Koronasta kärsineiden yritysten kustannuksia aletaan viimein korvata – Yrittäjä kiittää ja kuittaa: "Myöhässä oleva ensiapupakkaus"

Tiistaista alkaen liikevaihtoaan tuntuvasti menettäneet yritykset voivat hakea korkeintaan 500 000 euron kustannustukea yhteensä 300 miljoonan potista.

yritystuet
Yrittäjä Tiia Keskinen toimistollaan Vantaan tulkkikeskuksessa.
Yrittäjä ja Vantaan Tulkkikeskus Oy:n toimitusjohtaja Tiia Keskinen aikoo lähettää kustannustukihakemuksen ensi töikseen tiistaina, kun hakuaika alkaa.Mårten Lampén / Yle

Ensi tiistaina käynnistyy uuden koronatuen haku. Se on tarkoitettu kiinteiden kulujen korvaamiseen yrityksille, joiden liikevaihto heikkeni huhtikuussa vähintään 30 prosenttia edelliseen kevääseen verrattuna.

Lisäehtona on, että yrityksen toimialalla (siirryt toiseen palveluun) liikevaihto on laskenut ainakin 10 prosenttia. Haku jatkuu elokuun loppuun. Yrityksen koosta ja kustannuksista riippuen tukea voi saada 2 000–500 000 euroa.

Myös sellainen yritys voi hakea kustannustukea, joka on jo saanut muita korona-avustuksia. Aiemmat tuet kuitenkin alentavat kustannustukisummaa.

Yrittäjä Tiia Keskinen on valmis.

– Tätä nyt on odotettu kolme kuukautta, että sen hakemuksen saa tehdä. Tiistaiaamuna toivomme, että ohjelmat eivät kaadu ja saadaan laitettua saman tien hakemus sisään, hän sanoo.

Puolet liikevaihdosta katosi, kun rajoitukset iskivät

Keskinen omistaa kahden kumppaninsa kanssa Vantaan Tulkkikeskus Oy:n. Sen myynnistä katosi puolet, kun koronarajoitukset alkoivat kurittaa firman keskeisiä julkisen sektorin asiakkaita kuten kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita.

Normaalisti viiden vakituisen työtekijän yritys tekee vajaan miljoonan euron liikevaihtoa.

Vantaan Tulkkikeskus lomautti koronakriisin vuoksi kaksi vakituista työntekijäänsä ja yrittäjäkolmikko on pyörittänyt toimintaa omin voimin. Yrityksen käyttämille freelance-tulkeille ja -kääntäjille on ollut poikkeuksellisen vähän keikkoja tarjolla.

Kiinteät kulut, kuten toimitilan vuokra, juoksivat silti koko kevään.

Yrittäjä Tiia Keskinen toimistollaan Vantaan tulkkikeskuksessa.
Yrittäjä Tiia Keskisen mukaan vakituisten työntekijöiden lomauttaminen otti koville. Hän toivoo voivansa palkata nämä uudelleen kustannustuen avulla.Mårten Lampén / Yle

Tiia Keskinen haki ja sai jo Business Finlandin kautta kriisin alkuvaiheessa jaettua kehitystukea 10 000 euroa. Hän ei osaa vielä arvioida, kuinka suuri tukipotti kiinteisiin kuluihin nyt voisi olla tarjolla. Keskinen toivoo, että tuet jakava Valtiokonttori osaa asiansa.

– Toivotaan, että laskentakaava siellä on realistinen. Oletan ja uskon, että me saadaan siitä pieni myöhässä oleva ensiapupakkaus. Toive olisi, että saisimme lomautetut työntekijät palkattua takaisin.

Yrittäjät: Kustannustuki olisi kuulunut kriisin alkuun

Vaikka kustannustuki tulee tarpeeseen ja saa kiitosta sekä Keskiseltä että Suomen yrittäjiltä, molemmat arvostelevat hallituksen tukitoimien järjestystä.

Hallitus pani ensin liikkeelle kaikkiaan yli miljardin euron koronatuet Business Finlandin ja ely-keskusten kautta. Niiden saaminen edellytti yritystoiminnan kehittämishanketta. Nämä hanat ovat sulkeutuneet nyt, kun kustannustukea aletaan myöntää.

– Nämä tukimuodot menivät väärin päin. Nimenomaan yleinen, kustannustuen tapainen tuki olisi ollut tehokkain ja oikeudenmukaisin tapa reagoida välittömästi tähän koronakriisiin, sanoo Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Suomen yrittäjät on pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvoja.

Mika Kuismanen Mediatalon aulassa.
Pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen yrittäjistä sanoo, että kustannustuki tulee myöhässä mutta tarpeeseen.Mårten Lampén / Yle

Tuen kokonaismäärän riittävyys jää Kuismasen mukaan nähtäväksi.

