Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on aiemmin arvioitua pienempi mutta edelleen merkittävä

"Arvion pieneneminen johtuu muun muassa laskelmiin tehdyistä päivityksistä ja tarkennuksista", sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen.

julkinen talous
Vanhus vetää perässä vedettävää kauppakassia.
Korona ei ole merkittävästi lisännyt talouden pitkän aikavälin riskejä. Tulevaisuutta ei tosin voi tietää. Väestön ikääntyminen on edelleenkin talouden kestävyysvajeen kannalta suurin riskitekijä.Henrietta Hassinen / Yle

Väestö ikääntyy, syntyvyys pysyy alhaisena, hoivamenot kasvavat ja velkakuorma paisuu. Siinä Suomen talouden pitkän aikavälin näkymät, joten ei uutta auringon alla, käy ilmi valtiovarainministeriön tuoreesta selvityksestä Suomen julkisen talouden kestävyydestä.

Ministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on kuitenkin aiempaa pienempi, joskin edelleen merkittävä. Näin kasvava velkaantuminen on Suomen taloudelle vakava riski.

Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen talouden tulojen ja menojen eroa. Nyt tehdyn arvion mukaan se on 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Rahassa se tarkoittaa noin 10 miljardia euroa vuoden 2024 tasolla. Arvio vajeesta pieneni viime syksystä.

Talous ei ole luonnollisesti kestävällä pohjalla, jos menot kasvavat jatkuvasti nopeammin kuin tulot. Ennen pitkää luvattuja julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa ei voida rahoittaa.

Kriisin vaikutukset epävarmoja

– Arvion pieneneminen johtuu muun muassa laskelmiin tehdyistä päivityksistä ja tarkennuksista. Toisaalta koronaviruspandemia on vaikuttanut arvioon kasvattamalla sitä maltillisesti. Arvio koronaviruspandemian vaikutuksesta on kuitenkin huomattavan epävarma, ja arvio tarkentuu myöhemmin, finanssineuvos Jenni Pääkkönen toteaa ministeriön tiedotteessa.

Joka tapauksessa koronaviruspandemia on iskenyt rajusti Suomenkin talouteen, mikä heikentää merkittävästi myös julkisen talouden lähivuosien näkymiä.

Raportti ei ota kantaa, miten kestävyysvajetta voitaisiin pienentää.

– Syntyvyyden palautuminen 2000-luvun alun keskimääräisiin lukemiin ei kuitenkaan auttaisi merkittävästi pitkän aikavälin kestävyyshaasteeseen. Edes syntyvyyden merkittävä kasvu ei riittäisi estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä, Pääkkönen tiivistää.

Koronaviruspandemia voi kaiken lisäksi pitkittyessään hidastaa myös tuottavuuden kasvua. Se heikentäisi edelleen julkisen talouden kestävyyttä. Pandemian seurauksena Suomen julkisen talouden tilanne on joka tapauksessa heikentynyt rajusti lyhyellä aikavälillä.

Maahanmuutto voisi ratkaista ongelmia

Väestön ikääntyminen vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin. Toisaalta työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Se näkyy verotuloissa.

Raportin mukaan lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi ja suotuisampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta. Se edellyttää sitä, ettei maahanmuuttajien työllisyys- ja palkkataso olennaisesti poikkeaisi kantaväestön tuloista.

Finanssineuvos Pääkkönen huomauttaa, että ikääntyminen luo paineita erityisesti kuntatalouteen. Kunnat kun kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Arvion mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa noin 5 miljardilla eurolla, jotta velkasuhde saataisiin vakautettua 2020-luvun ajaksi.

Nihkeä taloustilanne pitää korot alhaalla

Valtiovarainministeriö arvioi viimeisimmässä taloudellisessa katsauksessaan, että julkisen talouden velkasuhde kasvaa koronaviruspandemian myötä lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa. Toki julkisen velan matala korko auttaa julkisen talouden velanhallinnassa.

– Silti velkasuhde kasvaa matalasta korosta huolimatta, Pääkkönen huomauttaa.

Alhaisen korkojen takia myös työeläkerahastojen omaisuuden tuotto on laskenut. Lisäksi on muistettava, että matala korkotaso johtuu talouden heikoista kasvunäkymistä.