Virkamies: Hyväksikäyttö saattaa koskea tuhansia työntekijöitä – "Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ongelma, jolta on helppo sulkea silmät"

Usein hyväksikäyttö liittyy yrityksiin, joissa työntekijät ja työnantaja ovat samaa kansallisuutta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön virkamies.

ihmiskauppa
Siivooja työntää siivouskärryä
Helsingin Sanomien laaja juttu kertoi siivousalan ongelmista. Kyseessä on vieläkin laajempi ilmiö, arvioi virkamies. Kuvan siivooja ei liity juttuun.Henrietta Hassinen / Yle

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on suuri ilmiö. Se on monin tavoin näkymätöntä ja siksi pysyy helposti poissa julkisuudesta, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Hyväksikäyttöilmiö ei ole tilastoitavissa, mutta Suomeen tulee vuosittain joitain kymmeniä tuhansia työntekijöitä ulkomailta – sekä EU:sta että kolmansista maista. Suuri osa näistä ihmisistä on hyväksikäyttöriskin piirissä ja suurella osalla myös riski toteutuu, Sorainen sanoo.

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina artikkelin, joka kertoi laajasta työntekijöiden hyväksikäytöstä siivousalalla. (siirryt toiseen palveluun)

Alalla on yrityksiä, joiden liiketoimintamalli käytännössä rakentuu työntekijöiden hyväksikäytölle. Lehti kertoi muun muassa ylipitkistä työpäivistä, riittämättömistä tauoista ja siitä, että vapaapäiviä ei ole.

Etenkin ulkomaalaisia työntekijöitä hyväksikäytetään. Joukossa on kielitaidottomia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Soraisen mukaan ilmiön laajuus on ollut viranomaisten tiedossa. Mutta hänkin toteaa, että Helsingin Sanomien jutun lukeminen oli pysäyttävää: se antoi hyväksikäytetyille nimet ja kasvot.

Usein hyväksikäyttö liittyy Soraisen mukaan yrityksiin, joissa työntekijät ja työnantaja ovat samaa kansallisuutta. Mutta myös suomalaiset syyllistyvät hyväksikäyttöön.

– Kyseessä on laaja ilmiö työperäisen maahanmuuton volyymiin liittyen. Tämä on keskeinen osa koko työperäistä maahanmuuttoa.

– Tyypiltään viranomaisten tietoon tulleet tapaukset ovat hyvin samanlaisia. Jää palkka kokonaan tai osin maksamatta, työaikakirjanpito tekemättä, palkkaa ei makseta kaikista tunneista. Lisäksi työnantajalla on määräysvalta suhteessa työntekijään, Sorainen luettelee.

Sorainen vetää ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön vastaista työryhmää, jonka hallitus asetti vuoden alussa.

Ravintolat, rakennusala, siivousala, ruokalähetit, autopesulat –hyväksikäyttöä on monilla aloilla

Aloja, joilla viime vuosina on ilmennyt hyväksikäyttöä, ovat erityisesti ravintola-ala, rakennusala, siivousala, telakat, ruokalähetit sekä muu alustatalous, kotitaloustyö, autopesulat ja erilaiset maatalouden kausityötehtävät, joissa töitä teetetään yleensä nuorella ja kokemattomalla työvoimalla.

– Kyse on usein kouluttamattomista ja kielitaidottomista ihmisistä, jotka tulevat samaa kulttuuria edustavan työnantajan palvelukseen tai näille ongelma-aloille; siivoamaan, telakoille, rakennuksillle, Sorainen sanoo.

Hyväksikäyttö on usein sellaista, että työnantaja suunnitelmallisesti käyttää työntekijän asemaa hyväkseen eikä maksa palkkaa. Työnantaja pitää työntekijää määräysvallassaan niin, että tämä ei voi kertoa viranomaisille hyväksikäytöstä. Usein työntekijä ei edes saa tietää Suomen työlainsäädännöstä.

Herätys suomalaiset, meillä käytetään ihmisiä hyväksi

Kyse on myös asenteista.

– Valitettavasti moni ajattelee, että ulkomaalaisille saa maksaa vähemmän kuin suomalaisille, sanoo neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Jokaisen pitäisi Kantasen mukaan ymmärtää, että Suomessa kaikille kuuluvat samat oikeudet ja työehtosopimusten mukaiset vähimmäistyöehdot.

Siis: ulkomaista työvoimaa ei saa riistää.

– Tämä tuntuu olevan vaikea asia. Työvoiman räikeä hyväksikäyttö on talousrikollisuutta mitä tuottavimmassa mielessä. Ihmiskauppa on iso ongelma, jolta on helppo sulkea silmänsä tai uskoa, että tätä ei tapahdu Suomessa. Ulkomaalaisille eivät kuulu huonommat oikeudet kuin suomalaiselle, Kantanen sanoo.

Vaikka ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on laajaa, se on suhteellisen näkymätöntä.

