Korona karkotti ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja toi asuntojonoon lisää kotimaisia hakijoita – uudelle opiskelijalle soluasunto on "menneen talven lumia"

Opiskelija-asuntoja riittää, mutta omaa yksiötä ei kannata heti odottaa. Kimppakämppä löytyisi helposti.

opiskelija-asunnot
Opiskelija Ada Vänninen.
Tamperelainen Ada Vänninen aloittaa syksyllä kauppatieteiden opinnot, ja oma opiskelijayksiö on jo tiedossa. Kaikille opiskelijoille omaa yksiötä ei riitä, mutta toisaalta kukaan ei jää myöskään taivasalle. Soluasuntoja on tarjolla enemmän kuin mitä niillä on kysyntää.Mauri Tikkamäki / Yle

Tamperelainen Ada Vänninen aloittaa kauppatieteen opinnot syksyllä. Hän pääsee uuteen, omaan opiskelija-asuntoonsa tällä tietoa syyskuun alusta.

– Kävi hyvä tuuri. Sain tiedon opiskelupaikasta jo toukokuussa, joten pääsin ajoissa hakemaan, Ada Vänninen kertoo

Ada Vänninen sanoo, että opiskelija kaipaa omaa rauhaa, omaa keittiötä ja omia pesutiloja. Asunnossa vaaleat pinnat ovat arvossa ja hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä.

Kimppakämpässä voi tulla erimielisyyttä esimerkiksi keittiön ja pesuhuoneen käytöstä tai siisteydestä. Myös kämppäkaverusten erilaiset vuorokausirytmit voivat tuottaa ongelmia.

– Solu-asuminen on oikeastaan jo menneen talven lumia, sanoo Ada Vänninen suoraan.

Soluasumiseen joutuu kuitenkin moni opiskelija tänäkin syksynä tyytymään. Melkeinpä kaikilla opiskelija-asuntoja tarjoavilla yhteisöillä soluja riittää, mutta yksiöistä, joskus kaksioistakin on pulaa.

Koronaelvytys lisäsi aloituspaikkoja koko maassa

Hallituksen elvytyspaketti toi yli 4000 uutta opiskelupaikkaa tulevaksi lukuvuodeksi, ja lähes kaikki jo syksystä alkaen.

Uusien opiskelijoiden kasvava joukko näkyy myös asuntomarkkinoilla. Useimmissa kaupungeissa kasvavaan kysytään pystytään vastaamaan melko hyvin.

Sijainnin ja hinnan voi sanoa olevan tärkeimpiä kriteerejä. Mutta itse asunnon kunto, pohjaratkaisut, varusteet ja palvelut ovat nousussa.

Toimitusjohtaja Timo Jokinen

Kansainväliset vaihto-opiskelijat ovat koronan takia vähissä. Uusia opiskelija-asuntoja on valmistumassa ainakin Tampereella jo syksyllä, Lahdessa loppuvuodesta ja Turussa ensi vuonna.

Rakenteilla oleva opiskelija-asunto kerrostalo Lahdessa
Esimerkiksi Lahden Mukkulaan on rakenteilla kerrostalo opiskelijoille.Markku Lähdetluoma / Yle

Asuntojono kasvaa kesän edetessä

Asuntohakemusten jono alkaa kasvaa, kun pääsykoetulokset kesän mittaan tulevat. Heinä- ja elokuussa jono pitenee kiihtyvällä vauhdilla.

Esimerkiksi Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASilla ei ole vielä ihan niin paljon hakemuksia kuin yleensä tähän aikaan.

Toimitusjohtaja Kirsi Koski tietää, että ruuhka on edessä.

– Osa pääsykoetuloksistakin tuli tänä vuonna hiukan tavallista myöhemmin. Niinpä suurin hakemusten pumpsi tulee varmaan pian, ehkä jo heinäkuun puolivälissä.

Toas:in toimisto Tampereella.
Tampereen opiskelija-asuntosäätiön toimistolla on vielä hiljaista, mutta heinäkuun edetessä ovi käy yhä tiuhempaan tahtiin.Marjut Suomi / Yle

Samaa kertoo Helsingin opiskelija-asuntosäätiön HOASin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Kun tietoja sisäänpääsystä on tullut pitkin kesää, myös opiskelupaikan saaneet ovat etsineet kämppiä “porrastetusti” eikä kysyntäpiikki ole ollut niin kova kuin yleensä.

