Biokaasu olisi lähes päästötöntä, mutta EU-direktiivi sorsii sitä – suomalaisten kaasuautoinnostus voi tyssätä päästöjen laskutapaan

Kaasuautojen määrä kasvaa Suomessa, mutta vain yksi autokonserni tuo niitä enää maahan.

kaasuautot
Biokaasuauton kojelaudan ajotietokone.
Kaasuautoilun päästöt näyttävät todellisuutta suuremmilta, kun ne mitataan vain pakoputken päästä.Esa Huuhko / Yle

Kaasuautojen määrän ripeä kasvu uhkaa tyrehtyä lähivuosina. Taustalla on EU:n päästödirektiivi (siirryt toiseen palveluun), joka sorsii lähes päästötöntä biokaasua liikenteen polttoaineena.

Autoteollisuus panostaa täysillä sähköautoihin, ja ainoastaan kaksi autokonsernia, VAG ja Fiat, valmistavat enää kaasuautoja. Suomeen kaasuautoja tuo vain VAG.

Direktiivi säätelee Euroopassa valmistettavien autojen päästöjä. Se ei huomioi polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä päästöjä kokonaisuutena.

– Ongelma on se, että päästö mitataan pakoputken päästä eikä huomioida polttoaineen elinkaaren näkökulmaa. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat elinkaari huomioiden yli 80 prosenttia matalammat kuin bensiinillä, Kaasuautoilijat ry:n viestintävastaava Jukka Roinila sanoo.

Lisäksi direktiivin perusteella kaasuauton kasvihuonepäästöt lasketaan maakaasun mukaan, mikä nostaa päästöt lähes bensiinikäyttöisen kulkupelin tasolle.

Päästödirektiivin mukaan jokaisen autonvalmistajan uusien autojen hiilidioksipäästö saa olla keskimäärin korkeintaan 95 grammaa sadalla kilometrillä. Suomessa yleisesti myytävän kaasuauton päästölukema on direktiivin mukaisella laskentakaavalla 115 grammaa.

– Direktiivi pitää saada muutettua, sillä se kohtelee väärin biokaasua. Biokaasu on verrattavissa aurinko- tai tuulisähköön, Jukka Roinila sanoo.

Biokaasuautoa tankataan.
Kaasuautojen määrä on viisinkertaistunut kolmessa vuodessa Suomessa.Esa Huuhko / Yle

Biokaasun ympäristöystävällisyys perustuu siihen, että esimerkiksi kasvit sitovat kasvaessaan hiilidioksidia saman verran kuin niiden käyttäminen biokaasuauton polttoaineena vapauttaa ilmakehään. Lannasta puolestaan vapautuu metaania eli biokaasua joka tapauksessa, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä polttoaineena vai ei.

Erityyppisten autojen päästöjä voi käydä vertailemassa Suomen Ilmastopaneelin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom arvioi (siirryt toiseen palveluun), että hiilidioksipäästöjen osalta biokaasu on 60, täyssähköauto 56 ja hybridi 30 prosenttia bensiiniä edullisempi.

Kaikissa Suomessa käytettävissä kaasuautoissa voi käyttää biokaasun lisäksi maakaasua ja bensiiniä.

Autoteollisuutta kiinnostaa sähköauto

Myös Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa myöntää, että pakoputken päästä tapahtuva mittaustapa kohtelee kaltoin kaasuautoja.

– Kun näin on, autoteollisuus kohdentaa voimavaransa mahdollisimman vähäpäästöisiin autoihin eli täysähkö- ja hybridimalleihin, Rissa sanoo.

Suomi on panostanut biokaasun tuotantoon ja tankkausasemaverkostoon. Myös nykyhallitus aikoo edistää biokaasuautoilua. Päästönormi voi tuoda kuitenkin ikävän yllätyksen, jos kaasuautojen valmistajia on vähän.

– On olemassa riski, että investoinnit menevät osittain hukkaan. Kaasuauto on mielenkiintoinen ratkaisu, sillä hintataso on sama kuin bensa-autolla ja kuluttaja äänestää hintaperiaatteella. Mutta tämä asia ratkeaa vain lainsäädännön kautta.

"Nopein ja halvin tapa vähentää liikenteen päästöjä"

Myös vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala on huolissaan biokaasuautojen kohtelusta.

– Sääntely on lopettamassa hyvin nopealla aikataululla kaasuautojen valmistuksen, vaikka se olisi yksi nopeimmista ja kustannustehokkaimmista tavoista vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä, Hautala sanoo.

Hautala pitää kaasuautoja liikenteen päästösääntelyn suurimpana häviäjänä.

– Kaasuauton päästö mitataan maakaasun perusteella ja päästö mitataan pakoputken päästä huomioimatta elinkaaripäästöjä lainkaan, Hautala harmittelee.

Hautala on tyytymätön vastaukseen, jonka EU-komissio antoi hänen biokaasun kohtelua koskevaan kysymykseensä. Lupausta biokaasun oikeudenmukaisesta kohtelusta joudutaan yhä odottamaan.

