Dingo-fanius ei ollut vain itkuista kaukorakkautta – nuorisotutkija Jaana Lähteenmaa: "Fanit olivat yhteisöllisiä ja luovia"

Bändin jäseniä ihailemalla pohdittiin toki rakkautta, mutta Dingon monitasoiset lyriikat kehystivät elämää laajemminkin.

Dingo
Dingo Hittimittarissa 1986. Jonttu Virta ja Neumann.
Jonttu Virta ja Pertti "Nipa" Neumann Ylen Hittimittari-ohjelmassa vuonna 1986.Arja Lento / Yle

Sifonkihuivit ja silmät päästään itkevät teinitytöt ovat monella ensimmäinen mielikuva, kun puheeksi nousee dingomania. Lyhyt, mutta sitäkin kiivaampi ajanjakso 1980-luvun puolivälissä.

Kuva varhaisteini-ikäisistä faneista on kuitenkin turhan kapea, sanoo nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa Tampereen yliopistosta. Hän haastatteli aikoinaan, yli 30 vuotta sitten lukuisia Dingo-faneja graduaan varten. Sittemmin hän on tehnyt pitkän uran nuorisotutkijana.

– Kiljuva, hysteriaan vajonnut, itkuinen teinityttö konsertissa, ekstaasissa ihailun kohteensa nähdessään, on yksi kuva faniudesta. Mutta opinnäytetyössäni tuli esiin, että fanius on hyvin yhteisöllistä ja luovaa, kertoo Lähteenmaa.

Yhteisöllisyys oli tyttöporukoiden hauskanpitoa, yhtyeen jäsenet juttujen kohteina.

– Tytöillä oli sisäpiirivitsejä ja paljon huumoria. He kehittelivät kaikenlaisia tarinoita bändin jäsenistä. Paljon tarinoita ja jutunkerrontaa.

Dingon fanit muun muassa askartelivat lahjoja yhtyeen jäsenille.

Kirjoittaminen ja piirtäminen kuuluivat monen fanin elämään. Tietenkin myös vihot ja Teinikalenterit täyttyivät dingojen kuvista aikana, jolloin "leikkaa ja liimaa" tarkoitti konkreettista saksimista.

– Siinä oli hyvin paljon paljon kulttuurista luovuutta, summaa Lähteenmaa.

Jaana Lähteenmaan graduunsa haastattelemat fanit olivat kaikki tyttöjä. Pojatkin Dingoa fanittivat, joskaan heitä Lähteenmaa ei juuri muista keikoilla nähneensä.

Dingon suosio ja fanitus 1980-luvulla hakevat vertaistaan suomalaisessa populaarikulttuurissa. Ilmiön syntyyn ja dingomanian kuumiin vuosiin vie maanantaina Yle Radio Suomessa alkava musiikkidraama Kaikki huutaa Dingo! Jaksot ovat jo kuultavissa Yle Areenassa.

Kirkumista, tungosta, bändirakkautta – näin fanit muistavat Dingon

Fanitus on turvallinen tapa työstää teini-iän tunnemylläkkää

Dingon jäsenissä oli jokaiselle valita mieleisensä fanituksen kohde.

Pertti "Nipa" Neumann luonnollisesti karismaattisena esiintyjänä oli monen tytön ykkönen.

– Usein nuoret tytöt kokevat turvallisemmaksi fanittaa tai ihastua vähän androgyynisiin, vähän naisellisiin ja pehmeämpiin mieshahmoihin, sanoo Jaana Lähteenmaa.

Karskit rokkikukot, kuten Pate Mustajärvi, saattoivat olla vähän liikaa vielä näin nuorille faneille.

– Eräät Dingo-fanit sanoivat, että Popedan tyypit ovat "sellaisia hik-örts-ukkoja", kun taas Neumann on "sellainen kunnollinen", nauraa Jaana Lähteenmaa.

Dingo vuonna 1985 Ylen Hittimittari-ohjelmassa.
Dingo Ylen Hittimittarissa vuonna 1985. Huomaa Popeda-paita!Arja Lento / Yle

Sosiologina Lähteenmaa ei halua liikaa psykologisoida, mutta turvallista lienee sanoa, että fanittamalla voi työstää sisällä vellovaa teini-iän tunnemylläkkää. Samalla rakentuu oma minäkuva, oma identiteetti.

Etäisestä kohteesta on turvallista haaveilla, kun kyseessä ei ole oman koulun poika. Oikeaan romanssiin liittyy aina pettymisen ja loukatuksi tulemisen riski.

