Skyyttiurho olikin tyttösoturi – Nykytutkimusten tulokset piirtävät uutta kuvaa legendaarisen ratsastajakansan naisista

Teini-iän kynnyksellä kuolleen tytön hautaesineet ravistelevat käsityksiä skyyttien sosiaalihistoriasta, eikä hän ole ainut.

arkeologia
Kahden kuvan yhdistelmä: luuranko, joka on osittain kaivettu maasta, ja pääkallo, jossa paikallaan koristeellinen kultapäähine.
Voronežissa tutkitussa neljän skyyttinaisen haudassa yhdellä oli seremoniallinen kultapäähine. www.achaelog.ru

Kun neuvostoliittolaiset arkeologit löysivät kolmisen vuosikymmentä sitten seitsemän rautakautista vainajaa Saryg-Bulunista Keski-Tuvasta, Itä-Siperian etelälaidalta, yksi oli harvinaisen hyvin säilynyt. Nyt hänellä on uutta kerrottavaa omasta ajastaan.

Taisteluun varusteltu skyyttisoturi oli saateltu kalmistoon noin 2 600 vuotta sitten lehtikuusen rungosta koverretussa arkussa.

Puun ominaisuuksien ja arkun tiiviin kannen ansiosta ruumis oli muumioitunut niin hyvin, että jopa kasvojen iho ja kasvoissa ollut syylä olivat säilyneet.

Jäljellä olivat niin ikään nahkalakki, johon oli maalattu punaisia kuvioita, sekä polven alle ulottunut takki, joka oli ommeltu pienten jyrsijöiden nahoista tilkkutyön tapaan.

Nahkavyön soljet olivat pronssia, kuten koristeetkin. Arkussa oli myös taistelukirves, koivupuinen jousi ja valikoima koristeltuja nuolia: kaksi puista, yksi luukärkinen ja joukko pronssikärkisiä – siis yhteiskunnan eliittiin kuuluneen soturinuorukaisen varustus, löydön aikoinaan tehneet arkeologit päättelivät.

Tuore DNA-tutkimus kuitenkin tuotti yllätyksen: vainaja oli tyttö. Iältään hän osoittautui vain 12–13-vuotiaaksi.

Tulos on uusi lisä siihen, miten DNA- ja muiden menetelmien kehittyminen murtaa arkeologien vanhaa tapaa tulkita mennyttä aikaa oman aikakautensa heijastumana. Sukupuoliroolit ovat siitä yksi esimerkki.

Sukupuoli on ollut tapana päätellä hautaesineistä: sota- ja metsästysaseita = mies; koruja ja kodin tarve-esineitä = nainen. Saryg-Bulunin tytön arkusta ei löytynyt lasihelmiä, pronssipeiliä tai muitakaan tuolle ajalle tyypillisiä naisellisina pidettyjä esineitä.

Amatsonityttö?

Skyytit elivät Euraasian aroilla noin vuosina 900–200 eaa. He ovat jääneet aikakirjoihin ratsastavana soturikansana ja taitavina jousiampujina.

Tyttösoturin hauta vahvistaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan kuuluisat taidot koskivat myös naisia.

Se puolestaan antaa pontta käsityksille, joiden mukaan kreikkalaisten kertomukset hurjista amatsonisotureista perustuivat skyytteihin.

He itse eivät jättäneet jälkeensä mitään kirjallista, mutta hautoja on löytynyt paljon, joten heidän kulttuuriaan on tutkittu hautaesineiden ja toisaalta kreikkalaisten aikalaiskirjoitusten perusteella.

Eniten kirjallista tietoa kreikkalaisia kauhistuttaneesta voitokkaasta kansasta on säilynyt Herodotoksen Historiankirjassa 400-luvulta eaa.

Herodotos kirjoitti muun muassa, että skyytit olivat julmureita, jotka uhrasivat ihmisiä huumehumalassa. Kaikkea hänen kirjoittamaansa ei ehkä kannata ottaa aivan todesta, sillä Herodotos ei luultavasti itse käynyt skyyttien maalla vaan kirjoitti toisen käden tietoa.

Kypäträpäinen soturi iskee keihäänsä ratsastavaan naiseen, jolla myös on keihäs. Toinen soturi yrittää puolustaa naista jousellaan.
Guilio Ferranon kuparipiirros vuodelta 1847. Kreikkalaissoturi Thesius, joka myytin mukaan perusti Ateenan, surmaa amatsonikuningatar Hippolytan siepattuaan hänet, siitettyään hänelle pojan ja menetettyään sitten kiinnostuksensa häneen. Florilegius / Alamy / AOP

Venäjän tiedeakatemian ja Moskovan fysiikan ja teknologian instituutin tutkimusten tulokset Saryg-Bulunista on julkaistu Stratum-lehdessä (siirryt toiseen palveluun). Löydöstä on runsaasti kuvia The Siberian TImes (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Seuraavaksi tutkijat haluaisivat selvittää muumion kerroskuvauksilla, miksi tyttö kuoli niin nuorena.

