"Hän oli sovinisti, joka halusi hallita naisia" – Avioeron suosio kasvaa Kiinassa, ja se on ongelma ydinperheeseen uskovalle hallinnolle

Xiaoya, 32, haluaa avioeron. Kiinan johdon mielestä sen saamista pitää hankaloittaa.

avioero
Pariskunta kadulla, mies työntää lastenkärryjä.
Kiinan johto toivoo pariskuntien pysyvän yhdessä, jotta maan lapsiluku saataisiin nousuun. Monet kaupunkilaisperheet haluavat kuitenkin vain yhden lapsen.Alex Plavevski / EPA

Se oli salamarakkautta yhteisen ystävän kutsuilla. Vain kaksi vuotta juhlien jälkeen Xiaoya vihittiin Pekingissä avioliittoon.

Häät olivat perinteiset: muutama pöydällinen sukulaisia ja ystäviä. Mutta toisin kuin vanhemman sukupolven mielestä olisi ollut asianmukaista, parilla ei ollut asuntoa, omaisuutta tai autoa. Heillä oli vain toisensa.

Elämä eteni kuten on tapana. Vuosi häiden jälkeen vuonna 2015 syntyi tytär. Mutta perhearki ei tuonut odotettua onnea. Xiaoya ja hänen miehensä riitelivät jatkuvasti.

– Meillä oli erilainen näkemys elämästä. Mies ei piitannut tyttärestämme lainkaan. Hän oli sovinisti, joka halusi hallita naisia, Xiaoya sanoo nyt viisi vuotta myöhemmin puhelimessa. Hän ei halua kertoa koko nimeään, sillä aihe on arkaluontoinen.

Tänä vuonna oli lopulta aika ottaa ero.

Tuore aviopari poistui kirkosta.
Avioliiton suosio laskee Kiinassa. Monia nuoria mietityttää, onko heillä varaa perhe-elämään.Alex Plavevski / EPA

Tarina on Kiinassa koko ajantavallisempi. Vaikka avioeroon liittyy yhteiskunnassa edelleen häpeää, yhä useampi aviopari päätyy eri teille.

Kymmenessä vuodessa avioerojen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2018 eron otti 4,5 miljoonaa pariskuntaa. Se tarkoittaa 3,2 avioeroa tuhatta kiinalaista kohden. Suomessa vastaava luku oli 2,4.

Samalla avioliiton suosio on hiipunut alemmas kuin koskaan. Vuonna 2018 Kiinassa solmittiin hieman yli kymmenen miljoonaa avioliittoa.

Grafiikkka, joka näyttää avioliittojen ja avioerojen määrässä tapahtuneen muutoksen vuosien 2008 ja 2018 välillä.
Avioliiton suosio on kääntynyt laskuun, kun taas erojen määrä kasvaa tasaisesti.Miku Huttunen / yle

"Mieheni on sottapytty" – Kiinalainen eroilmiö

Avioerobuumin syynä pidetään elämälle asetettujen tavoitteiden muuttumista. Nuorempi sukupolvi on oppinut haluamaan muutakin kuin tiukasti koossa pysyvän perheen.

– Vaatimukset avioliitolle ovat kasvaneet. Koulutetut kaupunkilaisnaiset eivät suostu sellaiseen vanhanaikaiseen liittoon, jossa lastenhoito ja kotityöt kuuluvat vain naisille, sanoo kiinalaisnaisten asemaa tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Kiinan erotrendissä ei ole kysymys maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Yhdysvalloissa avioerojen määrä on vähentynyt vuosia. EU:n alueella avioerojen määrä on kasvanut mutta huomattavasti hitaammin kuin Kiinassa.

Suomessa avioerojen määrä on pysynyt vuosia tasaisena. Edes koronakevät ei viimeisimmän tiedon mukaan heiluttanut tilastoja merkittävästi.

Sen sijaan kiinalaiset korona-arki sai eroamaan entistä hanakammin. Osin syy on sama kuin muuallakin: kotona olo kiristää hermoja. Monissa kiinalaisperheissä tämä korostuu, sillä kaupunkilaisten normaalissa arjessa puolisot hädin tuskin kohtaavat muualla kuin illallispöydässä.