Turun Ylioppilaskyläsäätiön TYSin hakemustilanne näyttää tavanomaiselta, sanoo toimitusjohtaja Risto Siilos.

Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä opiskelija-asuntoja hoitaa HOPS eli Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiö.

– En usko, että kaikki uudet opiskelijat tarvitsevat asuntoja. Osa opiskeluista toteutetaan monimuotoisena eli osa opinnoista toteutetaan etänä, ennakoi HOPSin toiminnanjohtaja Päivi Orkola.

Ei vaateliaita – mutta jos kuitenkin oma, kiva yksiö

Joka syksy joku jää ilman toiveasuntoaan, ja joutuu aluksi tyytymään väliaikaiseen. Opintojen aloitusta se ei yleensä estä, ja jouluun mennessä sopiva koti on löytynyt valtaosalle.

Esimerkiksi HOASin Matti Tarhio sanoo, että haastavin aika kestää yleensä elokuusta lokakuuhun. Asunnon saaminen helpottuu merkittävästi jo lokakuussa.

Opiskelijan kysytyin asunto on yksiö.

– En pitäisi opiskelijoita erityisen vaativina. Mutta hyvä sijainti, kohtuu hinta, palveluita lähellä ja siihen sitten lisäksi mukava yksiö. Siinä se yleensä on opiskelijan toive, Kirsi Koski sanoo.

Toas:in toimitusjohtaja Kirsi Koski.
Tampereellakin opiskelijat toivovat eniten mukavaa yksiötä hyvien palvelujen läheltä, sanoo opiskelija-asuntosäätiö TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski.Marjut Suomi / Yle

TOASilla on 10 000 asuntopaikkaa, joista yksiöitä on noin 3 500. Yksiöissä asutaan Kosken mukaan pidempään, joten kaikki eivät ole nyt vapaana.

– Sen sijaan soluhuoneita, siis kimppa-asuntoja, on tälläkin hetkellä vapaana satoja.

Hoasilla asuntoja on kaikkiaan lähes 10 000, ja niissä noin 18 500 asukasta.

Tampereen toinen nuorten ja opiskelijoiden asuttaja on Poas eli Pirkan opiskelija-asunnot. Sillä on yli 2 500 asuntoa, ja syksyksi valmistuu parisataa lisää.

Myös POASilla kaikki muu kuin soluasunnot kelpaavat hyvin, sanoo toimitusjohtaja Timo Jokinen.

– Sijainnin ja hinnan voi sanoa olevan tällä hetkellä tärkeimpiä kriteerejä. Mutta itse asunnon merkitys eli sen kunto, pohjaratkaisut, varusteet ja palvelut ovat selkeässä nousussa.

Korona vei vaihto-opiskelijat

Opiskelijoiden asuntomarkkinoilla näkyy, että vaihto-opiskelijat lähtivät keväällä ennen aikojaan eivätkä ole tulossa takaisin heti syksystä. Koronarajoitukset purevat kaikilla opiskelupaikkakunnilla.

Opiskelija-asuntosäätiön avaimia.
Tähän aikaan kesästä iso osa avaimista odottaa vielä opiskelija-asuntosäätiön lokerossa.Marjut Suomi / Yle

Esimerkiksi Lahdessa on vaihto-opiskelijoille osoitettu tähän mennessä noin 20 soluasuntoa. Lahden Talot Oy:n toimitusjohtaja Jukka Anttonen arvioi, että hakemuksia on tullut varsinkin ulkomaalaisilta vain noin puolet tavalliseen verrattuna.

Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä on 360 kansainvälisille vaihto-opiskelijoille suunnattua asuntoa eikä kaikkiin ole tulossa kansainvälistä asujaa. HOASilla vaihto-opiskelijoille on lähes 950 asuntopaikkaa.

Tampereen TOASilla vaihto-opiskelijoille kalustettuja soluja on satoja. Toimitusjohtajan mukaan ne ovat nyt "kovasti vajaakäytöllä". Se näkyy taloudessa.

– Keväästä jäi saamatta noin 70 000 euroa, kun vaihtarit lähtivät. Kun he eivät tule nyt syksyllä, koko vuoden tappioksi tulee yli miljoona euroa. Selviämme tästä, mutta toista samanlaista vuotta ei saisi tulla, sanoo Kirsi Koski.

Päivitetty 8.7.2020 Korjattu juttuun Poasin nimeksi Pirkan opiskelija-asunnot oy. Lisätty faktalaatikkoon opiskelija-asuntoja tarjoava Joensuun Elli