– Varhaisteini-iässä on turvallisempaa ihailla, mutta ottaa hetkittäin myös etäisyyttä ja kokea elämään kuuluvia pettymyksiä tällaista kaukaista kohdetta kohtaan, miettii Lähteenmaa.

Pelkkiä haaveilijoita tytöt eivät olleet. Harvalla Dingo-fanius oli koko elämän täyttävää, monet menestyivät hyvin koulussa ja harrastivat aktiivisesti muutakin.

Toki parisuhdeasioitakin pohdittiin yhtyeen jäseniä ruodittaessa.

– He miettivät: "Oisko Neumann sellainen joka tekis kotitöitä". Tavallaan he Dingon kautta työstivät mielikuvaansa, millainen partneri tulevaisuudessa voisi olla hyvä.

Neumann rähmällään Hittimittarin lavalla 1986.
Neumann Ylen Hittimittarissa vuonna 1986.Arja Lento / Yle

Jaana Lähteenmaa naurahtaa brittiläisten feministitutkijoiden 1970-luvulla todenneen fanikulttuurin valmistelevan tyttöjä kotirouvan rooliin. Moisiin prinssihaaveisiin tuli heidän mukaansa suhtautua kriittisesti.

Varttuneemmalla iällä monia Dingo-faneja on noussut ihan merkittävään asemaan, huomauttaa Jaana Lähteenmaa. Eikä meillä ole ihan brittejä vastaavaa kotirouvainstituutiota koskaan ollutkaan.

– Eivät nämä nuoret tytöt olleet pöhköjä, jotka vaan imevät jonkun romanssi-ideologian, sanoo Lähteenmaa.

Teksteissä monitasoista tartuntapintaa

Suosion salaisuutta pohdittaessa ei sovi unohtaa itse musiikkiakaan. Tarttuvien melodioiden ja mielenkiintoisten sovitusten ohella keskeisessä osassa ovat sanoitukset.

Kesken dramaattisen lyriikan voidaan törmätä nakkikioskin oveen (Valomerkki) tai ihmetellä hopealusikkaa porsaan suussa (Sinä ja minä).

– Vaikka sanoitukset olivat välillä naiiveja, kielikuvat jopa vähän pöhköjä, niissä on eri tasoja ja monimerkityksellisyyttä. Se mahdollistaa, että eri kuulijat saavat niistä eri asioita irti, miettii Jaana Lähteenmaa.

Vaikka rakkaus on monen laulun aihe, eivät romanttiset ajatukset välttämättä olleet päällimmäisinä nuorilla kuuntelijoilla.

– Nuoret tytöt pystyivät käyttämään sanoituksia erilaisiin tarkoituksiin; erilaisten mielikuvien, muistojen, haaveiden ja tunteiden käsittelyyn.

Nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaan mieleen on erityisesti jäänyt erään tytön mielikuva laulusta Kaunotar ja kulkuri.

Polku johdattaa halki saniaisviidakon

Se vie sinut rannalle hopeisen lammikon

On ympärilläsi syvä hiljaisuus

Vain ylhäällä kotka taustanaan avaruus

– 12-vuotias tyttö kertoi ajattelevansa hiljan menehtynyttä isoisäänsä, jonka kanssa hän menee rantaan. Sanoitukset ovat sen verran abstrakteja, että ne pystyivät toimimaan kuvituksena tai kehyksenä erilaisille mielikuville.

Jaana Lähteenmaa on väitellyt nuorisokulttuureista vuonna 2000, ja sittemmin tutkinut muun muassa nuorten eriarvoisuutta velkaantumisen kautta, nuorisotyöttömyyttä ja nuoriin kohdistettuja aktivointitoimenpiteitä. Lisäksi hän on problematisoinut kriittisesti tyttöjä emansipoimaan pyrkivää tutkimusta.

Olitko sinä Dingo-fani, mitä muistoja aikakausi tuo mieleesi? Kerro kokemuksiasi keikoilta ja kaveriporukan kesken.

Voit osallistua keskusteluun Yle-tunnuksella sunnuntaihin kello 23.00 asti.

Aiheesta enemmän:

Kaikki huutaa Dingo! Yle Areenassa

Kesän audiodraama kertoo tarinan bändistä, joka sekoitti Suomen

Kuinka hyvin muistat Dingon hittibiisien sanat? Testaa tietosi!

Tätä et tiennyt Dingosta – 9 faktaa bändin kulisseista

Tänäkin kesänä saa koukuttua: "Kaikki huutaa Dingo!" jatkaa suosittujen bänditarinoiden sarjaa radiossa ja Areenassa