1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. matkailu

Norjalaisia eivät Lofootit kiinnosta, he löysivät Oulun Nallikarin jo 50 vuotta sitten – koronakesänä kävijämäärä tuplaantui

Oulun Nallikaria on vuosikymmeniä kutsuttu norjalaisten Rivieraksi. Lempinimi ei ole syntynyt sattumalta.

Suomi on eksoottinen maa norjalaisille. Vuonojen, vuorien ja valaiden maassa pitkät hiekkarannat ja tasamaalla pyöräily ovat harvinaista herkkua. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Norjan yleisradioyhtiö NRK:n uutisessa pohjoisnorjalainen perhe asettuu asuntovaununsa kanssa taloksi Oulun Nallikarin leirintäalueelle. On heinäkuun alku 2020 ja taivaalta tulee lohduttomasti vettä.

Perheenäiti Britt-Marlen Estensen kertoo, että perheen oli tarkoitus mennä Ruotsin Byskeen, mutta heidät oli pysäytetty matkalla sinne. Niinpä nyt yritetään viihtyä Nallikarissa.

Tämä on ollut tyypillinen tarina tänä kesänä. Ruotsiin matkustaminen tietäisi kahden viikon karanteenia, eikä maahan meneminen olisi ollut oikein sosiaalisesti hyväksyttävää norjalaisillekaan. Ilmiön vuoksi Nallikarissa on tänä kesänä ollut kaksi kertaa enemmän norjalaisia viime vuoteen verrattuna.

Suomen ja Norjan raja avautui kesäkuun puolivälissä. Sen jälkeen norjalaisia on virrannut Perämeren leirintäalueille, ja voittaja on ollut Suomi.

Maamme alhaiset koronavirustartuntamäärät ovat houkuttaneet tänä kesänä, mutta norjalaisia lapsiperheitä on kulkenut täällä sankoin joukoin jo 50 vuotta.

Sukupolvi toisensa jälkeen suuntaa Ouluun

Norjalaisperheen isä Harald Svorkmo toteaa tyynesti, että koska nyt sataa, perhe lähtee ostoksille. Se onkin Nallikarin vahvuus kilpailussa pienempien Perämeren rantakohteiden kanssa.

Pohjoisnorjalaiset suuntasivat tänä kesänä lomamatkansa Suomeen. Katso, miten Norjan yleisradioyhtiö uutisoi matkakohteesta.

Kalajoella tai Ruotsin Pite Havsbadissa ja Byske Havsbadissa on paremmat rannat. Pohjoisen Fennoskandian ylivoimaisesti suurimpana kaupunkina Oulun ostomahdollisuudet ovat kuitenkin omaa luokkaansa.

Nallikarin lomakylän johtaja Sirpa Walterin mukaan tyypillisimmin Oulun norjalaisvieraat kulkevat leirintäalueella vuodesta ja sukupolvesta toiseen.

Are Fagerheimille ja hänen puolisolleen tämä on jo seitsemäs kerta Nallikarissa. Ensimmäisen kerran he kävivät vuonna 2006, kun Nallikarin kesää ihasteli ennätysmäärä norjalaisia.

Nallikarin leirintäalueella ja Oulun hotelleissa kirjattiin silloin noin 35 000 norjalaisyötä.

– Parasta täällä on suomalainen mentaliteetti. Viihdymme parhaiten kaupungilla katsomassa ihmisiä, sanoo Fagerheim.

Tromssalainen Are Fagerheim tuntee paljon norjalaisia jotka ovat tulleet tänä vuonna Nallikariin, koska Ruotsiin ei ole voinut mennä. Kuva: Timo Nykyri/ Yle

Nallikarilla ja norjalaisilla on pitkä yhteinen historia, joka ulottuu 1960-luvulle saakka.

Nallikarin leirintäalue perustettiin 1950-luvulla. Jo seuraavalla vuosikymmenellä Nallikari oli Suomen suosituimpia leirintäalueita.

Aluksi Nallikarin hiekkaranta alkoi Norjassa kiinnostaa Finnmarkin eli Ruijan suomenkielisiä asukkaita, mutta vähitellen väkeä alkoi tulla muualtakin Pohjois-Norjasta.

