Pätevyys ratkaisee, mutta sukupuolellakin on väliä – suurin osa Suomen yliopistoista harjoittaa positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa

Jos tarjolla on kaksi tasavahvaa hakijaa, yliopistot voivat suosia vähemmistöryhmään kuuluvaa. Usein se on nainen.

sukupuolten tasa-arvo
Aalto-yliopiston kesäkurssin opiskelijoita luokkahuoneessa. Etäyhteydellä mukana muita opiskelijoita ympäriä Suomea ja muuta maailmaa.
Suurimmalla osalla yliopistoista on maininta positiivisesta erityiskohtelusta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassaan. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Lähes kaikki Suomen yliopistot ottavat rekrytointitilanteissa huomioon muutakin kuin hakijan pätevyyden. Kuten hakijan sukupuolen.

Käytäntöä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi. Positiivisesta erityiskohtelusta käytetään myös termiä positiivinen syrjintä.

Yliopistojen rekrytoinneissa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun tarjolla on kaksi tasavahvaa tai hieman eri tasoista hakijaa, voidaan suosia sitä, jonka sukupuoli on kyseisellä tieteenalalla aliedustettuna.

"Aliedustuksella" tarkoitetaan sitä, että saman tasoisia tehtävien tekijöistä alle 40 prosenttia on saman sukupuolen edustajia.

Tyypillinen esimerkki on teknilliset alat ja luonnontieteet, joilla yliopistojen henkilöstö on voimakkaan miesvaltaista.

– Toki edelleen meriitit painavat eniten. Mutta kun tilanne vaatii, periaate otetaan huomioon, sanoo Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn.

Käytännön avulla yritetään myös lisätä miesten määrää naisvaltaisilla aloilla. Tyypillinen esimerkki voimakkaan naisvaltaisesta alasta yliopistoissa on varhaiskasvatus.

– Tämä koskee sekä naisia että miehiä. Se on selkärankaan rakennettu toimintamalli. Valitsemme aina pätevimmän, mutta jos kaksi hakijaa arvioidaan yhtä päteväksi, tätä (positiivinen erityiskohtelu) voidaan käyttää, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Suurimmalla osalla yliopistoista on maininta käytännöstä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassaan. Käytäntöä saatetaan kuitenkin noudattaa, vaikka mainintaa ei ole.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yliopistot mainitsevat käytännölle kaksi pääperustetta.

Toinen on se, että monimuotoista henkilökuntaa pidetään yliopistolle etuna. Toimivassa tiimissä on hyvä olla ihmisiä eri taustoista, sanoo Björn Turun yliopistosta.

– Esimerkiksi vararehtori ei tee pelkästään akateemisia tehtäviä. Tässä tarvitaan monenlaisia yhteistyökykyjä ja laajoja verkostoja. Tietyn sukupuolen edustaminen voi tuoda kaivatun lisän kokonaisuuteen.

Toinen peruste on se, että aliedustettuun ryhmään kuuluminen voi toimia tehokkaana esimerkkinä, ja rohkaista nuoria akateemiselle uralle. Vaikka naisia on yliopistojen henkilökunnassa saman verran kuin miehiä, korkeimmat paikat ovat edelleen vahvasti miesten hallussa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Positiivisen erityiskohtelun mahdollistavat yhdenvertaisuuslaki (siirryt toiseen palveluun) ja tasa-arvolaki (siirryt toiseen palveluun). Positiivinen erityiskohtelu ei rajoitu sukupuoleen, vaan voi koskea myös vähemmistössä olevaa etnistä ryhmää tai kieliryhmää.

Esimerkiksi Lapin yliopistossa on kiintiöpaikkoja saamenkielisille opiskelijoille. Kiintiöllä saamenkielinen hakija on voinut päästä opiskelemaan yliopistoon muita pienemmällä pistemäärällä.

Käytäntöjen tavoite on parantaa aliedustetun ryhmän mahdollisuuksia rekrytoinnin kaltaisessa tilanteessa. Hallituksen uudessa tasa-arvo-ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) korostettu intersektionaalinen näkökulma voi tarkoittaa esimerkiksi juuri tällaisia käytännön toimia.

Kaikki eivät noudata käytäntöä – "lähdemme siitä, että palkkaamme parhaat"

14 yliopiston joukossa on viisi yliopistoa, jotka eivät noudata käytäntöä.

Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu ei anna hakijoille tasoitusta edes valintakokeen fyysisen kunnon testissä.

Myöskään Aalto-yliopisto Helsingissä ei ota valintatilanteessa sukupuolta huomioon.

