Kankaanpää aikoo ottaa kaiken irti lämpöennätyksestä – kaupunginjohtaja houkuttelee lähimatkailijoita Suomen kuumimpaan kaupunkiin

Maantieteen asiantuntijan mukaan lämmin talvi ja suotuisa korkeapaine vaikuttivat Länsi-Suomen helteen syntyyn.

helle
Kankaanpää hyödyntää kuumaa mainettaan
Kankaanpää hyödyntää kuumaa mainettaan

KankaanpääKankaanpäässä nautittiin kesäkuussa 2020 lähes ennätyksellisestä lämmöstä. Kesäkuun lämpöennätyksestä jäätiin Niinisalon mittauspisteessä vain kolmen kymmenyksen päähän. Vuonna 1935 saavutettu kesäkuun lämpöennätys oli 33,8 astetta.

Kaupunginjohtaja Mika Hatanpäällä on hymy herkässä. Kaupunki aikoo ottaa kaiken irti helleuutisoinnista.

– Kankaanpää oli esillä monissa uutisissa. Lämpötila kipusi päivä päivältä. Visit Kankaanpää -sivusto (siirryt toiseen palveluun) on juuri valmistunut, ja nyt mietitään slogania tyyliin Nauti kesälomasta Suomen kuumimmassa kaupungissa, visioi Hatanpää.

Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää kaupungintalon edessä.
Kaupunginjohtaja Mika Hatanpää aikoo viettää kesälomansakin kuumassa kotikaupungissa.Minna Rosvall / Yle

Keskustassa iloiset kaupunkilaiset tyytyväisiä hellemaineeseen

Kankaanpään kaupungin keskustassa helle-ennätyksen rikkoutuminen on tuttu puheenaihe. Kahvila- ja leipomoyrittäjä Elina Kivikoski kertoo, että leipomon puolella oli tukalaa.

Pekka Termala ja Elina Kivikoski kahvilassa.
Pekka Termala ja Elina Kivikoski iloitsivat kaupungin saamasta maineesta.Minna Rosvall / Yle

– Paras lämpötila oli 25 astetta, mutta onhan se hauskaa, että Kankaanpää olisi Suomen kuumin, naurahtaa Kivikoski.

Kaupunki on tunnettu muun muassa kuntoutuskeskuksestaan, taiteesta sekä pesäpallosta.

Janne Kuuskoski Kankaanpäässä kahvilan edessä.
Janne Kuuskosken mukaan kova helle on hankalaa rakennustöissä, mutta välillä voi käydä kaupoissa vilvoittelemassa.Minna Rosvall / Yle

Kahvilta tavoitettu Pekka Termala kertoo olleensa mökillä kuumimman helteen aikana. Hän kannustaa matkailijoita tutustumaan ranta-alueisiin ja neuvoo toimittajan Rivieeran uimarannalle kuvaamaan.

– En ole kovasti kiinnittänyt huomiota ennätykseen, mutta tietysti on hyvä, että vähän mainostetaan, pohtii rakennusalalla työskentelevä Janne Kuuskoski.

Päivi Uusimäki Kankaanpään keskustassa.
Tämä on kiinnostava paikka, mutta kuumana päivänä lähden eri suuntaan, kertoo ostoksille Noormarkusta Kankaanpäähän saapunut Päivi Uusimäki. Minna Rosvall / Yle

Rivieeran uimarannalla lapsia hoitavan Sari Hatanpään mielestä kaupungin kannattaa ottaa hyöty irti hellemaineestaan. Vaihtelevassakin säässä hän viihtyy rannalla.

Sari Hatanpää Rivieeran uimarannalla.
Sari Hatanpään mukaan heti kun aurinko paistaa Kankaanpäässä, tulee lämmin.Minna Rosvall / Yle

– Täällä tarkenee kyllä, heti kun aurinko tulee esiin. Helteellä käytiin omalla rannalla varmaan kaksi kertaa päivässä. Kyllä hellesää oli kuuma, mutta välillä kävi tuulikin, kertoo Hatanpää tyytyväisenä.

