Mikä saa ukrainalaiset poimijat tulemaan Suomeen vuosi toisensa jälkeen? Kävimme kysymässä: "Vahva me-henki ja luottamus siihen, että kohtelu on hyvää"

Moni poimija säästää Suomessa hankkimansa rahat, koska Ukrainassa kaikki tulot menevät elämiseen. Katso video poimijoiden majoituksesta.

kausityö
Milana Luzina istuu mansikkapellon laidalla.
Ukrainalainen Milana Luzina on kausitöissä Suomessa kymmenettä kesää peräkkäin. Laitisen tilalla hänellä alkoi yhdeksäs kausi. Marianne Mattila / Yle

Leppävirran Puponmäessä Henri Laitisen marjatilalla päivän työt on tehty aamukymmeneen mennessä. On lauantai ja mansikanpoiminta aloitettiin jo aikaisin neljän aikaan.

Vierailimme tilalla selvittääksemme, miksi samat ukrainalaiset poimijat tulevat töihin marjatiloille vuosi toisensa jälkeen. Työtahti on hurja ja monet suomalaiset, jotka ovat seuranneet sitä tänä kesänä sivusta, ovat todenneet etteivät pysty samaan. Kesän aikana on myös tuotu esille, etteivät kaikki marjayrittäjät kohtele poimijoitaan asiallisesti (siirryt toiseen palveluun).

Isännän lisäksi paikalla on yksi poimijoista, Milana Luzina, joka aloitti tänä kesänä yhdeksännen kausityöjakson Laitisen tilalla.

Karoliina Skrypnichenko on puolestaan Future Savo -hankkeen projektityöntekijä. Future in Savo verkkopalvelun tavoitteena on tiedottaa pohjoisavolaisille työnantajille mahdollisuudesta kouluttaa ja palkata kausityöntekijöitä myös pidempiaikaisiin työsuhteisiin mille tahansa alalle.

Skrypnichenko taitaa ukrainan kielen, joten hän toimii myös tulkkina tarvittaessa. Luzina puhuu hyvää englantia, joten keskustelu käydään vaihtaen ukrainaan aina siinä vaiheessa, kun sanat kuvailla asioita vieraalla kielellä loppuvat.

Skrypnichenko on myös tutkinut opinnäytetyössään ukrainalaisten kausityöntekijöiden työllistymistä.

"Aivan kuin olisimme lomalla"

Laitisen tilalla työskentelee kaikkiaan 22 kausityöntekijää, jotka saapuivat Suomeen MTK:n charterlennolla. Kahden viikon karanteeniaika loppuu huomenna. Sen jälkeen poimijat voivat liikkua vapaasti.

Rajavartiolaitoksen mukaan maanantai-iltapäivään mennessä Suomeen on saapunut noin 6 360 kausityöntekijää. Kansalaisuuksia ei tilastoida, mutta suurin osa tulee Ukrainasta.

Jutusteluhetki tilan pihamaalla.
Karoliina Skrypnichenko, Milana Luzina ja Henri Laitinen juttelevat tilan pihamaalla tämän vuoden mansikkakaudesta.Marianne Mattila / Yle

Tilalla työskentelevät ukrainalaiset tuntevat hyvin toisensa. Työtä on tehty samalla porukalla kauan.

Joukossa on Luzinan sukulaisia, ystäviä ja sulhanen, jonka kanssa hän on menossa naimisiin ehkä jo elokuun aikana.

Ensimmäisenä kysyn, miksi pienikokoinen Luzina haluaa tehdä fyysisesti raskasta työtä?

– Nautimme jokaisesta hetkestä, aivan kuin olisimme lomalla. Tunnemme iloa siitä, että teemme työtä yhdessä ja sen jälkeen vietämme vapaa-aikaa yhdessä, Luzina kertoo.

– Joskus työ on raskasta, mutta työn jälkeen unohdamme sen, ja menemme uimaan, kalastamaan ja käymme hyviä keskusteluja ystävien kesken, hän jatkaa.

Luzina selittää vielä, että Ukrainassa ajatellaan fyysisen työn tekevän ihmiselle hyvää aina välillä. Tavallaan kausityötä tehdessä kohotetaan myös kuntoa.

– Kun palaan Ukrainaan ihmiset huomaavat, että näytän erilaiselta kuin aikaisemmin. Olen hyväkuntoisen näköinen ja ruskettunut, hän kertoo.

Hyvä kohtelu on arkisia tekoja: "He todella paneutuvat siihen, että voisimme hyvin"

Luzina kuvailee, että työnantajan ja työntekijöiden välinen suhde on lämmin. Heitä kohdellaan hyvin. Isäntäväki tarkistaa monta kertaa työviikkojen aikana, onko kaikki kunnossa.

– Isäntäpari on meille kuin vanhempia, Luzina kertoo.

Esimerkkinä hyvästä kohtelusta Luzina kertoo Laitisen velottavan asumisesta vain sähkön ja veden kulutuksesta. Summa on verottajan vaatima 1,65 euroa per päivä.

Kaikki taloustavarat, pesuaineet, paperit ja saippuat, tulevat talon puolesta. Samoin perunat ruokapöytään.

Sateisena päivänä poimijoille tuodaan sadeviittoja ja lämpimiä vaatteita. Poimijat saavat myös juomaa ja pientä purtavaa työnteon välissä.

– He todella paneutuvat siihen, että voisimme hyvin ja emme sairastuisi, Luzina kertoo.