– Työntekijät eivät ole kaiken kansan silmissä. Tavalliset ihmiset eivät näe ihmisiä töissä. Tämän ei pitäisi antaa sumentaa: kyse on todellisesta ongelmasta, vaikka se ei ole jatkuvasti silmissä, Olli Sorainen puolestaan toteaa.

– Suuri yleisö suhtautuu ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön sellaisena asiana, että se ei ole meidän juttu, vaan se koskee ulkomaalaisia. Sama koskee mediaa ja viranomaisia, Sorainen sanoo.

Ajatellaan, että hyväksikäyttö on ulkomaalaisen itsensä syy, että miksi ei vaihda työpaikkaa, Sorainen kuvailee. Ulkomaisten hyväksikäytössä työsuhteet eivät ole sellaisia, joissa voidaan harjoittaa valinnanvapautta, vaan ne ovat yksipuolisia, työnantajan harjoittamia sanelusuhteita.

– Silmien avaamisen paikkaa olisi. Siinä mielessä on hyvä, että näitä käsitellään julkisuudessa.

Rakennustyöläinen kävelee pimeässä kahden kaivinkoneen kauhan välissä.
Rakennukset, alustatyöt, siivous, maatalouden kausityöt... Hyväksikäyttöä on havaittu monella alalla. Kuvan työmaa ei liity juttuun.Nella Nuora / Yle

Kenellä on vastuu? Hankkijan kellojen pitäisi soida: halpa hinta riistetään ulkomaisten työntekijöiden selkänahasta

Yksi esiin noussut kysymys on esimerkiksi yritysten ja kuntien vastuu, kun ne hankkivat palveluita siivousalan yrityksiltä.

Julkiset toimijat, kuten Helsingin Sanomien jutussa esiin noussut Espoon kunta, toimivat hankintalain puitteissa.

Olli Sorainen toteaa, että julkisissa hankinnoissa on näkynyt oireita siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

Varsinkin kun palveluja ja hankintoja ketjutetaan, hyväksikäytön riski kasvaa. Näin on etenkin ulkomaisen työvoiman kohdalla. Esimerkiksi siivoustöitä eivät kunnat enää teetä omilla työntekijöillä. Ja hinta on hankinnan tärkein kriteeri.

– Se on usein sitä, vaikka halpa hinta johtuisi siitä, että hinta haetaan ulkomaisten työntekijöiden selkänahasta, Sorainen sanoo.

– Hankintalainsäädännön puolella ja hankintalainsäädännön toimeenpanon ohjauksessa pitäisi ohjeistaa laadullista puolta. Ja pitäisi myös tietää työnantajan historia, Sorainen sanoo.

Soraisen mukaan nyt pitäisi luoda varoitusjärjestelmä: jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta, se ei ole.

– Jos palvelua ei voida normaalijärjellä tuottaa sellaisella hinnalla, sen kustannuksen maksaa joku muu eli ulkomainen työntekijä.

Ostajalla eli hankkijalla pitäisi olla nykyistä suurempi velvollisuus ottaa selvää palveluntarjoajasta, Sorainen sanoo.

– Voi olla, että nyt järjestelmä on liiaksi sellainen, että halvimman tarjouksen tekeminen velvoittaa liikaa hankintapäätöksen tekijää, hän pohtii.

Neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että hankintalain mukaan hankinnan saaneen, eli yrityksen, jolta palvelu ostetaan, tulee myös edellyttää mahdollisissa alihintasopimuksissa noudattavan työehtosopimuksia.

Ongelma on, että hankkija eli palvelun ostaja, ei välttämättä seuraa sopimuskumppaniensa toimintaa tai puutu siihen.

Jokaisella yrityksellä on juridinen vastuu omista työntekijöistään eli tavallaan hankkijalla ei ole vastuuta sopimuskumppanin työntekijöistä.

Eli Helsingin Sanomien kertomassa tapauksessa Espoolla ei ole juridista vastuuta, mutta sillä on sopimusperäinen velvoite.

– Kyse on sopimusperusteisesta velvoitteesta, mutta valvontaa ja seurantaa ei välttämättä ole. Tästä ei ole viranomaisilla tietoa, miten tämä tehdään, Kantanen sanoo.

– Ihmiset eivät näe tai tunnista väärinkäytöstilanteita. Silmien sulkeminen on helppoa. Muodollisessa vastuussa pysytään, mutta asioihin ei puututa vaikka jotain tietoa olisi, ja ei ole tietoa, mihin asiasta voisi ilmoittaa, Kantanen sanoo.

Kantanen oli mukana valmistelemassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa, joka vahvistettiin kesäkuussa.

Ohjelmassa korostetaan viranomaisyhteistyötä.

– Jokaiselle viranomaiselle kertyy omaa valvontatietoa. Tieto on pirstaloitunut eri viranomaisille. Siksi viranomaisyhteistyö ja tiedon jakaminen olisi tärkeää viranomaisten kesken, Kantanen sanoo.

Toimenpideohjelmassa todetaan, että yksi tehokkaimmista keinoista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on panostaa koordinoituun moniviranomaisyhteistyöhön, jossa viranomaiset yhdistävät tietojaan riskiperusteista kohdevalintaa ja tarkastustoimintaa varten käyttämällä yhtenäisiä toimintatapoja.