RIvieeran uimaranta Kankaanpäässä.
Rivieeran uimaranta Kankaanpäässä.Minna Rosvall / Yle

Mikä toi kuumuuden Kankaanpäähän?

Miksi Kankaanpää osoittautui niin kuumaksi paikaksi? Tätä kysyimme maantieteen professori Jukka Käyhköltä Turun yliopistosta.

Hän kertoo, että lämpöennätys juuri Kankaanpäässä ei ole aivan jokapäiväistä. Usein kuumimmat lämpötilat mitataan Kaakkois-Suomessa. Kesäkuun suursäätilanteista löytyy todennäköinen selitys Kankaanpään huippuhelteille.

– Lämmin ilmavirtaus tuli silloin poikkeuksellisesti lännen suunnalta Suomeen. Tästä syystä lämpimimpiä lukemia mitattiin juuri maan länsiosissa. Usein lämpimät ilmavirtaukset tulevat kaakosta ja Mustanmeren suunnalta. Tällä kertaa korkeapaine oli Baltian päällä meistä etelään. Se kierrätti lämmintä ilmaa Länsi-Suomeen, kertoo Käyhkö.

Maantieteen professori Jukka Käyhkö Turun Aurajokirannassa.
Maantieteen professori Jukka Käyhkö pitää länsisuomalaista huippuhellettä epätavallisena.Minna Rosvall / Yle

Toisaalta professori muistuttaa, että myös meri on nyt aika lämmin. Meriveden lämpötilat ovat olleet alkukesällä korkeita. Meri kuitenkin aina viilentää helteitä. Tässäkin suhteessa Kankaanpää on sopivan kaukana rannikosta. Samoin viilentäviä suuria järviä on seudulla niukasti.

Maaston puolesta Kankaanpää on otollinen korkeille lämpötiloille. Kyse on kuivasta kangasmaastosta, joka muodostuu jääkauden loppuvaiheessa kahden ison jäätikkökielekkeen saumakohtaan kerrostuneista paksuista hiekkakerrostumista.

– Kuivasta kangasmetsästä ei haihdu kovin paljon vettä. Haihdunta viilentäisi ilmaa ja sitoisi lämpöenergiaa. Vähäinen kosteus ei myöskään synnytä pilviä, joten tälläkin saattoi olla paikallista merkitystä. Alueen kuivuus siis osaltaan aiheutti sen, että lämpöennätys osui Kankaanpäähän, arvioi Käyhkö.

33,5 lämpötila Niinisalon varuskunnan mittarissa
Puolustuvoimat tekee mittaukset Niinisalon varuskunnassa. Tärkeä lämpötila kuvattiin.Puolustusvoimat

Miksi Länsi-Suomi peittosi kaakon tällä kertaa?

Usein sääkartoilla näkyy, miten Karjalassa ja kaakkoisessa Suomessa on kuumaa ja ukkosilmaa. Tällä kertaa alkukesästä 2020 läntisessä Suomessa kärvisteltiin eniten.

Professori Jukka Käyhkö kertoo, että Suomi on niin pohjoinen maa, että auringonpaiste ei pysty yksin kehittämään kovia helteitä. Niihin tarvitaan lämmin ilmamassa, ja se tulee yleensä etelän suunnalta ja useimmiten Mustanmeren sekä Etelä-Venäjän suunnalta.

– Venäjän aroilta saapuvat Kaakkois-Suomeen usein ne kuumat ilmamassat. Lounainen ilmavirtaus taas tulee Atlantilta ja Itämeren yli. Se on lähtökohtaisesti viileämpi kuin kaakon virtaus, kertoo Käyhkö.

Tämän takia länsisuomalaiset huippulukemat eivät ole aivan tavallisia. Tilastollisesti kaakossa on eniten hellepäiviä.

