Kakasta kasteluvedeksi – belgialainen sikafarmari tuottaa lannasta vettä kuivuuden riivaamille viljelyksille

Johny Verhulstin kehittämä järjestelmä tuottaa yhden sian lannasta tuhat litraa vettä vuodessa.

innovaatiot
Sikafarmari Johny Verhulst esittelee sian lannasta valmistettua vettä.
Johny Verhulst valmistaa sikojensa lannasta kasteluvettä viljelijöille.Susanna Turunen / Yle

LANGEMARK Nuori sikafarmari kurvaa Audilla rakennustyömaalta näyttävän tilan pihaan Länsi-Flanderissa sijaitsevassa Langemarkissa Belgiassa.

Edessä kohoaa jättimäisiä betonipatoja ja sivussa seisoo pitkä rivi vanhoja navettarakennuksia.

Pihalla on hiljaista kunnes sikalan ovi aukeaa. Ensimmäisten karsinoiden porsaat pinkaisevat innosta pystyyn ja useampi kärsä tunkee haistelemaan tulijoita.

Johny Verhulst on toisen polven sikafarmari. Sukutilan karsinoissa röhkii 3 000 sikaa ja ostetulla tilalla toinen mokoma 3 000 possua. Verhulst on myös maatalousinsinööri. Hänellä on sellaista tarjottavaa, mitä kaikki halajavat juuri nyt: vettä.

Possuja belgialaisella sikafarmilla.
Näistä possuista irtoaa jokaisesta tuhat litraa kasteluvettä vuodessa. Susanna Turunen / Yle

Verhulst on kehittänyt toisen yrityksen kanssa yhteistyössä järjestelmän, joka muuttaa sian lannan kasteluvedeksi ja kuiva-aineeksi, josta tehdään lannoitetta.

Sikatilan pihassa sijaitsevat valtavat betonisaavit ovat lannan käsittelyä ja veden varastointia varten.

"Tätä voisi juoda"

Yhdessä kattilassa poreilee miljoonia litroja sitä itseään, sian sontaa. Kun seuraa järjestelmän putkistoa ja sonnan kulkua eri käsittelyjen ja filttereiden läpi, loppupäässä hanasta lorahtaa kirkasta vettä. Lietteestä on poistettu ammoniakki, suola sekä orgaaniset aineet.

– Tätä voisi juoda, olen itse maistanut, mutta sille ei saa lupaa terveysviranomaisilta, Verhulst sanoo.

Hän esittelee erään toisen karjatilan tuotetta, olutta, joka on tehty lehmän lannasta.

Olutpullo, jonka sisältö on valmistettu lehmän lannasta.
Lehmän lannasta valmistettua olutta.Susanna Turunen / Yle

Johny Verhulst ei huvikseen muuta sontaa vedeksi. Naapuruston maanviljelijät kärsivät neljättä vuotta peräkkäin kuivuudesta.

Tänä vuonna kuiva kausi alkoi jo maaliskuussa ja osa kevätkylvöistä ei koskaan itänyt. Kanaviin ohjattavaa jokivettä säännöstellään, koska vedenpinta on kaikkialla alhaalla.

Vesijohtovettä ei saa käyttää viljelysten kasteluun, koska pohjavesi on alhaalla. Se olisi myös kallista. Flanderissa on jo paikoin kielletty uima-altaiden täyttö ja autojen pesu vesijohtovedellä.

– Jokaisen lantaa tuottavan tilan pitäisi pystyä tuottamaan tarpeeksi vettä 20–40 hehtaarille viljelysmaata, Verhulst laskee.

Valtava lieteallas, jossa erotetaan sian lannasta vesi.
Valtava lieteallas, johon kerätään sikojen lanta ja jossa lannasta erotetaan vesi.Susanna Turunen / Yle

Hän sai projektilleen valtiolta miljoona euroa tukea. Neljän miljoonan euron investointia on rakennetttu seitsemän kuukautta.

Yksi possu tuottaa tuhat kiloa lantaa vuodessa. Verhulstin kehittämällä menetelmällä 3 000 sian lannasta saa 3 miljoonaa litraa vettä.

