Maahanmuuttajataustaisten lasten heikko koulumenestys harmittaa poliitikkoja – suomen opetus viedään ministerille, opettajien käytöstä pahoitellaan

Eeva-Johanna Eloranta (sd.) toivoo apua oppivelvollisuuden pidentämisestä, Pia Pakarinen (kok.) uskoo rasisminvastaiseen koulutukseen.

nuoret
Ylempää näkee paremmin.
Helsingin Itäkeskuksen Buddyschool-kesäkoulussa kaikkia halutaan rohkaista osallistumaan. Sitä järjestetään osana Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanketta.Petteri Bülow / Yle

Koulutukseen erikoistuneet poliitikot huolestuivat maahanmuuttajataustaisten nuorten koulumenestyksestä Suomessa.

Yle julkaisi aiemmin tänään artikkelin, jossa muun muassa kerrottiin, että maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden eriytymisindeksi ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat Suomessa aliedustettuina myös korkeakouluista valmistuvien joukossa.

Voit lukea asiasta lisää tästä jutusta: "En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajaa, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorantaa (sd.) luvut harmittavat.

– Suoraan sanottuna ottaa päähän. Nämä erot ovat todella ikävää luettavaa.

Eloranta toivoo hallituksen suunnitteleman oppivelvollisuuden pidentämisen tuovan apua siihen, että myös maahanmuuttajataustaiset nuoret onnistuisivat paremmin toteuttamaan täyden potentiaalinsa. Lakimuutos voisi tulla voimaan jo 2021.

Eeva-Johanna Eloranta
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) sanoo kymmenvuotisen kansanedustajataipaleensa aikana huomanneensa poliittisen heräämisen koko kansan kielitaidon edistämisen tärkeyteen.Kimmo Brandt / Eduskunta

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.) sanoo lukujen kuulostavan huonoilta.

Hän sanoo, että Helsingissä hyödynnetään monia toimenpiteitä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetuksen parantamiseksi.

Kaupungissa on käytössä muun muassa PD-raha. Lyhenne tulee positiivisesta diskriminaatiosta. Käytännössä rahaa maksetaan alemman tulo- ja koulutustason ja enemmän maahanmuuttajataustaisia perheitä asuttavien kaupunginosien kouluille. Raha mahdollistaa pienemmät luokkakoot ja siten henkilökohtaisemman avun opettajalta oppilaalle.

Lisäksi Helsinki on palkannut varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja lukioon yhteensä 16 monikielistä ohjaajaa, jotka toimivat koulun ja maahanmuuttajataustaisten perheiden välissä.

– Perheille on todella tärkeää, että koulussa on joku turvallinen heidän kieltään ja kulttuuriaan puhuva ohjaaja, Pakarinen sanoo.

Suomessa syntyneelle kielitaidottomuus on tragedia

Monen ongelman nähdään palautuvan juuri kielitaidon puutteellisuuteen.

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu pienempi osuus lapsista kuin muissa Pohjoismaissa.

Apulaispormestari Pakarisen mukaan tämä voi johtaa siihen, että Suomessa syntynyt, äidinkielenään jotain muuta kieltä puhuva lapsi tulee kunnallisten palveluiden pariin vasta 7-vuotiaana, kun hän aloittaa koulun.

Tätä pyritään ehkäisemään muun muassa elokuussa voimaan palaavalla subjektiivisella päivähoito-oikeudella, joka takaa jokaiselle lapselle yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Helsingissä subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut voimassa nytkin, samoin Tampereella.

– Tavoitteena on, että päiväkodissa oppii suomen kieltä. On iso tragedia, jos on syntynyt Suomessa, mutta ei osaa kieltä tullessaan kouluun.

Eeva-Johanna Eloranta sanoo kymmenvuotisen kansanedustajataipaleensa aikana huomanneensa poliittisen heräämisen koko kansan kielitaidon ylläpidon ja edistämisen tärkeyteen.

– On selvää, että ilman kielitaitoa on hyvin vaikea pärjätä yhteiskunnassa. Nämä asiat pitää laittaa kuntoon.

