Ennen äitienpäivää vaimo työnsi Lasse Tähtisen kajakkeineen Virojokeen, ja niin alkoi 1 455 kilometrin matka – tätä kaikkea meloja kohtasi Suomen rantaviivalla

Retkimelonnan 1 455 kilometrin kuninkuusmatka kesti 46 päivää.

melonta
Lasse Tähtinen meloo tyynellä selällä
Tyynellä säällä taivas ja meri sekoittuvat horisontissa.Lasse Tähtinen

Kolmisenkymmentä vuotta melontaa harrastanut Lasse Tähtinen oli melonut pitkiä matkoja ennenkin, ja ajatus retkimelojien kuninkuusmatkasta oli muhinut hänen takaraivossaan jo pitkään.

Vuodenvaihteessa työt kiinteistöjen tietoverkkojen parissa vaihtuivat eläkepäiviin. Aikaa siis oli. Kun Marjaniemen melojien vuosittainen retki Virojoelle ja takaisin peruttiin koronan takia, Tähtinen teki päätöksen.

– Jos en olisi nyt lähtenyt, en olisi tehnyt sitä varmaan koskaan.

Lasse Tähtinen lähtee melontaretkelle Virojoella
Tähtinen on käynyt meloen Marjaniemestä Virolahdella yli kymmenen kertaa. Matkaa siitä tulee noin 400 kilometriä. Nyt edessä oli paljon pidempi reissu. Lasse Tähtinen

Äitienpäivän aattona vaimo auttoi työntämään kajakin Virojokeen, joka on viimeinen Suomen puolelle laskeva virta ennen itärajaa. Määränpäänä oli Tornion Röytän satama, ja edessä siinsi 1 455 kilometriä Suomen repaleista rantaviivaa.

– Kysyin itseltäni, onko tämä hullun hommaa?

Jutussa olevat lainaukset ovat Tähtisen blogista.

"Ensimmäinen päivä oli juuri sellainen kuin pitääkin, rajua vastatuulta yli 20 km."

la 9.5.2020, lähtö klo 13, Virojoki–Lapuri 24km

Kohti tuulta ja tuiskua

Matkan sujuvuus riippuu paljon merisäästä. Myötätuulella kajakki lipuu kuin itsestään, mutta vastatuulessa kajakki pysyy ponnisteluista huolimatta liki paikallaan. Ero nopeudessa on äkkiä 3–4 kilometriä tunnissa.

Takatalvi yllätti melontaretkellä
Takatalvi yllätti melojan ja loska kasteli varusteet vielä toukokuun puolivälissä. Lasse Tähtinen

"Ennen kuutta kuuntelin, kun sateen rummutus muuttui läpytykseksi teltan kattoa vasten. Silloin voinee jo nousta. Hämmästys oli melkoinen, kun näin koko saaren peittyneen valkoiseen vaippaan."

pe 15.5. Torrvedsholmen–Mamen vaja 18km

Suomenlahti on Tähtiselle tuttua seutua. Matkalle osuu paljon hienoja saaria ja tyhjiä leiripaikkoja.

– Voi valita pystyttääkö teltan aamu- vai ilta-aurinkoon, vai haluaako molemmat.

Melontaretkeilijän leiri
Meloja matkustaa kevyesti. Lasse Tähtinen

Tähtinen ei halua olla erakko, joka kulkee koko ajan yksin. Jos on viisi viikkoa yksin merillä, voi tulla myös orpo olo. Toisaalta näin pitkällä matkalla tulisi helposti matkaseuran kanssa sanaharkkaa.

Niinpä helatorstain jälkeen vaimo liittyi matkaan viikoksi, ja yhteiset illalliset tekivät hyvää. Taival taittui kimpassa Helsingin Marjaniemestä Hankoon. Sitten Tähtinen jatkoi taas omillaan.

sade katkaisee melontaretken
Meloja on sään armoilla, mutta 46 päivän matkaan mahtui kuitenkin vain kaksi kovan tuulen takia vietettyä rokulipäivää. Lasse Tähtinen

Niemennokkia toisensa perään

Pohjanlahden rannat ovat karuja. Paikoin kovin kivikkoisille törmille on vaikea rantautua. Saaret ovat kasvaneet umpeen pöheikköä, joten telttaa on vaikea saada pystytettyä. Riippukeinuakaan ei tahdo saada ripustettua.

Kivikkoon on vaikea rantautua saati pystyttää telttaa.
Telttaa ei tällaiseen kivikkoon pystytetä. Lasse Tähtinen

– Pohjanlahden ranta on niemennokkia toisensa perään. Ja jokaisen välissä on aina 20 kilometriä pitkä selkä. Vastatuuleen ne tuntuvat pitkiltä.

Kesän mittaan Tähtinen huomasi, että aamun varhaisimmat tunnit ovat yleensä tyveniä, ja hän alkoi ajastaa herätyskelloa yhä aikaisemmaksi.

Aurinko nousee merestä jo 2.30
Kesäpäivän seisauksen kunniaksi Tähtinen lähti matkaan jo aamu kahdelta. Punainen mollukka alkoi nousta horisontista jo puoli tuntia myöhemmin. Lasse Tähtinen

Kivikkoisuus helpotti Kalajoen kohdalla. Rantautumisesta ja leiriytymisestä tuli mukavampaa. Täällä ongelmana oli kuitenkin vesien mataluus. Kajakki saattoi jäädä pohjasta kiinni, vaikka rantaan olisi satoja metrejä matkaa.

Lähes tyynessä kelissä pääsin Lohtajan hiekkarannoilla asti.
Hiekkarannat olivat erityisesti Tähtisen mieleen, koska niille on helppo rantautua. Kuva on Lohtajalta noin 40 kilometriä ennen Kalajoen kuuluisia hiekkasärkkiä.Lasse Tähtinen

Lapaluodon tienoolla Tähtinen törmäsi käsittämättömään näkyyn. Parikymmentä lehmää tai sonnia oli tullut rantaveteen vilvoittelemaan. Ja sama näky toistui Haukiputaalla.

Lehmät vilvoittelevat meressä Haukiputaalla
Lehmät tai sonnit olivat vilvoittelemassa vedessä.Lasse Tähtinen

Loppukiri oli taistelua tuulimyllyjä vastaan

Kemin tuulipuiston tuulimyllyt ovat siitä hyviä maamerkkejä, että ne näkyvät kauas. Niiden huono puoli on se, että ne eivät lähesty ollenkaan, vaikka meloisi tuntikausia.

Tähtinen meloi 46 päivän urakan kuitenkin maaliin asti. Mutta tekisikö hän matkan uudelleen?

– Tuskin. Olihan tämä mahtava kokemus, mutta mahtavia kokemuksia ei voi toistaa moneen kertaan.

No niin, siinä se sitten on! Tehtävä suoritettu. Aikaa kului 46 päivää, joista kaksi rokulia tuulen takia, ja matkaa tuli 1455 kilometriä.

ma 29.6. Karsikko – Röytän venesatama 42km

Seuraava reissu suuntautuu kai Päijänteelle tai Saimaalle. Myös Ahvenanmaa on vielä kanootilla käymättä.

Lue myös:

SUP-lautojen suosio on tänä vuonna ollut huipussaan: “Tämä on kaikkien aikojen kesä”

Korjattu 6.7.2020 kello 15.56: Muutettu kauttaaltaan jutussa sana "kanootti" sanaksi "kajakki".