Kun hänen tuotantolaitoksensa on ensi vuonna valmis, se muuttaa oman tilan ja lähisikaloiden lannat 60 miljoonaksi litraksi vettä.

Vesi varastoidaan betonialtaisiin. Laitokselta vedetään putket kahdeksalle lähitienoon tilalle, jotka saavat kuivuuden sattuessa vetensä possujen ulosteesta.

Boezingen kylässä tomaatinviljelijä täyttää sadevesialtaansa Verhulstin sikatilan vedellä.
Tomaattifarmi Boezingen kylässä saa kuivana kautena kasteluvetensä Verhulstin sikatilalta. Susanna Turunen / Yle

Pellavasta ei saa kuin sortsit

Flanderin maataloustuottajaliiton puheenjohtaja ja viljelijä Hendrik Vandamme arvioi, että sadot jäävät tänä vuonna oleellisesti normaalia pienemmiksi.

Rannikon savipellot pöllysivät viime kuussa ja pelloista kitukasvuisia ovat ne, joille ei ole mahdollista nostaa vettä kanavasta tai ojasta.

– Pellava jää tänä vuonna niin lyhytkasvuiseksi, että siitä saa minimekon tai shortsit housujen sijaan, vitsailee Vandamme.

Viljelijä Hendrik Vandamme näyttää kuinka lyhyttä maissi on, alle puolen metrin mittaista ja senkin alle.
Viljelijä Hendrik Vandamme esittelee kuivuuden takia kitukasvuiseksi jäänyttä maissia.Susanna Turunen / Yle

Tuotannon supistuminen siirtyy väistämättä ketjussa eteenpäin korkeampina hintoina. Maissia viljellään lypsykarjan rehuksi. Jos sitä pitää ostaa ulkoa, maidon litrahinta nousee ja se tuntuu kuluttajan kukkarossa.

Veden käyttöön erikoistunut biologian professori Patrick Meire Antwerpenin yliopistosta sanoo, että maataloudessa pitää miettiä uusiksi se miten viljellään ja mitä viljellään.

– Tomaatti sisältää vain muutaman senttilitran vettä, mutta sen kasvattamiseen tarvitaan sitä tolkuton määrä.

Pohjaveden taso on Meiren mukaan huolestuttavan alhaalla. (siirryt toiseen palveluun) Vuosisadat Flanderia on kuivatettu maatalouskelpoiseksi. Belgia on tiheästi asuttu ja myös urbaani rakentaminen estää veden imeytymisen maahan.

Lannan muuttaminen vedeksi ei ratkaise ongelmaa, jos yhä pidemmästä kuivasta kaudesta tulee pysyvä ilmiö ilmastonmuutoksen myötä.

– Viljelykasvit pitää miettiä silloin uusiksi, sanoo Hendrik Vandamme.

Hän itse viljelee jo muun muassa hyvin kuivuutta kestävää talvivehnää.

Sato kärsii koko Euroopassa

Kevään ja alkukesän kuivuus on koetellut laajasti Eurooppaa. Puolassa ja Romaniassa on paikoin raportoitu kuivimmasta kaudesta sataan vuoteen. Tsekissä kuivuus on ollut pahin 500 vuoteen. (siirryt toiseen palveluun)

Paitsi paikoittainen ennätyskuivuus viljelijöiden vastoinkäymisenä ovat olleet koronaviruksen takia asetetut esteet työvoiman liikkuvuuudelle Ne ovatkin. herättäneet päättäjät.

Kesäkuussa Euroopan unioni päätti siirtää (siirryt toiseen palveluun) yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n uudistusta kahdella vuodella. Edessä on tarpeeksi haasteita.

– Emme voi mitenkään kilpailla sellaisten maiden kuin Australian ja Kiinan kanssa, sanoo Vandamme.

Tuotanto- ja työvoimakustannukset EU-maissa ovat korkeammat. Yhtä lailla maanviljelijöitä rajoittavat tiukat terveysmääräykset.

Mutta EU:ssa on herätty koronan takia keskustelemaan uudestaan lähituotannon ja omavaraisuuden tarpeesta.