Viime vuoden lopulla Venäjän tiedeakatemian (siirryt toiseen palveluun) tutkijat esittelivät tutkimustuloksia myös toisesta skyyttikalmistosta. Vuosituhannen vaihteessa Voronežista läheltä Ukrainaa löytynyt kalmisto on peräisin skyyttien aikakauden lopulta.

Yhden matalan kummun kätkemässä, tammipuusta ja savesta rakennetussa kammiossa oli neljä vainajaa. Yksi oli teini-iän kynnyksellä ollut tyttö ja muut kolme naisia. Nuorin oli parikymppinen, vanhin miltei 50-vuotias.

Heidät haudattiin samaan aikaan, loppusyksyllä. Yhteisistä hautajaisista todistaa tutkijoiden mukaan haudan rakenne, ajankohdasta karitsa.

Hieman yli puolivuotias karitsa oli pantu haudan keskelle pronssisessa keittoastiassa. Arkeologit löysivät vain luut. Haudanryöstäjät olivat karistelleet ne permannolle ja vieneet arvokkaan padan mukanaan.

Myös tyttö ja toinen nuorista naisista olivat joutuneet arvotavaraa etsineiden haudanryöstäjien riepoteltaviksi. Kahta muuta vainajaa he eivät olleet jostakin syystä ehtineet häiritä. Naisten luurangot löytyivät puisista vuoteista, joihin heidät oli pedattu ruohon joukkoon.

30 rautaista nuolenkärkeä, linnun muotoinen rautakoukku, rautaveitsiä, hevosen valjaiden rautaosien kappaleita, saviastioiden palasia, eläinten luita.

Esineitä, joita haudanryöstäjät olivat levitelleet kummun sisällä.

Toisen luurangon sääret oli taivutettu ratsastamista jäljittelevään asentoon. Asennon säilyttämiseksi säärien jänteet oli katkaistu naista haudattaessa, tutkijat kertovat.

Hänen olkapäänsä alle oli aseteltu pronssipeili ja viereensä kaksi keihästä. Vasemmassa ranteessa oli lasihelmikoru ja jalkojen juuressa keittoastia ja mustaksi lakattu kaksikahvainen juomaruukku.

Vanhin nainen oli saanut hautaan mukaansa seremoniallisen arvopäähineen. Se on poikkeuksellinen löytöpaikkansa vuoksi – aiemmat löydöt ovat paljon idempää – ja myös sen vuoksi, että se oli yhä omistajansa päässä, kun arkeologit näkivät sen.

Aiemmat pari tusinaa löytöä ovat kulkeutuneet asiantuntijoille monien käsien kautta, joten niiden alkuperäistä kuntoa on ollut vaikea arvioida.

Päähineen metalliseos on 65–70-prosenttisesti kultaa ja muilta osin kuparia ja hopeaa, joiden seassa on myös himppu rautaa. Kultapitoisuus on yli kaksinkertainen skyyttikorujen normaaliin kultapitoisuuteen verrattuna.

Koristeellinen metallipäähine avattuna vaakatasoon  sekä piirroskuva päähineestä naisen päässä.
Päähineeseen oli pakotettu ornamenttikuvioita.www.achaelog.ru

Epätavallinen on myös nuolenpää, joka oli haudattu naisen mukana: siinä on kaksipiikkinen kärki. Vierellään hänellä oli myös kangaspalaan kiedottu veitsi.

Venäjän tiedeakatemian tutkijat ovat löytäneet viime vuosina useita muitakin skyyttinaisten hautoja, joissa oli aseita. Pelkästään Euroopan-puoleiselta laidalta on viime vuosikymmenen aikana tavattu 11 tällaista hautaa.

Hautariitit olivat olleet samanlaisia kuin miehillä, kertoo Voronežin tutkimuksia johtanut Valerij Guljajev. Neljän naisen yhteinen hauta on kuitenkin poikkeuksellinen, hän sanoo.

Lue myös:

Muinaiset mahtimiehet olivatkin usein mahtinaisia – vaikka tutkijan asenne haraisi vastaan

Luurangot kertovat: Viikinkien Birkan ikoninen soturi oli nainen ja puolet asukkaista oli tulokkaita