Luzina on kuullut ukrainalaisilta tutuiltaan, etteivät olot ja suhde työnantajaan ole kaikilla tiloilla niin hyvät kuin mitä heillä on Laitisen tilalla.

Luzina itse ei ole tavannut Suomessa ihmisiä, jotka olisivat yrittäneet huijata häntä. Päinvastoin, hän on saanut aina apua, kun on sitä tarvinnut.

– Käsitykseni mukaan suurin osa työnantajista on kunnollisia, hän kertoo.

Lähtökohtana on tasa-arvo

– Olojen on oltava sellaiset, joissa pystyisi itsekin olemaan, isäntä Laitinen sanoo.

Laitisella itsellään on kokemusta myös kurjista yöpymisoloista reissuiltaan Aasiassa.

Mutta lämmin suhde työnantajan ja työntekijän välillä tarkoittaa myös muuta kuin aineellisten tarpeiden tyydyttämistä.

– Kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa ja suhde työntekijöihin on tavallaan kuin suhde perheeseen, Laitinen sanoo.

Henri Laitinen, takana näkyy mansikkapelto.
Henri Laitisen tilalla on viljelty mansikkaa 20 vuotta.Marianne Mattila / Yle

Kauden lopussa poimijat jättävät osan tavaroistaan odottamaan seuraavaa kesää.

Yhteydenpito työnantajan ja työntekijöiden välillä jatkuu myös talvella. Kuulumiset vaihdetaan puolin ja toisin.

Tänä keväänä viestintä olikin todella tiivistä, kun tilanne kausityöntekijöiden kohtalosta muuttui monta kertaa.

Työskentelyluvat saatiin kuitenkin kuntoon ja lento järjestyi. Laitinen järjesti työntekijöille kuljetuksen lentokentältä tilalle. Hän maksoi myös osan lennosta.

– Mietin, että sata euroa per poimija maksan lennosta, Laitinen kertoo.

Säästöt menevät omaan taloon Ukrainassa

Luzina asuu sulhasensa kanssa kylässä 10 kilometrin päässä Kiovasta. Hän työskentelee pelihallissa kassana. Paikka on ollut viime kuukaudet kiinni koronaviruksen takia. Työstä hän saa palkkaa noin 300 euroa kuussa.

Suomessa hankkimansa rahat Luzina ja hänen sulhasensa säästävät taloon.

Luzinalle niitä on jo kertynyt. Alunperin hän suunnitteli ostavansa säästöillä asunnon. Suunnitelma muuttui, koska nyt heitä on kaksi.

– Nyt ajattelen perhettä, hän kertoo.

Kaikki Ukrainassa ansaittu raha kuluu elämiseen. Kausitöistä, kolmen kuukauden aikana, hän hankkii noin 3000-3500 euroa.

– Monet säästävät tällä tavoin rahaa autoon tai asuntoon. Ukrainassa säästämiseen kuluisi huomattavasti pidempi aika, Luzina kertoo.

Milana Luzina työntekijöiden keittiössä.
Yhteisöllisyys merkitsee minulle todella paljon, Milana Luzina kertoo.Marianne Mattila / Yle

Skrypnichenkolla on mukana ukrainan- ja venäjänkielisiä kortteja, joissa kerrotaan Future in Savo hankkeesta. Voisiko pariskunnan tulevaisuus olla pysyvästi Suomessa?

– Ennen sulhaseni tapaamista ajattelin, että voisin jäädä tänne kokonaan. Nyt kun suunnittelemme yhteistä elämää voisimme ehkä jäädä muutamaksi vuodeksi vakituiseen työhön Suomeen, Luzina sanoo.

Mansikoiden jälkeen poimitaan saskatoonia ja metsämarjoja

Ukrainalaiset poimijat työskentelevät tilalla kolme kuukautta. Tänä kesänä mansikkasato ei ole hyvä. Talvi ja kesäkuinen hellejakso verottivat siitä oman osansa.

Laitisen tilalla riittää kuitenkin poimittavaa myös saskatoonissa, joka kypsyy mansikan jälkeen.

Sen jälkeen työntekijät voivat poimia vielä metsämarjoja, jotka Laitinen välittää ostajille.

Toista vuotta marjayrittäjänä vanhempiensa jalanjäljissä jatkavalle Laitiselle kausi on ollut todella raskas.

– Paperityötä on ollut enemmän kuin normaalisti ja stressiä, kun ei tiennyt saako ollenkaan työntekijöitä, hän kertoo.

Istutusaikaan Laitisella oli töissä muutamia suomalaisia. Yksi viidestä jäi työskentelemään tilalle pidemmäksi aikaa.

Laitinen on hakenut lisää työntekijöitä Värväämön kautta. Sitä kautta hän onnistui hankkimaan töihin muutamia maahanmuuttajia muun muassa Afganistanista ja Irakista. Miehet tulevat töihin tilalle pääkaupunkiseudulta ja Oulusta.

Lue lisää:

Maatiloilla puurtaa yhä harva suomalainen - sisaruskolmikko pettyi tuntipalkkaan ja ihmettelee ukrainalaisten työtehoa: "He keräävät ainakin kaksi kertaa enemmän"

Mansikanpoimijoilta passit pois, alipalkkausta, kelvoton majoitus – Avin tarkastaja: Työnantajalla on monta mahdollisuutta hyväksikäyttöön

Marjanpoimijat nukkuvat jopa navetoissa ja kylmäkonteissa – majoituksen minimitaso on selkeä, mutta silti osa tiloista alittaa sen