S2-asia viedään ministerille

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on äärimmäisen huolissaan Ylen jutussa käsitellyn suomi toisena kielenä eli S2-oppiaineen ongelmista.

Aiemmin julkaistussa jutussa haastateltu maahanmuuttajataustainen oppilas kertoo, ettei S2-aineen opettaja aina saapunut lukiossa tunneille, joilla tehtiin "tehdään aina samoja helppoja tehtäviä ja katsotaan leffaa". Kokeitakin jäi korjaamatta.

Eloranta aikoo tehdä asiasta selvitystä ja viedä sen myös eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeri Li Anderssonille (vas.).

Hän kertoo olleensa siinä uskossa, että suomen kielen opetuksen ongelmat ovat keskittyneet erityisesti aikuisiällä maahan tulleisiin.

Eloranta pitää perusteltuna sitä, että toisen polven maahanmuuttajat ovat lähtökohtaisesti S2-opetuksessa, sillä perheessä käytettävä äidinkieli on usein käytössä vahvin.

– Mutta on välttämätöntä saada se S2-opetus hyvälle tasolle, jotta maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsilla on samat edellytykset edetä opinnoissa kuin muillakin, Eloranta sanoo.

Jos jollakin voi puolustautua, niin onhan toisen polven maahanmuuttajuus vielä aika uusi asia.

Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.)

Pia Pakarisen ei ole kuullut, että Helsingin S2-opetuksessa olisi ollut suurempia ongelmia, mutta korostaa, että toimintaa voi aina kehittää.

– Meillä on opetussuunnitelma, jonka toteuttamista valvotaan.

– Tavoitteena on, että opetus kehittäisi suomen kielen osaamista ja valmistaisi mahdollisiin jatko-opintoihin. On todella ikävää, jos näin ei ole, mutten ole aikaisemmin kuullut vastaavaa. S2 pitää ottaa tarkempaan syyniin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilas voi opiskella S2-oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. S2-oppimäärä tulee kyseeseen myös, jos oppilaan suomen kielitaito on puutteellinen.

Vastuuopettajat määrittelevät parhaan mahdollisen oppimääräratkaisun, mutta lopullinen päätösvalta on aina huoltajalla.

– Jos jollakin voi puolustautua, niin onhan toisen polven maahanmuuttajuus vielä aika uusi asia. Se on selvää, että mikään ei ole valmista, Pakarinen sanoo.

Pakarinen toivoo, että vanhemmat tai oppilaat ovat yhteydessä vaikka suoraan häneen, jos kohtaavat kouluissa epäasiallista käytöstä tai S2-tunnit eivät toteudu asianmukaisesti.

Lähteekö kaikki kaupunkisuunnittelusta?

Kuten mainittua, Suomen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden eriytymisindeksi on OECD-maiden suurin Tanskan ohella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen koulut jakautuvat vertailumaita selkeämmin "maahanmuuttajakouluihin" ja "kantaväestön kouluihin".

Se on kiinnostavaa, sillä Suomen lakiin on kirjattu lähikouluperiaate, joka määrää koulupaikan ensisijaisesti asuinpaikan perusteella. Lisäksi Suomessa on pitkään harjoitettu asumispolitiikkaa, jolla on pyritty estämään maahanmuuttajalähiöiden syntyminen.

Eeva-Johanna Elorannan mukaan toimet vaikuttavat hitaasti. Hän nostaa esimerkiksi kotikaupunkinsa Turun Varissuon kaupunginosan, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.

– Meillä on päiväkotiryhmiä, joissa on tuskin yhtään suomen kieltä äidinkielenään puhuvia.

– Vie vuosikausia, että näistä päästään. Kestää aikansa, että asuntopolitiikalla voidaan saada aikaan selvää muutosta. Siihen on nyt onneksi herätty.

Pia Pakarisen mukaan syrjäytymisen torjuminen alkaa kaupunkisuunnittelusta. Hän sanoo, että Helsinki on onnistunut työssään "aika hyvin".