Mainoslehtisiä jaettiiin ja toimittajia kutsuttiin kylään

Koska Nallikarin leirintäalue oli Oulun kaupungin omaa toimintaa, sen asioista päätti matkailulautakunta.

Toisin kuin voisi kuvitella, tämä toimielin kykeni varsin dynaamiseen toimintaan.

Oulussa haluttiin kasvattaa kaupunkiin Norjasta tulevaa matkailijavirtaa. Niinpä matkailulautakunta päätti vuonna 1967 laittaa matkailumainoksen norjalaiseen Oulua käsittelevään mainoslehteen.

Moni asia on muuttunut Nallikarissa 1960-luvun loppupuolelta. Ensimmäiset mökit tulivat 1968. Niissä oli keittolevy ja laverit. Kuva: Timo Sipola / Yle

Pari vuotta myöhemmin kaupunginhallitus päätti kutsua toimittajia Pohjois-Norjasta ja Pohjois-Ruotsista vierailulle Ouluun.

1970-luvun alussa aloitettiin systemaattisempi ilmoittelu ja mainosmatkailu Norjassa.

Markkinointi ajastui hyvään saumaan, koska Norja alkoi vaurastua öljyllä merkittävästi juuri 1970-luvulla, kun Pohjanmereltä alettiin porata öljyä.

Maan elintaso alkoi nousta ja varsinkin 1970-luvun öljykriisit nostivat öljyn hintaa voimakkaasti ja mahdollistivat Norjan talouden nousun.

Suurimmat norjalaisbuumit koettiin 1970- ja 2000-luvuilla

Väkeä alkoikin tulla Nallikariin entistä enemmän. Vuonna 1973, kun oli poikkeuksellisen lämmin kesä, norjalaisia tuli ennätysmäärä. Norjalaisille kirjattiin 25 500 yöpymisvuorokautta eli 40 prosenttia leirintäalueen yöpymisistä.

Vasta 1980-luvun puolivälissä norjalaisten määrä alkoi hiipua ja se oli alimmillaan vuonna 1987, jolloin kirjattiin vain 1 500 yöpymisvuorokautta.

Nallikarin norjalaissuosion huiput ajoittuvat 1970-, 2000- ja 2020-luvuille. Tämän vuoden lukema on heinäkuun lopun tilanteesta. Koko kesän norjalaisvuorokausien määrä tulee olemaan noin 18 000. Kuva: Miku Huttunen / Yle

Tästä alkoi Nallikarin uusi nousu. Pari vuotta myöhemmin avattu kylpylähotelli Eden alkoi vetää norjalaisia ja pikku hiljaa heitä tuli lisää myös palveluitaan parantaneelle leirintäalueelle.

Norjalaisten kesämatkailijoiden määrät Nallikarin leirintäalueella alkoivat selvästi nousta 1990-luvun puolivälissä. _ _

Seuraava vuosikymmen oli Nallikarin ja norjalaisten yhteiselon kulta-aikaa. Parhaimpina vuosina leirintäalueella kirjattiin 25 000 norjalaisten yöpymistä ja hotelleissa, lähinnä Nallikarin Edenissä, yöpyi norjalaisia parhaimmillaan reilusti yli 10 000 kertaa.

Nallikarin lomakylän johtaja Sirpa Walterin mukaan norjalaiset löysivät Nallikarin uudestaan vuosituhannen vaihteessa, koska alueelle oli tullut uusia majoitus- ja huoltotiloja sekä lisäaktiviteetteja. Kuva: Timo Nykyri/ Yle

Miksi norjalaiset tulevat Perämeren rannalle?

Mutta miksi ylipäänsä tulla Norjasta Perämeren rannalle Nallikariin?

Tähän kysymykseen on helppo vastata, sanovat tromssalainen Odd Arne Hanssen ja hänen vaimonsa Liisa Koivulehto.

– Tärkein syy on Nallikarin pitkä ja kunnollinen hiekkaranta. Se on melkein kuin etelässä. Matala ja turvallinen myös pienille lapsille, sanoo Hanssen.

Pitkään Norjassa toimittajana työskennellyt Koivulehto toteaa, että Oulussa on yksinkertaisesti aurinkoa ja lämpöä paljon enemmän kuin Pohjois-Norjassa, eikä tuulikaan ole niin kylmää.