Pariskunta ravintolassa kuvattuna ikkunan läpi.
Korona-arki on saanut monet pariskunnat huomaamaan suhteensa ongelmat. Alex Plavevski / EPA

Lisäksi miljoonat siirtotyöläisinä työskentelevät kiinalaiset elävät täysin erillään puolisostaan. Esimerkiksi Sixth Tone -julkaisun haastattelema (siirryt toiseen palveluun) Zheng Runjun oli asunut miehensä kanssa viimeksi vuonna 2017, jolloin he menivät naimisiin.

Koronan vuoksi Zhengille selvisi, että hänen miehensä on itse asiassa videopelejä päivät pitkät pelaava sottapytty.

– Hän heittää likaisia vaatteita ja haisevia sukkia kaikkialle. Kun kerron hänelle, että virus huolestuttaa minua, hän vain pilkkaa ja sanon että vouhotan, Zheng kertoi Sixth Tonelle.

Vain avioliitossa syntyneet lasketaan

Kiinassa naiset saivat miesten kanssa yhtäläisen eroluvan vuonna 1950. Nykyisin kolme neljästä avioerosta otetaan naisten aloitteesta.

Kommunistinen puolue toivoisi naisilta jotain aivan muuta: vakaata perhettä, jossa kasvaa kaksi lasta.

Kiina purki yhden lapsen politiikan vuonna 2016. Sen jälkeen maan johto on viestinyt naisille, että kahden lapsen synnyttäminen on heidän isänmaallinen tehtävänsä.

Avioerojen määrällä taas on väliä, koska puolueen ajattelussa lapsia ei synny ilman avioliittoja.

Kiinan perhesuunnittelua koskevassa lainsäädännössä ei mainita lapsia, jotka syntyvät yksinäisille äideille. Laki myös määrää sakon, jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella.

Toisaalta Kiinan avioliittolaki takaa kaikille lapsille samat oikeudet. Käytännössä perheen kohtalo riippuu paikallisviranomaisten suhtautumisesta asiaan. Yksinäisten äitien lapsille ei välttämättä myönnetä virallisia henkilöpapereita.

Lapsen kasvattaminen yksin on siis usein käytännössä mahdotonta, vaikka miljoonat naiset ovat nykyisin taloudellisesti itsenäisiä.

Isä kahden lapsensa kanssa polkypyörällä.
Vielä viisi vuotta sitten Kiinassa oli voimassa yhden lapsen politiikka. Nyt perheitä kannustetaan hankkimaan kaksi lasta.Alex Plavevski / EPA

Avioparien lapsipaineet ovat sen sijaan kovat.

Kuten kymmenissä muissakin maissa, Kiinassa väestö vanhenee. Lapsia ei synny riittävästi pitämään pystyssä nykyistä eläkejärjestelmää ja tekemään kaikkia töitä.

Itse asiassa on epäselvää, kuinka alhainen Kiinan syntyvyys lopulta on. Kiinalaisen demografiatutkijan Yi Fuxianin mukaan kiinalaisia voi todellisuudessa olla vain noin 1,3 miljardia eli 100 miljoonaa väitettyä vähemmän.

South China Morning Post -lehteen kirjoittaneen Yin mukaan (siirryt toiseen palveluun) viranomaiset ovat vuosia “säätäneet” syntyvyyslukuja todellista suuremmiksi. Myös väkilukuja on ilmoitettu reilusti yläkanttiin. Syynä on voinut olla vaikkapa halu saada maakunnan kouluille enemmän rahaa.

Kiinan seuraava väestönlaskenta alkaa syksyllä ja voi antaa uutta valoa asiaan, ainakin Kiinan johdolle.

Naisia lasten kanssa.
Kiinan syntyvyysluvut voivat olla paljon raportoitua alhaisemmat. How Hwee Young / EPA

Lääkkeeksi lapsettomuusveroja ja moniavioisuutta?

