Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni, mutta keskimääräinen vankiluku kasvoi

Uusintarikollisuutta oli viime vuonna entistä vähemmän.

rangaistukset
Poliisit laittavat käsirautoja pidätetyn käsiin.
Väkivaltarikoksista tuomitut ovat suurin vankiryhmä, vaikka heidän osuutensa on laskenut 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Tiina Jutila / Yle

Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni Suomessa edelleen viime vuonna, mutta keskimääräinen vankiluku kasvoi. Asia käy ilmi Rikosseuraamuslaitoksen tilastollisesta vuosikirjasta (siirryt toiseen palveluun).

Uusintarikollisuutta oli vuonna 2019 entistä vähemmän. Myös pitkällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kuitenkin kasvoi.

Väkivaltarikoksista tuomitut ovat suurin vankiryhmä, vaikka heidän osuutensa on laskenut 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2019 väkivaltarikoksista oli tuomittu runsas kolmannes vangeista. Huumausainerikoksista tuomittujen osuus vangeista on noussut runsaaseen viidennekseen.

Tutkintavankien määrä noussut

Vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut Suomessa 2000-luvun puolivälistä lähtien lukuun ottamatta vuosia 2016 ja 2019, jolloin vankimäärä nousi hieman. Viime vuonna vankeja oli päivittäin keskimäärin noin 2 950, suunnilleen 40 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vankiluvun nousu johtui pääasiassa tutkintavankien määrän lisääntymisestä.

Vankiloiden tutkintavankien lukumäärän kasvun taustalla on viime vuonna tehty uudistus, joka vähensi poliisin tiloissa säilytettyjen tutkintavankien määrää.

Vankeusvankien määrä sen sijaan väheni edelleen. Heidän päivittäinen keskimääränsä oli noin 2 250.

Vankipaikoista kaksi kolmasosaa oli suljetuissa vankiloissa ja kolmasosa avovankiloissa tai avovankilaosastoissa.

Rangaistusajan keskipituus oli viime vuonna 10,9 kuukautta.