä on rokottanut myös sahatavaran kysyntää.

– Viruksesta huolimatta kysyntä on jatkunut kohtuullisena. Positiivisia yllätyksiä on ollut tee-se-itse-markkinoiden veturi, kun ihmiset ovat olleet etätöissä, niin on huomattu, että parantamisen varaa on, Merivuori pohtii.

Kotimaan kysyntä on ollut yllättävän hyvä lomautuksien vuoksi, kun koteja ja kesämökkejä on remontoitu lomautusten ollessa päällä. Ilmeisesti keväällä oli paikoin jopa pulaa joistakin sahatavaralaaduista, kun kotitimpurit rakensivat ahkerasti.

koskisen saha
Koskisen saha.Matti Hämäläinen / Yle

Vähän päästöjä

– Me olemme hävinneet Ruotsille tuotantoa todella mittavasti. Jos tukin hinnan annettaisiin määräytyä puhtaasti markkinalähtöisesti, voisi Suomen tuotanto ja sitä kautta työllisyys ja vientimäärät olla ihan eri tasolla kuin nyt, Sneck harmittelee.

– Puun maksimaalinen ohjaaminen sahaukseen olisi myös ilmastollisesti fiksumpaa, kun hiili sitoutuisi rakentamisen tuotteissa pitkään eikä vapautuisi taivaalle sellun ja kiinalaisten vessapaperin kautta, Sneck huomauttaa.

Hänen mielestään on ympäristön kannalta erittäin kyseenalaista hakettaa sahatavaraksi kelpaavaan tukkia selluteollisuuden raaka-aineeksi.

– Sahateollisuuden ympäristöllinen vahvuus on se, että toimiala sitoo reippaasti enemmän hiiltä kuin mitä päästää prosesseissaan. Sahateollisuus on erittäin vähäpäästöinen toimiala, ja sen lisäksi vielä tuottaa asiakkailleen hiilivarastoja. Se on täysin poikkeuksellista suomalaisessa teollisuudessa, Merivuori säestää.

Merivuori korostaa, että sahateollisuuden tuotteet perustuvat täysin uusiutuvaan raaka-aineeseen, uusiutuvaan energiaan.

– Meidän tuotteissamme metsiin sitoutunut hiili jatkaa kiertoaan jopa kymmeniä ellei satoja vuosia. Tämä on ilmastopoliittisesti erittäin tärkeä ja lupaava toimiala.

Toiveita budjettiriiheen

– Sahateollisuudessa tietysti keskeistä on se, että saadaan investoinnit käyntiin. Investointivelkaa on aika paljon. Valtion työkalupakissa ovat tuet, verotus ja sääntely. Uskon, että erilaiset investointikannusteet, esimerkiksi takaukset voisivat olla tervetulleita ja kannustaa yrittäjiä investoimaan, Merivuori sanoo.

Koskisen Oy:n Sneck pelkää, että isot yhtiöt vetävät tukipolitiikassa taas pidemmän korren.

– Toivoisin, että syksyn budjettiriihen päätökset tehdään ympäristönäkökulmasta käsin esimerkiksi hiilitiekarttojen perusteella, koska niissä sahateollisuudella on ylivoimaisesti parhaat paperit. On kuitenkin todennäköistä, että isot yhtiöt saavat tehtaiden sulkemisilla uhkaamalla täysin ympäristöajattelun vastaiset energianveronpalautuksensa ja päästökauppakompensaationsa, Sneck puntaroi.