Asiantuntijat ovat jo parin vuoden ajan arvelleet, että Kiina olisi purkamassa lapsimäärän rajoituksia lopullisesti. Keskustelun ainakin annetaan kukoistaa.

Toukokuussa valtion sanomalehti China Daily julkaisi mielipidekirjoituksen (siirryt toiseen palveluun), jossa kehotettiin päättäjiä rakentamaan "hedelmällisyysystävällinen yhteiskunta". Tarkan mediasensuurin Kiinassa se tarkoittaa, että maan johto on samaa mieltä.

Tähän asti Kiinan yritykset saada kansa lisääntymään nopeammin ovat epäonnistuneet. Kahden lapsen politiikka ei ole tuonut toivottua vauvabuumia.

Julkisuudessa on kuultu mitä erikoisempia ehdotuksia asian korjaamiseksi. Pari vuotta sitten eräs kiinalaistutkija esitti, että Kiinassa voitaisiin ottaa käyttöön lapsettomuusvero (siirryt toiseen palveluun). Kesäkuussa shanghailaisen huippuyliopiston professori puolestaan pohti, olisiko aika sallia naisten ottaa useita aviomiehiä (siirryt toiseen palveluun). Tällöin, talousprofessorin mukaan, syntyisi myös enemmän lapsia.

Ehdotuksen taustalla on yhden lapsen politiikan aiheuttama vääristymä: Kiinassa on naimaikäisiä miehiä selvästi enemmän kuin naisia.

Kuvassa on kiinalainen perhe puistossa Pekingissä.
Kiinassa ei ole nähty syntyvyyspiikkiä vaikka lapsiluvun sääntelyä höllennettiin.Wu Hong / EPA

Toistaiseksi Kiinan johto on valinnut vähemmän radikaalin linjan. Säätäessään tänä keväänä uutta perhepoliittista lakia, se päätti kokeilla avioeroihin puuttumista.

Kansankongressin toukokuussa siunaaman lain mukaan avioeron voi saada vasta kuukauden mittaisen harkinta-ajan jälkeen. Aiemmin eron saattoi paikallisviranomaisista riippuen saada jopa alle tunnissa.

Kuukauden jäähdyttelyaika ei ole pitkä, jos sitä vertaa esimerkiksi Suomen puolen vuoden mittaiseen harkinta-aikaan. Kyseessä on kuitenkin merkittävä muutos aiempaan.

"Emmekö saa edes erota vapaasti?"

Kansankongressin raportissa avioerojen harkinta-aikaa perustellaan sillä, että eron saaminen on ollut liian yksinkertaista. Helppous on lisännyt hätäisten erojen määrää ja luonut epävarmuutta perheisiin, perusteluissa todetaan.

Moni kiinalainen katsoo, että uusi säädös rajoittaa heidän vapauksiaan. Kiinan sosiaalisessa mediassa lakiuudistus sai aikaan kommenttiryöpyn.

Emmekö saa edes erota vapaasti, niissä ihmeteltiin. Moni koki, että kansalaisia ei kuunneltu lainkaan.

"Sinulla on oikeus vastustaa, mutta vastalause hylätään", tiivisti eräs käyttäjä tunteensa sosiaalisen median palvelussa Weibossa.

Pariskunta kadulla.
Kiinan kansankongressin mukaan avioeron saaminen on ollut tähän saakka liian yksinkertaista. Nyt käyttöön otettaan kuukauden harkinta-aika.Alex Plavevski / EPA

Eroamassa olevan Xiaoyan mielestä avioero on kahden aikuisen päätös. Siinä ei ole sijaa yhdenkään muun ihmisen tai valtion mielipiteelle.

Hänen oman avioeronsa paperityöt ovat viivästyneet koronaviruksen vuoksi, ja jos asia venyy ensi vuoteen, pariskunnan pitää uuden lain mukaan odottaa vielä kuukausi.

Toisaalta Xiaoya ei pidä lain tuomaa muutosta kovin suurena. Kaikkialla Kiinassa eroaminen ei ole tähänkään asti ollut yhtä helppoa.