Vantaan Tulkkipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tiia Keskinen säestää etujärjestön linjaa. Jos kustannustukea olisi saanut kriisin alussa kehitystuen sijaan, tuho olisi jäänyt pienemmäksi, hän uskoo.

– Ensin lähti matto alta ja jouduttiin laittamaan työntekijät pihalle. Silloin on paha lähteä kehittämään uusia hankkeita pienentyneellä porukalla, Keskinen toteaa.

Elinkeinoministeri Lintilä: Yrityksiä on pelastettu

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) puolustaa hallituksen yritystukipolitiikkaa koronakriisin aikana.

Ensihätään käyttöön otetut rahoituskanavat Business Finland ja ely-keskukset olivat ministerin mukaan ainoa nopea vaihtoehto. Kiinteiden kustannuksen korvaamiseen tarvittiin lakimuutos, jonka valmistelu on vienyt aikaa.

– Me lähdettiin täysin nollapisteestä, ei ollut mitään lainsäädäntöä, Lintilä sanoo.

Lisäksi kunnat ovat jakaneet yksinyrittäjille yhteensä 250 miljoonan tukipottia ja ravintolat ovat saaneet omat tukensa. Lintilä sanoo, että puutteineenkin kriisin alussa käytetyt tukimuodot ovat pelastaneet suomalaisia yrityksiä.

– Tällä nopealla reagoinnilla me pystyimme vaikuttamaan siihen, että konkursseja ei tullut alkuun. Nyt toivon, että me pystymme tällä kustannustuella vaikuttamaan siihen, että niitä ei tule myöskään myöhemmin kesällä ja syksyllä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo hallituksen tukitoimien estäneen konkurssiaallon Suomessa.Petteri Bülow / Yle

Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei täysin osta ministerin argumenttia.

– Minulle ei ole ihan täysin auennut, miksi tämmöinen kustannus- tai yleistukityyppinen malli ei olisi ollut toteutettavissa heti silloin keväällä.

Vantaalaisyrittäjä Tiia Keskinen uskoo oman yrityksensä selviävän – muuan muassa kustannustuen avulla – syksystä, vaikka uusi korona-aalto iskisikin.

– Tulkkaustyötä voi tehdä etänäkin ja sen meidän asiakkaat ovat jo aika hyvin oppineet. Vaikka toinen aalto tulisi, niin samanlaista riipaisua liiketoimintaan en usko enää tapahtuvan.

Ministeri Lintilä puolestaan toteaa, että väliaikainen kustannustuki on tästä eteenpäin käytössä oleva työkalu, joka voidaan tarvittaessa ottaa myös uudelleen käyttöön.

– Nyt meillä on olemassa se väline, jolla voidaan välittömästi reagoida. Mutta oma huoleni menee kyllä ehdottomasti tuonne isompien yritysten puolelle ja niiden rahoitukseen, joka tulee meitä syksyllä vastaan. Puhun yrityksistä, joille puoli miljoona euroa ei riitä.

Kustannustuessa väliinputoajia tai puliveivareita?

Business Finlandin ja ely-keskusten myöntämät tuet johtivat keväällä kohuun, kun mittava osa tuesta näytti menevän konsulttiyrityksille tai kohdentuvan muutoin epäilyttävästi.

Elinkeinoministeri Lintilä sanoo, että nyt jaettavan kustannustuen kriteerit ovat verraten selkeät: toteutuneita kiinteitä kustannuksia korvataan yrityksille, joiden liiketoimintaa koronakriisi on liikevaihdolla mitaten eniten kurittanut.

Lintilä toivoo myös kustannustuen hakemista pohtivilta yrityksiltä itsetutkiskelua siinä, ovatko he aidosti tukeen oikeutettuja ja sen tarpeessa.

– Myös teknisesti tietysti varmistetaan, keille tuki kuuluu. Puhutaan kuitenkin tuhansista yrityksistä, joten hämmästyisin, jos siellä ei tulisi myös joitakin virheitä.

Suomen yrittäjien Mika Kuismanen puolestaan uskoo, että kustannustuki jättää jälkeensä myös väliinputoajia: firmoja, joita korona on kurittanut, mutta jotka eivät silti tukea tule saamaan.

– Eihän tämä toimialaluokitus ole kaiken kattava tai täydellinen.

Lue lisäksi:

Yritykset voivat hakea kustannustukea elokuun loppuun asti – tukea voi saada kahdelta kuukaudelta enintään puoli miljoonaa euroa

Kustannustuen ehtona sekä alan että yrityksen pudonnut myynti – tukea saavat alat määritellään erikseen

"Ei riitä kattamaan kulujamme, mutta olen onnellinen, että yleistukea on tulossa" – Yrittäjät varovaisen optimistisia uuden koronatuen suhteen

Analyysi: Miksi Business Finlandin koronarahoituksesta nousi niin suuri kohu? Tämä sinunkin on hyvä ymmärtää tästä kaikesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus