Trumpilta määräys patsaspuistosta "suurille amerikkalaisille"

Rasisminvastaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet Yhdysvalloissa viikkoja.

Patsaat ja muistomerkit
Donald Trump
Donald Trump piti itsenäisyyspäivän puheensa Mount Rushmore -monumentilla. Saul Loeb / AFP

Yhdysvaltoihin on suunnitteilla presidentti Donald Trumpin kaavailema "suurille amerikkalaislle" omistettu ulkoilmapuisto. Hanke nähdään vastavetona viikkoja eri puolilla Yhdysvaltoja jatkuneisiin mielenosoituksiin.

New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Trumpin Valkoiselle talolle antamassa esityksessä on nimetty 31 amerikkalaista, joiden elämää ja tekoja puistossa kunnioitettaisiin.

Lue myös: Rasismikohussa ryvettynyt Virginian kuvernööri poistaa kiistellyn kenraalin 18-metrisen patsaan: "Se oli väärin silloin ja se on väärin nyt"

Trumpin lista koostuu pääasiassa valkoisista miehistä: entisiä presidenttejä kuten Ronald Reagan ja Abraham Lincoln sekä tutkimusmatkaijoita. Trumpin listalta löytyy myös muiden muassa afroamerikkalainen pastori ja ihmisoikeusaktivisti Martin Luther King Junior.

Työryhmällä 60 päivää suunnitelman laatimiseen

Trump antoi asiasta presidentin asetuksen (siirryt toiseen palveluun) Mount Rushmorella pitämänsä itsenäisyyspäivän puheen jälkeen.

Puheessaan Trump hyökkäsi mielenosoittajia vastaan ja syytti heitä maan historian alas repimisestä. Voit lukea Trumpin puheesta lisää tästä artikkelista.

Työryhmällä on 60 päivää aikaa esitellä suunnitelmansa puistosta, kertoo BBC (siirryt toiseen palveluun). Trumpin määräyksen mukaan puiston tulisi olla olemukseltaan "luonnonkaunis ja lähellä kaupunkia". Patsaat eivät presidentin mukaan saa olla myöskään "abstrakteja tai moderneita".

Patsaat kaatuvat eri puolilla maata

Yhdysvalloissa George Floydin kuolemasta alkunsa saaneissa protesteissa on kaadettu muun muassa etelävaltioiden johtajia kuvaavia patsaita. Etelävaltiot taistelivat vuosien 1861–1865 sisällissodassa orjuuden säilyttämisen puolesta.

Viimeksi lauantaina tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbuksen patsas kaadettiin Baltimoressa (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös: Patsaskiistat levisivät Charlottesvillestä Australiaan ja Britanniaan: Miten käy kapteeni Cookin ja lordi Nelsonin?

Trumpin hanke nähdään ennen kaikkea poliittisena. Presidentti on puolustanut etelävaltioiden johtajia kuvaavia patsaita osana maan historiallista perintöä.

– En voi kuvitella, että hankkeella haluttaisiin vaalia Amerikan historiaa. Se esittää Amerikan historian tietyssä valossa, arvioi Princetonin yliopiston poliittisen historian professori Julian E. Zelizer New York Timesille.

Trumpin kaavaileva puisto on määrä avata 4. heinäkuuta 2026 menneessä.

Lue myös:

Trump raivostui pilvenpiirtäjänsä eteen maalattavasta Black Lives Matter -tekstistä: Vihan symboli

Trump piti itsenäisyyspäivän puheensa kireissä tunnelmissa – Mount Rushmorella intiaaniaktivistien mielenosoituksia