Esimerkiksi marjatiloille tehtiin viime kesänä kohdennettuja tarkastuksia, joissa oli paikalla monia viranomaisia (siirryt toiseen palveluun).

– Yhteisvalvonnasta on hyviä kokemuksia ja toimintamalleja, Kantanen sanoo.

Kantanen painottaa, että viranomaisten lisäksi mukaan tarvitaan myös yrityselämän edustajat torjumaan ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksiä ja edistämään työelämän pelisääntöjen noudattamista.

Markkinaoikeus: poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta valitetaan harvoin hankinnoissa

Lain perusteella julkisilla palveluiden ostajilla olisi mahdollisuus puuttua epäilyttäviin tarjouksiin, esimerkiksi epätavallisen halpoihin siivousurakoihin.

Hankintalain 96 pykälä sanoo näin: Hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.

Markkinaoikeustuomari Pasi Yli-Ikkelä markkinaoikeudesta toteaa, että hankintalain 96 pykälän mukaan hankintayksikön on vaadittava selvitys hinnasta, jos se on poikkeuksellisen alhainen.

Markkinaoikeuteen valittavat useimmiten kilpailevan tarjouksen tehneet yritykset.

Liian alhaisesta hinnasta on tehty markkinaoikeudessa alle 50 ratkaisua vuoden 2017 jälkeen. Suurimmassa osassa tapauksia on todettu, että kyse ei ole hankintalain vastaisista tapauksista.

Hankinnoista tulee jonkin verran valituksia markkinaoikeuteen. Viime vuosina näiden määrä on vaihdellut, niitä tulee 300–500 kappaletta, Yli-Ikkelä kertoo.

Julkisten hankintojen valtavaan määrään nähden luku ei ole suuri.

– Hinta ei ole siis erityisen yleinen valituksen kohde. Mutta viime vuosina asia on noussut jonkin verran tapetille, Yli-Ikkelä sanoo.

Yli-Ikkelä sanoo, että aiemman lain aikana oli täysin hankitayksikön harkinnan varassa, selvittikö se hinnoittelun perustetta. Nykylain mukaan jokaisen hankkijan pitäisi selvittää hinnoittelun perusteet. 96 pykälä velvoittaa siihen.

Työryhmän vetäjä: Enää ei voida odottaa loppuraporttia

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön vastaisen työryhmän tavoite on löytää ja poistaa hyväksikäyttöä.

Työryhmää vetävä Olli Sorainen kertoo, että vuoden alussa asetetulle työryhmälle on annettu aikaa ensi vuoden loppuun. Asioihin pitää kuitenkin puuttua hänen mukaansa jo aiemmin lainsäädännöllä.

Työryhmä on kuullut asiantuntijoita ja tarvittavat toimet ovat jo tiedossa.

Jos työnantaja toimii vilpillisesti, tällä hetkellä kärsijänä on se hyväksikäytetty ulkomaalainen. Häneltä evätään oleskelulupa, Sorainen kertoo. Työnantaja voi jatkaa hyväksikäyttöä seuraavan ulkomaalaisen työntekijän ja oleskeluluvan hakijan kanssa.

Tämä pitäisi Soraisen mukaan muuttaa heti.

Keinoja puuttua ei ole: nyt valvontaviranomainen voi ohjeistaa työnantajaa. Seuraava keino onkin sitten rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön tekeminen poliisille. Se taas vaatii rikosepäilyn.

– Tähän väliin pitäisi saada tehokkaampi hallinnollinen seuraamusmaksu, taloudellinen seuraamus, joka toimeenpannaan heti. Aluehallintovirasto voisi mätkäistä heti jonkinlaisen rangaistusmaksun.

Lisäksi maahan tulevien ihmisten tietotasoa pitää saada nostettua, jotta he eivät jää työnantajien informaation varaan. Esimerkiksi oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä pitää jakaa informaatiota. Pitää myös estää maahantulo niiltä, jotka eivät pysty ymmärtämään Suomen työlainsäädäntöä. Eli ei pidä päästää täysin ummikkoja maahan, Sorainen luettelee.

– Valvovien viranomaisten resurssit ovat jääneet jälkeen monena vuonna. Resursseista ei ole huolehdittu, koska prioriteetit ovat olleet muualla. Viranomaisten yhteistyötä pitää tehostaa. Eli mille tahansa viranomaiselle tuleva vihje tai tieto hyväksikäyttöepäilyistä pitää saada eteenpäin. Nyt se jää tutkimatta, koska viranomaiset eivät löydä toisiaan.

Lue myös:

Työministeri Haatainen siivousalan väärinkäytöksistä: Tietyille aloille on pesiytynyt mätä kulttuuri, jossa hyväksikäyttö on järjestelmällistä

Väärinkäytöksistä epäilty siivousfirma oli käytössä Espoossa, mutta kaupunki hylkäsi sen vuosi sitten epäselvyyksien vuoksi – Vantaa tekee saman, jos väärinkäytöksiä ilmenee