Kokkolassa on nyt Suomen pohjoisin ja laajin kaupunkipuisto

Kokkola on päässyt mukaan harvinaiseen kaupunkipuistojen verkostoon. Puistoja on Suomessa kymmenen.

kaupunkiympäristö
Kuvassa näkymä Suntista
Suntin varsi on osa Kokkolan kaupunkipuistoa.Heini Holopainen / Yle

Ympäristöministeriö on heinäkuun alussa tehnyt päätöksen hyväksyä Kokkolan hakemus kaupunkipuistoksi.

Kokkolasta mukaan on valittu noin 20 000 hehtaarin alue aina Tankarin saaresta rautatieasemalle saakka.

Kokkolassa on maan kaupunkipuistoista (siirryt toiseen palveluun)laajin ja myös pohjoisin alue. Muut puistot ovat Forssassa, Hangossa, Heinolassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Kuopiossa, Porissa, Porvoossa ja Turussa. Hakemuksia mietitään ainakin Tampereella ja Helsingissä.

Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.

Perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta.

Pitkän työn tulos

Kokkolassa ajatus kaupunkipuistoverkostoon hakemisesta esitettiin ensimmäisen kerran jo 1998. Hakemus jätettiin kuitenkin vasta 2018. Sitä edelsi parin vuoden huolellinen valmistelu, jossa punnittiin tarkasti, mitä alueita kaupunkipuistoon ehdotetaan.

Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg kertoo, että yksittäisistä paikoista on luotu yhtenäinen kokonaisuus Tankarista aina rautatieasemalle saakka. Siinä näkyy esimerkiksi maankohoamisen vaikutus.

– Kokkolan omaleimaisuus tulee esille esimerkiksi rakennetun kulttuurihistorian ympäristön arvoissa. Sitten meidän vanha merihistoriamme sekä pitkä kaupankäynnin historiamme näkyvät.

Kokkolan kaupunkipuistoon kuuluvat myös Hakalahti, Halkokari, Mustakari, Hollihaka, Mäntykangas, Neristan, Pikiruukki, Tullimäki, Sannanranta, Elba, Morsiussaari, osa ydinkeskustaa sekä alueita Luodon ja Kokkolan saaristosta.

Joku saattaa ihmetellä, miksi Kirkonmäki puuttuu, mutta puistoalueen vaatimuksiin kuuluu yhtenäisyys, eikä Kirkonmäkeä olisi saanut liitettyä saumattomasti keskustan alueeseen.

Hyötyjä löytyy

Kaupungilla ollaan ylpeitä verkostoon pääsemisestä.

– Kun lähdettiin tekemään anomusta, tiedettiin että kilpaillaan kovassa kaartissa. Nimittäin useampi kaupunki oli hakemassa paikkaa tässä verkostossa, Tampere esimerkiksi. Verkostossahan ovat jo muun muassa Hämeenlinna, Pori, Turku ja Kuopio. Mahtavassa kaartissa olemme, iloitsee Cainberg.

Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg näkee, että uutta statusta voidaan käyttää monessa hyödyksi. Se on plussaa esimerkiksi Kokkolan kaupungin imagolle sekä kaupunkirakenteen kehittämisessä ja yksityisten yritysten omassa markkinoinnissa.

Myös kokkolalaiset huomaavat, että tietyt alueet ovat osa kaupunkipuistoa, uskoo yleiskaava-arkkitehti. Status näkyy varsinkin, kun jotain aluetta ryhdytään suunnittelemaan tai parantamaan:

– Varmasti vielä tarkemmin mietitään, millainen katuvalaistus siellä ihan ensimmäisenä on ollut tai katupinnoitteet eli mietitään tarkasti, ammennetaanko historiasta uusia ajatuksia, kun lähdetään parantamaan kaupunkitilaa. Uskon, että tämä satsaus tulee näkymään jokaiselle kokkolalaiselle.