Järinä tuntui Kouvolan asunnoissa asti – Suomessa on vuosittain jopa sata maanjäristystä

Helsingin yliopiston Seismologian instituutti asensi Kouvolassa tutkimusverkkoja, joiden avulla analysoidaan alueen maanjäristyksiä.

maanjäristykset
Kari Komminaho ja Tuija Luhta Kouvolassa.
Seismologian instituutin Kari Komminaho ja Tuija Luhta asensivat tutkimusverkkoja Kouvolan Kuusaanlammelle. Antro Valo / Yle

Kaksi tutkijaa hakkaa lapiolla Kuusaanlammen rapakivialueen maastoon kuoppia, joihin he upottavat mittauslaitteita. Niiden avulla on tarkoitus saada tietoa Kouvolan alueen maanjäristyksistä.

Tutkimuksia paikalla tekevä Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismologi Kari Komminaho kertoo, että Kouvola on yksi Suomen vilkkaimmista alueista maanjäristysten suhteen. Siksi he ovat tekemässä tutkimuksia juuri tällä alueella.

Kouvolassa on ollut vuodesta 2011 eteenpäin vuosittain kymmeniä järistyksiä. Suurin osa on hyvin pieniä tapauksia, mutta muutamasta vuosittain on saatu yleisöhavaintoja. Kouvolan lisäksi aktiivisia alueita ovat Kuusamo ja Tornionjokilaakso.

– Suomessa on vuositasolla noin sata maanjäristystä, kertoo Komminaho.

Ne ovat tyypillisesti voimakkuudeltaan alle 3 eli pieniä maanjäristyksiä tai pientä seismistä toimintaa. Suomi on maanjäristysten suhteen hiljainen maa, eikä maanjäristysten määrä ole vuosien mittaan juuri muuttunut.

Tuija Luhta seismologiaan liittyvien työvälineiden kanssa Kouvolassa.
Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismologi Kari Komminaho ja geofyysikko Tuija Luhta asensivat kesä-heinäkuun vaihteessa tutkimusverkkoja Kouvolan Kuusaanlammelle. Alueella tutkitaan maanjäristyksiä.

Suomessa maanjäristys syntyy, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden. Kallioperä repeää, osaset siirtyvät ja tämä tapahtuma purkautuu maanjäristyksenä.

– Tällä hetkellä on sellainen käsitys, että maankuoren kohoaminen ei ole päätekijä, vaan isot laattaliikkeet, jotka aiheuttavat purkautuvia jännityksiä, sanoo Kari Komminaho.

Suomessa maanjäristykset johtuvat Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisestä aiheutuvasta jännityksestä.

– Perimmäinen syy Suomen maanjäristyksille on se, että Atlantin keskiselänteellä muodostuu uutta maankuorta, joka työntää Euraasian laattaa ja aiheuttaa kiertoliikkeen. Vaikka maankuori on kiinteä ja vakaa, jännityskenttä on niin iso, että se purkautuu.

Vuoden 2011 maanjäristys tuntui asunnoissa asti

Suomessakin on tosin ollut maanjäristyksiä, jotka tuntuvat jopa asunnoissa asti.

Tälläinen oli esimerkiksi vuonna 2011 Kouvolassa tapahtunut peräti 2,8 magnitudin maanjäristys. Se aloitti maanjäristysparven, jotka ovat tyypillisiä juuri rapakivialueella. Ihmiset pystyvät havaitsemaan yli yhden magnitudin maanjäristyksiä, joskus pienempiäkin.

Maanjäristysparvissa pienellä alueella tapahtuu suuri määrä maanjäristyksiä viikkojen, kuukausien tai vuosien ajan.

– Mittauslaitteet ovat niin tarkkoja, että ne pystyvät havaitsemaan jopa tuhansia pieniä maanjäristyksiä, joita ihminen ei pysty ilman mittalaitteita todentamaan, kertoo Kouvolassa tutkimusverkkoja asentava Helsingin yliopiston Seismologian instituutin geofyysikko Tuija Luhta.

Tuija Luhta Kouvolassa.
Tuija Luhta tekee myös väitöskirjaa seismologiaan liittyen. Antro Valo / Yle

Kesä-heinäkuun vaihteessa tutkijat Komminaho ja Luhta asensivat Kouvolan alueen maastoon 50 mittalaitetta. Lisäksi he ovat laittaneet mittalaitteita Kouvolassa omakotitalojen kellareihin ja navetoihin.

– Haluamme saada mahdollisimman hyvin selville paikan, missä maanjäristyksiä tapahtuu ja samasta aineistosta teemme myös kohinamittauksia. Niistä pystytään näkemään esimerkiksi pohjaveden liikkeitä, joita on arveltu yhdeksi maanjäristyksen laukaisevaksi tekijäksi, Luhta kertoo.

Tuloksia loppusyksystä

Maanjäristysten mittausverkko on viime vuosina tihentynyt ja laatu parantunut, minkä ansiosta myös maanjäristyksiä havaitaan enemmän.

– Tärkeä tutkimustulos on se, millaisia muutoksia maanjäristysparven aktiivisuudessa on tapahtunut. Lisäksi haluamme tietää, liikkuvatko lohkot pystysuunnassa vai vaakasuunnassa, sanoo Kari Komminaho.

Komminahon mukaan maanjäristysten tutkiminen on Suomessa tärkeää rakentamisen kannalta.

Kari Komminaho Kouvolassa.
Seismologi Kari Komminaho asensi kesä-heinäkuun vaihteessa tutkimusverkkoja Kouvolan Kuusaanlammella. Antro Valo / Yle

– Sitä kautta selviää, minkälaisia rakennuksia tarvitsee tehdä, että ne sietävät tietyntasoista järistystä. Asutuskeskuksessa se on tärkeää, ettei tapahdu isoja tuhoja, jos tulee maanjäristys.

Lisäksi esimerkiksi isoihin teollisuuslaitoksiin ja ydinvoimaloihin tehdään aina seisminen kartoitus.

Kouvolan tutkimusverkko haetaan maastosta lokakuussa. Mittaustulokset saadaan silloin koneelle ja tulkintoja aineistosta päästään tekemään alkutalvesta.

– Tämä on hauskaa hommaa. Yllättävän työlästä ja kyllä siinä aikaa menee, kun rapakivialueelle näitä laitetaan. Toisaalta tämä on parasta aikaa, koska saa olla kentällä, sanoo Tuija Luhta.

Keskustelu on auki 9.7. klo 23 asti.

Aiheesta lisää:

Mannerlaatat liikkuvat ja maa vavahtelee – pienet maanjäristykset yleistyvät ihmistoiminnan vuoksi