Finanssivalvonta pyytänyt lisätietoja työeläkeyhtiö Elolta – toimitusjohtaja Satu Huber: "Pyydetty sijoitusjohtoryhmän pöytäkirjat helmikuusta toukokuuhun"

Koronakriisin keskellä Elon vakavaraisuus putosi alle kriittisen rajan yhden päivän ajaksi.

Finanssivalvonta (Fiva)
Satu Huber
Yksi tapa varmistaa ettei vakavaraisuusraja alitu on esimerkiksi osakkeiden myyminen aikaisemmassa vaiheessa, sanoo Elon toimitusjohtaja Satu Huber. Markku Pitkänen / Yle

Finanssivalvonta (Fiva) on pyytänyt lisäselvityksiä työeläkeyhtiö Elolta sen jälkeen, kun Elo toimitti Fivalle sen taloudellista asemaa koskevan tervehdyttämissuunnitelman.

Työeläkeyhtiö Elo hallinnoi yli 20 miljardin euron eläkevaroja.

Laki edellyttää tervehdyttämissuunnitelmaa, jos työeläkeyhtiö alittaa vakavaraisuusrajan.

– Tervehdyttämissuunnitelman lähettäminen on poikkeuksellista, mutta laki edellyttää sitä, riippumatta siitä, minkä tasoinen vakavaraisuusrajan alitus on, toimistopäällikkö Mikko Kuusela Finanssivalvonnasta sanoo.

Kuusela kertoo, että Fiva on saanut Elolta pyytämänsä tiedot.

Vakavaraisuus kertoo, kykeneekö yhtiö vastaamaan velvoitteistaan työeläkkeiden saajille. Jos raja alittuu, vaarana on, ettei yhtiö pysty vastaamaan sitoumuksistaan.

Tervehdyttämissuunnitelma pyydettiin, kun yhtiön vakavaraisuus kävi maaliskuussa yhden päivän ajan kriittisen rajan alapuolella pörssikurssien poikkeuksellisen kovan romahtamisen takia.

Tervehdyttämissuunnitelma on hyväksytty Fivassa kesäkuussa. Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Valvoja haluaa vielä lisää tietoa jo hyväksytyn tervehdyttämisohjelman jälkeen

Sen jälkeen valvoja Fiva on lähettänyt Elolle vielä tietopyynnön, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Satu Huber Ylelle.

– Pyyntö pitää sisällään sijoitusjohtoryhmän pöytäkirjat liitteineen helmikuusta toukokuuhun, Huber kertoo puhelimitse.

Miksi oman arvionne mukaan pyyntö lähetettiin?

– Uskoaksemme Fiva haluaa selvittää, olemmeko toimineet kertomamme sisäisen ohjausmallin ja prosessin mukaisesti, Huber sanoo.

Onko Elo nyt erityisessä Finanssivalvonnan syynissä?

– Finanssivalvonta on koko kevään ajan hyvin aktiivisesti kommunikoinut kaikkien eläkeyhtiöiden kanssa. Koska Elo valitettavasti alitti vakavaraisuusaseman alarajan yhden päivän ajan 0,01:llä, he haluavat näköjään vielä varmistaa sisäiset käytäntömme.

Valvontaraja on 1,00 ja Elon vakavaraisuusasema oli maaliskuussa 0,99, eli juuri hitusen alle valvontarajan.

Huber kertoo, että vakavaraisuusrajan alittamisen jälkeen yhtiö on ollut ja on tällä hetkellä hyvin turvaavalla tasolla.

Vakavaraisuusasteeseensa eli siihen, miten paljon eläkevaroja on enemmän kuin eläkevastuita, eläkeyhtiö ei voi vaikuttaa muuta kuin hyvillä sijoitustuotoilla, ja yhtiön vakavaraisuusaste on koko kriisin ajan ollut hyvällä tasolla, toimitusjohtaja sanoo.

Elon vakavaraisuusaste ja -asema
Samuli Huttunen / Yle

Huber: Tulevaisuudessa esimerkiksi osakkeita saatetaan myydä aikaisemmin

Tervehdyttämissuunnitelma, joka on toimitettu Fivalle sisältää toimenpiteitä vakavaraisuusaseman suhteen. Vakavaraisuusasema kertoo, paljonko sijoitussalkussa on riskiä suhteessa riskinkantokykyyn.

– Käytännössä kyse on siitä, miten tulevaisuudessa varmistetaan, ettei aliteta vakavaraisuusrajaa, Huber selventää.

Tervehdyttämissuunnitelmassa pitää osoittaa valvojalle, että yhtiö pääsee vuoden sisällä yli vakavaraisuusrajan.

– Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi myymällä osakkeita aikaisemmassa vaiheessa ja tämä on yksi harkittavista toimenpiteistä vastaisuudessa.

Elon vakavaraisuusaste on Huberin mukaan koko kevään ja kesän ajan ollut hyvällä tasolla. Koronakriisin aikana työläkeyhtiöiden vakavaraisuusasteet ovat heikentyneet 5–10 prosenttiyksikköä, Elolla noin 7,5 prosenttiyksikköä.

– Maaliskuun lopussa vakavaraisuusaste oli 116,6 ja tällä hetkellä se on monta prosenttiyksikköä korkeampi, Huber sanoo.

Salkun riskitaso suhteessa vakavaraisuuteen, eli yhtiön vakavaraisuusasema, oli maaliskuun osavuosituloksessa 1,2.

– Tällä hetkellä se on vielä paljon korkeammalla tasolla, toimitusjohtaja sanoo.

Kun korot ovat nollassa, eläkevarojen tuottoja haetaan osakemarkkinoilta

Taloudessa jatkuvat keskuspankkien voimakkaat tukitoimet, kun ne jatkavat elvyttämistä. Tämä tarkoittaa, että matalien korkojen aika jatkuu, Huber arvioi.

Työeläkesijoittajille, kuten kaikille sijoittajille, yhtälö on haastava, hän sanoo.

Eläkevaroille vaaditaan tuottoja, mikä vaatii myös osakkeisiin sijoittamista. Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta sijoitustuotot ovat oleellisia. Sijoittaminen on aina tasapainottelua pitkän aikavälin tuottojen ja kriisikestävyyden välillä markkinoiden romahtaessa, Huber kuvailee.

Koronakevään osakemarkkinoiden kriisi on ollut ennennäkemätön, kun osakemarkkinat romahtivat vähän yli kuukaudessa vajaat 40 prosenttia.

– Samalla tavalla myös nousu on tapahtunut ennennäkemättömän nopeasti, Huber kertoo pörssikevään vaiheista.