– Olemme käyneet keskustelua siitä. Lähdemme kuitenkin siitä, että palkkaamme parhaat, sanoo Aalto-yilopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.

Aalto-yliopistolla on muita keinoja naisten osuuden lisäämiseksi henkilöstössä. Yksi näistä on vähemmistöryhmiin kohdistettu suorahaku. Se tarkoittaa sitä, että henkilöstössä aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia etsitään ja rohkaistaan hakemaan avoinna olevaa paikkaa.

– Tätä käytetään lisäapuna, että löydetään monipuolisia hakijoita. Sen jälkeen hakuprosessi etenee jokaisella hakijalla saman kaavan mukaan.

Silvennoisen mukaan Aallossa kiinnitetään myös paljon huomiota asioihin, jotka voivat asettaa eri ryhmät epäedulliseen asemaan työnhaussa. Työntekijän valintaa tekevien komiteoiden on esimerkiksi osattava ottaa huomioon, mistä mahdolliset aukot hakijoiden tutkijanurassa voivat johtua.

– Se tulee valintapäätöksiin salakavalasti. Jos naishakija ei ole päässyt samaan saavutustasoon niin nopeasti kuin mies, ei muisteta, että tämä oli 3–4 vuotta poissa hoitamassa lapsia.

Yliopistot: Käytäntöä sovelletaan harvoin

Ylen soittokierroksen perusteella harva lehtori tai professori pääsee virkaansa sukupuolensa, tai vähemmistöasemansa avittamana.

Tämä johtuu siitä, että rekrytointiprosessin loppusuoralla on tavallisesti aina pystytty toteamaan, kumpi hakijoista on tehtävään pätevämpi.

– Olen työskennellyt yli 20 vuotta yliopistossa. En muista kuulleeni montaa tällaista tilannetta. Tavallisesti on selkeää, kuka hakijoista on pätevin, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori Jokipii.

– Tilanteita, joissa olisi kaksi täysin tasavahvaa hakijaa, jotka edustavat eri sukupuolta, ei tule usein vastaan. Käytäntöä ei oikeastaan tarvita, mutta se on hyvä olla olemassa, sanoo Björn Turun yliopistosta.

Näin muualla: Hollantilainen yliopisto alkoi palkata vain naisia – käytäntö todettiin lainvastaiseksi

Joissakin Euroopan yliopistoissa on otettu käyttöön huomattavasti voimakkaampia keinoja aliedustettujen ryhmien edustuksen lisäämiseksi.

Esimerkiksi Hollannin Eindhovenin teknillinen yliopisto aloitti vuosi sitten käytännön, jonka mukaan yliopiston vakituisia virkoja voivat ensimmäisen kuuden kuukauden sisällä hakea vain naiset.

Vastaavia kokeiluja on tehty pienimuotoisemmin (siirryt toiseen palveluun) muuallakin Euroopassa.

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio pitää mahdollisena, että Eindhovenin kokeilu on ristiriidassa EU-lain kanssa.

– Positiivinen erityiskohtelu on sallittua tietyin edellytyksin. Toimien täytyy taata se, että yksittäisten hakijoiden ansiot arvioidaan avoimesti ja objektiivisesti. On kyseenalaista, noudatetaanko vaatimuksia, mikäli jompi kumpi sukupuoli rajataan hausta kokonaan pois.

Eindhovenin yliopisto sai kokeilunsa vuoksi nopeasti valituksia. Heinäkuun alussa hollantilainen ihmisoikeuksia valvova neuvosto totesi käytännön olevan lainvastainen (siirryt toiseen palveluun).

Päätös ei ole juridisesti sitova. Raitio pitäisi hyvänä, jos käytännöstä saataisiin tuomioistuimen päätös.

– Keskeinen positiivista erityiskohtelua koskeva oikeuskäytäntö on jo 20 vuotta vanhaa. Olisi hyvä saada siihen päivitys.

Silvennoinen Aalto-yliopistosta uskoo, että hollantilaisyliopiston kokeilu ei saa Suomessa suurta kannatusta.

– En usko naisenkaan haluavan, että saa paikan koska on nainen. Pikemminkin sitä, että polku on olemassa, ja loppu on sitten omasta kompetenssista kiinni.

Juttua on korjattu 8.7.2020 klo 14:59: Jutun taulukossa väitettiin, että MPKK soveltaisi myös positiivisen erityiskohtelun käytäntöä. Tämä ei pidä paikkansa.

Onko sukupuolesi, tai muu taustaasi liittyvä tekijä edesauttanut sinua palkatuksi tulemisessa? Kerro kokemuksestasi toimittajalle: eero.mantymaa@yle.fi

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan klo 23.