Sään mittauspiste Niinisalon varuskunnassa.
Lämpömittari Niinisalon varuskunnassa.Puolustusvoimat

Ylittyykö 33,8 astetta vielä tänä kesänä?

Vaikka Kankaanpäässä on ollut toistaiseksi lämpimintä kesällä 2020, eniten hellepäiviä havainnoitiin kesäkuussa Turun Artukaisten mittausasemalla. Siellä hellelukemia mitattiin 17 kertaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastot ovat jännittävää luettavaa (siirryt toiseen palveluun). Lämpimimmät helteet osuvat tyypillisesti loppukesän puolelle, kun vedet ovat lämmenneet ja lämpöä on varastoituneena ympäristöön.

Professori Jukka Käyhkö arvioi, että heinäkuun ja elokuun puolella on mahdollisuuksia rikkoa ennätyksiä.

– Tilastojen mukaan 2000-luvulla ennätykset hellepäivien määrässä ovat paukkuneet useina vuosina.

Jopa syyskuussa mitataan silloin tällöin hellelukemia, esimerkiksi lämpimänä loppukesänä 2002. Aivan huippulukemiin ei loppukesällä enää tyypillisesti ylletä, sillä auringon kulma on jo alentunut ja yöt pidentyneet.

Turun lämpötilat tiedossa pitkältä ajalta

Turussa on tarkkailtu lämpötiloja vuosisatojen ajan. Turun Akatemian professori Johan Leche ryhtyi mittaamaan lämpötiloja Aurajoen varrella vuonna 1748.

Vaikka lämpötilasarjassa on katkoksia, se antaa kuitenkin arvokasta tietoa menneistä lämpötiloista. Kaupungin nykyilmastoa tutkitaan Turun yliopiston maantieteen laitoksen 2000-luvun alussa käynnistämässä kaupunki-ilmaston tutkimushankkeessa.

Yli 70 lämpö- ja kosteusmittaria tallentaa automaattisesti lukemia eri puolilla kaupunkia puolen tunnin välein.

– Meillä on tiettävästi tarkin kaupunki-ilmaston mittausverkosto maailmassa, kun otetaan huomioon myös se, että havaintoja on pian kahden vuosikymmenen ajalta. Esimerkiksi kauppatorin havaintopisteestä saamme kiinnostavaa tietoa torin seudun rakennushankkeiden vaikutuksesta lämpötiloihin, kertoo professori Jukka Käyhkö.

Hän painottaa, että säät ja ilmasto menevät helposti sekaisin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Vuodenvaihteessa on luvassa historiallisesti merkittävää tietoa ilmastosta.

– Elämme ilmaston puolesta jaksoa, joka käynnistyi vuonna 1991 ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Isoja lööppejä tulee varmasti tammikuussa, kun päästään vertaamaan tätä uusinta 30-vuotisjaksoa edellisiin eli vuosiin 1961–1991.

Käyhkön mukaan lämpötiloilla on tärkeä merkitys kaupunkisuunnittelussa. On pystytty osoittamaan, että kaupungin keskusta on lämpimämpi kuin ympäristö, Turussa keskimäärin noin kaksi astetta.

– Pystymme mittaamaan ja mallintamaan, miten rakennettu ympäristö tai viheralueet lämpenevät eri tavoin paikallisella tasolla. Esimerkiksi Turussa Kirstinpuiston uudella alueella pohditaan viheralueiden käyttöä mukavuuden lisäämiseksi: puita antamaan varjoa ja asfaltoimattomia pintoja imemään sadevesiä, jotta alavalle alueelle ei tulisi kaupunkitulvia, kertoo Käyhkö.

Lue lisää:

Kesän lämpöennätyksiä rikottiin – torstain korkein lukema 33,5 astetta mitattiin Satakunnassa Kankaanpään Niinisalossa

Kesäkuu oli ennätyslämmin – eniten hellepäiviä koko 2000-luvulla