– Oikeus on käytännössä toteuttanut harkinta-aikaa jo pitkään. Viranomaiset kertoivat ystävälleni suoraan, että hänen ja hänen puolisonsa eroa viivytettiin tarkoituksella, jotta he muuttaisivat mieltään, Xiaoya sanoo.

Autoritäärinen johto haluaa hallita perheitä

Lasten määrä ei ole ainoa syy, miksi Kiinan johto haluaa eroluvut kuriin. Kyse on myös yleisemmästä halusta hallita perhearkea. Tutkija Elina Sinkkosen mukaan avioeron vaikeuttaminen sopii Kiinassa käynnissä olevaan konservatiiviseen suuntaukseen.

Perinteisten perhearvojen korostamien on tyypillistä autoritäärisesti johdetuissa maissa, kuten vaikkapa Venäjällä.

Venäjän vasta uudistetussa perustuslaissa avioliitto määritellään vain miehen ja naisen väliseksi. Laissa myös mainitaan usko Jumalaan venäläisiä yhdistävänä tekijänä.

Myös Kiinan suunta on kääntynyt yhä selkeämmin kohti vanhoja arvoja tiukkaotteisen presidentti Xi Jinpingin kaudella.

Perhe sadevarusteissa ajaa mopolla.
Kiinassa perhe on perinteisesti tapana asettaa etusijalle. EPA

Konservatiivisille ajatuksille löytyy Kiinassa myös kannattajia. Eroamassa olevan Xiaoyan mukaan hänen miehensä käsitys avioliitosta oli hyvin vanhanaikainen.

– Ero tuhosi hänen patriarkaalisen illuusionsa ja pakotti tajuamaan, ettei hän voi hallita naisia.

Kiinassa avioeroon liittyy vielä paljon häpeää, vaikka nuoret kaupunkilaiset suhtautuvat asiaan jo hieman rennommin.

Xiaoyan mies koki eron kolhivan hänen miehisyyttään.

– Miehen mielestä avioero oli häpeällinen teko. Hän sanoi, että ero loukkaa hänen itsetuntoaan ja että hän menettää sen vuoksi kasvonsa.

Lopulta mies suostui eroon.

Xiaoyalla oli tavallaan onnea, sillä myös hänen omat vanhempansa ovat eronneet. Äiti oli halukas auttamaan tytärtään. Sen sijaan appivanhemmat olivat kiukkuisia.

Kiinassa erossa ei ole kyse vain puolisoista. Perinteisen ajattelun mukaan naisesta tulee avioliiton myötä osa miehensä perhettä. Siksi ero ei ole häpeä ainoastaan miehelle.

– Appivanhemmat haukkuivat minua ja toivoivat sen saavan minut ymmärtämään, että olen kamala eikä kukaan muu huolisi minua. Heidän toiveensa oli, että peruisin eropyynnön.

Lopulta perheiden riitaa kävi selvittämässä jopa paikallinen virkavalta.

Unohdetut avoliitot ja sateenkaarisuhteet

Uusi laki tuhosi toiveet vapaammasta perheajattelusta. Vielä 2010-luvulla näytti jopa siltä, että Kiina voisi olla valmis avioliittokäsityksen laajentamiseen.

Nyt toiveita ei enää juuri elätellä. Uudessa laissa ei oteta lainkaan kantaa avoliittoihin eikä samaa sukupuolta olevien suhteisiin. Elina Sinkkosen mukaan molempia olisi yhä jossain määrin voitu odottaa.

Uuden perhe-elämää säätelevän lain valmistelupöytäkirjoista käy ilmi, mitä lainsäätäjät ajattelevat samaa sukupuolta olevien liitoista.

"Nykyinen sääntö on yhdenmukainen Kiinan olosuhteiden sekä historiallisten ja kulttuuristen traditioiden kanssa", kansankongressin pysyväiskomitean puhemies totesi.

Myös avoliitot jätettiin huomiotta uudessa lainsäädännössä. Saman puhemiehen mukaan syy on se, ettei kiinalainen yhteiskunta ole vielä yleisesti hyväksynyt avoliittoja. Niiden laillistamisella olisi vakavia vaikutuksia avioliittoinstituutioon, pöytäkirjoissa todetaan.

