Vaikka liikenteen päästöt vähenivät Kiinassa jopa puolella, saasteet lisääntyivät – tutkija: "Osoittaa, miten paljon meillä on hommia jäljellä"

Päästöjen väheneminen lisäsi ilmassa tapahtuvia kemiallisia reaktioita.

saastuminen
Kuvassa on savusumun peittämä Nantongin kaupunki Kiinassa helmikuussa 2019.
Kuvassa on savusumun peittämä Nantongin kaupunki Kiinassa helmikuussa 2019.AOP

Koronapandemia vaikutti liikennemääriin ja samalla päästöjen vähenemiseen. Tämä puhdisti keväällä useimpien kaupunkien ilmaa, mutta joissakin Kiinan suurkaupungeissa ilmanlaatu ei yllättäen parantunutkaan, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Ilmansaasteiden vähenemisestä on uutisoitu eri puolilla maailmaa. Niin myös Kiinassa: Pohjois- ja Itä-Kiinassa liikenteen päästöt vähenivät 40–70 prosenttia normaalista.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että joissakin Kiinan pahimmin saastuneissa kaupungeissa saaste ei ole kuitenkaan hälvennyt vaan jopa lisääntynyt. Tämä johtuu siitä, että päästöjen väheneminen lisäsi ilmassa tapahtuvia kemiallisia reaktioita.

Kiinan suurkaupunkien ilmanlaatua ja saastepitoisuuksia mitannut Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskus (INAR) (siirryt toiseen palveluun) havaitsi, että liikenteen vähentymisen myötä ilman typpioksidipitoisuus väheni. Tämä johti otsonin syntymiseen, mikä taas lisäsi yhdisteiden kemiallisia reaktioita. Yksi saastehiukkanen siis lopulta korvautui toisella, minkä seurauksena ilman laatu ja näkyvyys säilyivät huonoina tai jopa laskivat.

Lyhyesti sanottuna: kun osa saasteista selvästi vähentyi, osa muista saasteista lisääntyi.

Tutkimustulos on osoitus siitä, että koronapandemiasta aiheutuneet päästövähennykset eivät riitä, sanoo Ilmakehätieteen keskuksen johtaja ja akateemikko Markku Kulmala.

– Huolestuttavaa on, että vaikka meillä on ollut paljon pysähdyksiä, silti ilmansaasteet eivät ole vähentyneet.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskus on jo pitkään mitannut saastepitoisuuksia ja pienhiukkasten muodostumista Kiinan suurkaupungeissa.

Satelliittidataa typpioksidipäästöistä Kiinassa.
Satelliittikuva Kiinasta näyttää typpidioksidipitoisuuden muutoksen ilmassa. Se kertoo liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen vähenemisestä.ESA/Copernicus/Sentinel-5P Berlin, CC BY-SA 3.0 IGO, Muokkaus: Ilkka Kemppinen / Yle. Videota on lyhennetty.

Kun typen oksideja vähennetään, otsoni lisääntyy niin kauan, kunnes typen oksideja vähennetään huomattavasti, selittää Kulmala. Kiinan tapauksessa tämä olisi noin sadasosaan nykyisestä, hän sanoo.

– Teollisuus ja tuotanto pitäisi saada toimimaan parhaalla mahdollisella teknologialla. Ongelma on, että Kiinassa on monenikäistä teknologiaa.

Ilmansaasteet tappavat tutkimuksen mukaan jopa enemmän ihmisiä kuin tupakointi. Maailmassa ulkoilman saasteet aiheuttavat 120 ylimääräistä kuolemantapausta sataatuhatta ihmistä kohden (HS) (siirryt toiseen palveluun).

– Tämä [tutkimus] osoittaa, miten paljon meillä on hommia jäljellä, jotta ilmanlaatu saadaan paranemaan. Sivutuotteena paranee myös ilmasto, koska tulee vähemmän mustaa hiiltä ja kun prosessit paranevat, tulee myös vähemmän hiilidioksidia.

Huhtikuussa Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että liikenteen päästöt vähenevät tänä vuonna noin kuusi prosenttia.

Päästöjen vähentäminen on silti Kulmalan mukaan tärkeää, sillä mitä laimeampi on saastesekoitus, sitä vähemmän syntyy haitallisia yhdisteitä. Olennaista on saada enemmän tietoa siitä, mitä ilman saastecocktailissa tapahtuu, jotta tulevaisuudessa osataan tehdä tarkempia ilman laatua parantavia päästövähennyksiä.

Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna tiistaihin kello 23 saakka.

Tarkennus 8.7.2020 klo 16.10: Lisätty tieto, että pääkuva on helmikuulta 2019.

Lue seuraavaksi:

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Maailman johtava ilmastotutkija Markku Kulmala tarvitsee kahdeksan miljardia euroa pelastaakseen maailman