Miljoona puuta päätymässä saunaklapeiksi tai ötököille – Myrskyt kaatoivat yksittäisiä puita, joita ei kannata hakea sahoille tai tehtaille

Kuun vaihteen myräkät kumosivat Metsäkeskuksen arvion mukaan puuta noin 20 miljoonan euron arvosta.

myrskytuhot
Päivö-myrskyn kaatamia puita Joensuussa.
Päivö-myrsky riehui etenkin Itä-Suomessa. Tämä kuva on Joensuusta. Minna Raitavuo / Lehtikuva

Kesä-heinäkuun vaihteen Uuno- ja Päivö-myrskyt kumosivat puita Suomen Metsäkeskuksen arvion mukaan noin puoli miljoonaa kuutiometriä, yksittäisinä puina yli miljoona kappaletta. Pääosin metsätuhot sijoittuvat Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen.

Mutta mihin kaatopuut nyt päätyvät metsistä? Puuta on laossa noin 20 miljoonan euron arvosta.

– Ongelma tämän kertaisessa myrskyssä on se, että kaatopuut ovat pääosin hajallaan ja harvakseltaan pitkin metsiä. Yksittäisiä puita ei kannata hakea sahojen ja tehtaiden käyttöön. Puita pitää olla kaatuneina vähintään kymmeniä, että metsänomistajan kannattaa ruveta harkitsemaan myyntiä, tähdentää johtaja Harri Välimäki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalasta Joensuusta.

Saunapuuksi tai ötököille

Niinpä useimman metsänomistajan vaihtoehdoksi jää joko jättää puu kaatumiskohtaan lahoamaan tai korjata se itse vaikkapa kotitarvekäyttöön saunapuiksi.

– Tämän myrskyn häviäjä on metsänomistaja, ellei hänellä ole metsävakuutusta myrskytuhojen varalta. Noin puolella se jo on, Välimäki kertoo.

– Myrskyn voittaja taas on Suomen luonto ja sen monimuotoisuus. Keskeinen ongelma Suomen metsissä on lahopuun liian vähäinen määrä. Myrskyn seurauksena sitä tulee nyt reilusti lisää, kun valtaosaa kaatopuista ei kannata kerätä pois, Välimäki sanoo.

– Luonnon monimuotoisuutta myrskyt vaan parantavat. Ötököille tulee tilaa.

Kirjanpainaja kiittää

Kaksi metsänomistajalle hankalaa "ötökkää" eli hyönteistä ovat kuitenkin kirjanpainaja ja pystynävertäjä, joille myrskykaadot tarjoavat oivallisen alustan lisääntyä, levitä edelleen terveisiin kuusiin ja mäntyihin ja tappaa lopulta niitä. Metsätuholaki velvoittaa poistamaan yli 10 kuutiometrin erät kuusista pois juuri siksi, etteivät puuntuhoajat pääse liiaksi leviämään. Männyillä alamäärä on 20 kuutiota.

– Kyllä se on metsänomistajan oma etu korjata puut pois, jos kaatuneita runkoja alkaa olla kymmeniä, Välimäki sanoo.

Myyjällä kiire

Valtion Metsähallitus on suuri metsänomistaja Itä-Suomessa ja sai sekin osansa myrskykaadoista.

– Aika vähällä päästiin verrattuna esimerkiksi parin vuoden takaisiin lumituhoihin, sanoo Nurmeksen metsätiimin tiimiesimies Niko Korhonen Metsähallituksen Metsätalous oy:stä.

Korhosen mukaan valtion mailla puita on pääosin kaatunut tasaisesti: yksi sieltä, toinen täältä.

– Niitä ei haeta pois, mutta joitakin tuhansia kuutioita menee meidän alueelta kuitenkin korjuuseen tehtaille ja sahoille.

Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi kehottaa toimimaan nopeasti, jos haluaa myydä kaatopuitaan teollisuudelle.

– Nyt pikimmiten yhteyttä alueen puuta jalostaviin yrityksiin, koska puu menee kosteilla kesäkeleillä huonoksi tosi nopeasti, Niemi sanoo.

Esimerkiksi tukkipuu lähtee sinistymään muutamassa viikossa, eikä se silloin enää kelpaa sahoille. Saunan lämmitykseen se toki sopii väriviallisenakin.