Naisia lastensa kanssa kadulla.
Kiinassa laillisia ovat ainoastaan avioliitossa syntyneet lapset. Wu Hong / EPA

Kiinan tahto säädellä, kenen lapsia se haluaa, on saanut äärimmäisen traagisia piirteitä.

Kesäkuussa uutistoimisto AP uutisoi, että Kiinan uiguurimuslimialueilla Xinjiangissa naisia on pakotettu abortteihin (siirryt toiseen palveluun), ehkäisyyn ja jopa sterilisaatioon.

AP perustaa tietonsa uiguurinaisten haastatteluihin ja tilastoanalyysiin. Esimerkiksi sterilisaation ja kierukan käyttö ehkäisyvälineenä on laskenut Kiinassa maanlaajuisesti mutta Xinjiangissa niiden käyttö on lisääntynyt nopeasti.

– Kyse ei ole siitä, että Kiinan johto haluaisi ylipäänsä enemmän lapsia. Se haluaa koulutetun valtaväestön lapsia, Ulkopoliittisen instituutin Elina Sinkkonen huomauttaa.

Tässäkin suhteessa asiat ovat kääntyneet päälaelleen. Vuonna 1979 alkanut yhden lapsen politiikka oli löysempää vähemmistöille kuin han-kiinalaiselle valtaväestölle.

Esteenä ei ole tahto vaan raha

Mutta onko avioliiton varjelu lopulta tehokas lääke väestökatoon? Elina Sinkkosen mukaan ei.

– Jos avioliitto on eron partaalla, onko silloin todennäköistä että siitä syntyisi lisää lapsia? hän pohtii.

Myös lakia koskevat nettikommentit osoittivat, että johdon taktiikka ei välttämättä ole toimiva.

"Laki ei vaikuta minuun mitenkään. En vain mene naimisiin", kommentoi eräs Weibo-käyttäjä. Moni muu kirjoitti saman ajatuksen eri sanoin.

Kuvassa on käynnissä joukkohäät Kiinassa.
Joukkohäät ovat omia juhlia edullisempi tapa mennä naimisiin. Pohjois-Kiinan Harbinissa vihittiin tammikuussa 43 pariskuntaa.Wu Hong / EPA

Usein kiinalaisperheissä esteenä toisen lapsen hankinnalle on yksinkertaisesti raha. Äärimmäisen kilpailullisessa yhteiskunnassa lapsen kasvattaminen on kallista. Moni perhe kokee, että aika ja rahat on parempi sijoittaa yhteen lapseen.

Jos Kiina toivoo lisää lapsia, Sinkkosen mukaan parasta tulosta voitaisiin saada tukemalla lapsiperheitä ja helpottamalla päivähoitoon pääsyä.

Kyse on myös talouden suurista trendeistä. Ja juuri nyt ei näytä hyvältä. Koronavirus on kurittanut etenkin työelämään pyrkiviä nuoria ja lisännyt yleistä epävarmuutta.

Ja toisin kuin Xiaoyalle, kaikille pelkkä rakkaus ei riitä. Miestä ei välttämättä pidetä aviokelpoisena, ellei hänellä ole asuntoa ja autoa.

Lopulta se että Xiaoyalla ja hänen aviomiehellään oli vain vähän omaisuutta, helpotti eroprosessia.

Pitkän kiistelyn jälkeen tyttären huoltajuus myönnettiin lapsen isälle. Xiaoya saa kuitenkin nähdä tytärtään vähintään kolmena päivänä viikossa.

– Minun ei tarvitse maksaa elatusmaksua. Mutta tulevaisuudessa koulumaksut pitää jakaa, Xiaoya kertoo.

Toinen asia, mistä sovittiin, on avioliitto. Kun tytär joskus menee naimisiin, molemmat vanhemmat osallistuvat kustannuksiin.

Voit keskustella aiheesta 3.8. klo 23 asti.