– Kaikista kaupungin suurpiireistä löytyy alueita, joissa asuu runsaammin maahanmuuttajataustaisia lapsia. Usein sanotaan, että alueet keskittyvät itään, mutta löytyy niitä muualtakin.

– Täytyy entistä paremminkin keskittyä siihen, että meillä on sekoitettuja asuinalueita. Tähän meillä on loistava mahdollisuus, kun rakennamme uusia asuinalueita.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen osaston slogan on "maailman vaikuttavin paikka oppia". Jotta slogania voi hyvillä mielin käyttää, tulee myös maahanmuuttajataustaisten koulutukseen keskittyä entistä paremmin, Pakarinen sanoo.

Pia Pakarinen
Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.) toivoo, että kaupungin opettajille antama rasisminvastainen koulutus kitkisi pois nuorten kasvulle haitallisia asenteita.Jaani Lampinen / Yle

Opettajien vanhakantaista ja rasistista ajattelua korjataan pois

Erityisen harmissaan apulaispormestari Pia Pakarinen on maahanmuuttajataustaisten nuorten tarinoista siitä, kuinka opettajat ovat lannistaneet heitä.

Ylen jutussa etunimillään esiintyvät nuoret muun muassa kertovat, kuinka opo sanoi 14-vuotiaalle, ettei tämän tulisi mennä 18-vuotiaana naimisiin ja hankkia lapsia. "Wow, en olisi odottanut tätä sinulta", sanoi eräs opettaja palauttaessaan hyvää koearvosanaa maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle. Tällaista ajattelua Pakarinen kuvailee "vanhakantaiseksi" ja "jopa rasistiseksi".

Yle kertoi kesäkuussa, että Helsinki aloittaa ensimmäisenä Suomessa koulujen ja päiväkotien työntekijöille rasisminvastaiset koulutukset. Siitä Pakarinen on mielissään.

– Se (lannistamisen lopettaminen) lähtee ihan omien asenteiden oikaisemisesta. Monet ikävät reaktiot perustuvat sille, ettei ole tietoa. Ei välttämättä tarkoiteta pahaa, muttei vain ole tullut ajatelleeksi, Pakarinen sanoo.

– Tämänkaltainen ajatteluvirhe tulee tietysti korjata koulutuksella.

Eeva-Johanna Eloranta on todella pahoillaan kaikkien niiden nuorten puolesta, jotka ovat joutuneet kuulemaan koulupolkunsa aikana murheellisia ja lannistavia sanoja opettajien suusta.

– Jos tällaista asenteellisuutta esiintyy enemmänkin, täytyy selvittää ja miettiä, mitä voi tehdä. Toivon, että tämä ei ole kovin yleistä, mutta jos se on, se täytyy korjata.

– Emmehän me voi ikinä pärjätä ja saada kaikille nuorille tasa-arvoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia, jos suhtaudumme heistä joihinkin näin.

Hän pitää Helsingin järjestämää rasisminvastaista koulutusta hienona askeleena, ja toivoisi, että sama otettaisiin entistä paremmin huomioon myös lastentarha- ja luokanopettajakoulutuksessa.

Jos yksikin aikuinen sanoo, että "hei, sä pärjäät tosi hyvin, voisit opiskella vaikka lääkäriksi", saa nuori voimaa ja uskoa itseensä.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)

Eloranta ihmettelee, kuinka koulutuksen ammattilaisia olevat aikuiset ihmiset voivat sanoa nuorille näin ikäviä asioita.

– Tiedämme, kuinka herkkiä lapset ja nuoret ovat. Jos opettaja sanoo jotain lannistavaa, se jää takaraivoon.

– Mutta jos yksikin aikuinen sanoo, että "hei, sä pärjäät tosi hyvin, voisit opiskella vaikka lääkäriksi", saa nuori voimaa ja uskoa itseensä.

Lue lisää:

"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Ensimmäisenä Suomessa: koulujen ja päiväkotien työntekijöille rasisminvastaista koulutusta Helsingissä

Noor Assad on espoolainen kympin tyttö, joka haluaa lääkäriksi – koulussa hän todisteli äidinkielentaitoaan ja kieltäytyi lähihoitajaopinnoista