– Kun on aurinkoa ja 15 astetta lämmintä, niin pohjoisnorjalaiset ovat että vau, sanoo Koivulehto.

Oulu on norjalaisille eksoottinen paikka samalla tavalla kuin Norja ja vaikkapa Lofootit meille.

Turvallisuushakuiset menevät Ruotsin Norrbottenin rannoille kuten Piteåån. Siellä on helpompaa puhua norjaa. Vähän rohkeammat Nallikariin, arvelee Koivulehto.

Barentsinmeren ja Norjan meren rannalta pääsee asuntoauton tai asuntovaunun kanssa Ouluun päivässä. Etelää muistuttavissa olosuhteissa asuu halvalla koko perhe. Nallikarissa on myös paljon muitakin norjalaisia, eli siellä ei tarvitse olla yksin eksoottisten suomalaisten keskellä.

Perämeren rantojen tasaisuus kiehtoo pohjoisnorjalaisia samalla tavoin kuin meitä suomalaisia vaikkapa Tromssan kaupunkikuva. Kuva: Timo Sipola / Yle

Suuren kaupungin läheisyys merkitsee melko pienistä paikoista tuleville pohjoisnorjalaisille paljon. On tori, paljon ravintoloita, erikoisliikkeitä, kauppakeskuksia ja Pohjois-Suomen ainoa kauppahalli.

Nallikarin norjalaisvieraille tehdyistä kyselytutkimuksista tiedetään, että Oulu kiehtoo heitä nimenomaan kokonaisuutena.

– Voi käydä ravintoloissa ja ostoksilla. Toisaalta täällä Nallikarin puistomaisen vihreyden keskellä ei edes huomaa, että on kaupungissa, sanoo lomakylän johtaja Walter.

Hintataso on norjalaisittain edullinen ja säät paremmat kuin kotona. Ympäristö on hyvin erilainen.

Tasaisuus viehättää norjalaisia, koska esimerkiksi pyöräily on Oulussa paljon helpompaa kuin äkkijyrkässä Tromssassa. Pyöräily on norjalaisille iso juttu.

– Tästä on helppo lähteä kaupunkiin tai kaupungin ulkopuolelle pyöräilemään, sanoo Walter.

Suomi on norjalaisille eksoottinen maa jo kielensä vuoksi. Skandinaavisten kielten osaaminen on meillä paikoin heikkoa, mutta Nallikarissa kieliä osataan hyvin. Kuva: Timo Sipola / Yle

Ruotsi vei ison osan norjalaisista

2010-luvulla osa Nallikarin kävijöistä siirtyi Ruotsin puolelle, ennen kaikkea Pite Havsbadiin, joka oli parantanut selvästi palvelutasoaan. Piteåssa oli vuonna 1995 avattu Edeniä huomattavasti vauhdikkaampi seikkailukylpylä .

Myös Uumajan ja Bysken rantakohteet panostivat infraansa ja alkoivat kiinnostaa. Osansa oli euron, Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun välisillä kursseilla.

Norjalaisten osuus Nallikarin kylpylähotelli Edenin kävijöistä on vielä viime vuosikymmenen alkuvuosina noin 20 prosenttia. Viime vuonna heitä oli enää neljä prosenttia.

Break Sokos Hotel Edenin hotellinjohtaja Jaana Järvinen uskoo ainakin osasyynä olevan Norjan kruunun heikkeneminen.

Norjalaiset ovat hänen mukaansa myös osaltaan siirtyneet Oulusta Kalajoelle. Siellä on pitkät hiekkarannat ja paljon palveluja, joita Nallikarin hiekkarannalla ei ole. Myös suoraan Pohjois-Norjasta etelän rantakohteisiin aloitettujen halpalentojen arvioidaan verottaneen Nallikarin norjalaismääriä viime vuosikymmenellä.

Järvisen mukaan syy voi olla myös siinä, että enää Nallikaria ei markkinoida entiseen tapaan.

Norjalaisten rantautumista Nallikariin ihmeteltiin jo vuonna 2000 Ylen uutisissa.

Keskustelu on auki 18. elokuuta kello 23:een saakka.