– Nyt pitää koota voimia yhteen ja viedä biokaasuun liittyvää oikeaa viestiä eteenpäin kaikilla rintamilla, Heidi Hautala vetoaa.

Osa rakenteilla olevaa BioSairilan biokaasun tuotantolaitosta Mikkelissä.
BioSarila alkaa tuottaa biokaasua Mikkelissä loppuvuodesta.Esa Huuhko / Yle

Biokaasuautojen määrä kasvaa Suomessa

Lähes päästötöntä biokaasua käyttävät autot ovat osa Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategiaa. Suomessa pitäisi hallitusten hyväksymän ohjelman mukaan olla vuonna 2030 yhteensä 50 000 kaasuautoa.

Maaliskuun lopulla Suomen teillä huristeli jo 11 515 kaasuautoa (siirryt toiseen palveluun). Kuluvan vuoden välitavoite, 5 000 kaasuautoa, ylittyi siis kirkkaasti. Tankkausasemia on käytössä 48 ja kaksi on valmistumassa lähiaikoina.

Kasvuvauhti on ollut vahvaa myös alkuvuoden aikana. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Suomessa rekisteröitiin lähes 2 000 kaasuautoa lisää. Osa autoista on uusia, osa käytettyinä maahan tuotuja. Maaliskuusta lähtien myös kaasuautokannan kasvu tyrehtyi koronan takia.

– Tehtailla oli tuotantokatkoksia, eivätkä ihmiset päässeet hakemaan ulkomailta käytettyjä autoja. Ilman koronaa automäärä olisi noussut jopa lähelle 20 000 autoa, Kaasuautoilijat ry:n viestintävastaava Jukka Roinila arvioi.

Keski-Euroopassa jyräävät sähköautot

Kaasuautoilijat ry:n Jukka Roinila on harmissaan kaasuautojen ympärillä vellovasta epävarmuudesta.

– Autonvalmistajien suunnalta viestit ovat olleet ristiriitaisia, vaikka uusia autoja riittää vielä ainakin vuosiksi. VAG-konsernilta tulee uusia malleja koko ajan, Roinila muistuttaa.

Biokaasun tuotanto ja autojen määrä kasvaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä, mutta Keski-Euroopan väkirikkaissa maassa sähköautobuumi jyrää.

– Päästönormi pitäisi saada muutettua pian, sillä autoteollisuuskin näyttäisi luovuttaneen. Saksassa on tehty niin valtavia miljardipanostuksia sähköautoihin, että taitaa olla vaikeaa peruuttaa.

Etelä-Savon Energian hallituksen puheenjohtaja Heikki Nykänen Mikkelin Graanin kaasutankkausasemalla.
Pioneerina olo ei ole tunnetusti helppoa, Etelä-Savon Energian hallituksen puheenjohtaja Heikki Nykänen huokaa. Hän on yksi Mikkelin biokaasuhankkeen vetäjistä.Esa Huuhko / Yle

Mikkelissä tehdään biokaasua lähinnä raskaalle liikenteelle

Samaan aikaan Suomessa ollaan pääsemässä biokaasun tuotantoon liittyvistä alkuhankaluuksista. Esimerkiksi Mikkelissä ensimmäinen tuotantolaitos valmistui kolme vuotta sitten, mutta liikennekelpoisen kaasun tuotanto saatiin vakaalle pohjalle vasta tänä vuonna juhannuksen tienoilla.

– Kaikki mahdollinen on matkalla nähty, mutta kirkkaana on tavoite ollut mielessä ja nyt on biokaasutuotanto Haukivuorella käynnissä ja BioSairila käynnistyy tämän syksyn aikana. Pioneerina olo ei ole tunnetusti helppoa, Etelä-Savon Energian hallituksen puheenjohtaja Heikki Nykänen huokaa.

Haukivuorella biokaasu tuotetaan pääasiassa karjanlannasta. Sairilan jätekeskukseen pian valmistuva laitos käyttää kotitalouksien biojätettä ja viemälaitoksen lietettä.

Myös Mikkelissä autonvalmistajien nihkeyttä on seurattu tarkasti.

– Biokaasu näyttäisi tulevan raskaan ja keskiraskaan liikenteen polttoaineeksi. Meilläkin on tulossa biokaasukalustoa jakeluliikenteen ja bussipuolella, joten henkilöautomerkkien vähäisyys ei meillä ole loppupelissä iso ongelma, Heikki Nykänen pohtii.

Mikkelin kahden tuotantolaitoksen kapasiteetti riittäisi noin 1 500 henkilöauton polttoaineeksi.

– On se harmi, ellei henkilöautopuolella ole laajaa valikoimaa kaasuautoja. Ihmiset ovat tunnetusti aika merkkiuskollisia. Automerkkiä ei kovin herkästi lähdetä vaihtamaan, Nykänen pohtii.

Korjaus 6.7. 2020 klo 17.20. Ylen Radiouutisissa 6.7 kello 12.00 kerrottiin virheellisesti, että kaasuautoja tekee yksi autonvalmistaja. Todellisuudessa valmistajia on kaksi.