Oman liikkumisen ja terveyden seuraaminen on nyt trendikästä – mutta mitä syke, askelmäärä ja uni kertovat voinnistasi? Kysyimme asiantuntijoilta

Yhä useamman ranteessa kello tallentaa arkea ja tarjoaa dataa terveydestä.

älykellot
Älykello.
Äly- ja urheilukelloja ei osteta enää ainoastaan urheilusuoritusten mittaamiseen, kerrotaan Polarilta. Kuvituskuva.Petteri Bülow / Yle

Kun suomalaisille suositeltiin etätöihin siirtymistä maaliskuussa, monen arki ja sen myötä myös liikkuminen muuttuivat. Hyötyliikunta tippui minimiin, eikä askeliakaan enää tullut kerrytettyä työmatkojen takia.

Moni ryhtyi seuraamaan aktiivisuuttaan, ja maalis–huhtikuun vaihteessa äly- ja urheilukellojen myynti vilkastui. Kevään aikana aktiivisuutta mittaavien kellojen myynti nousi useita kymmeniä prosentteja, kertoo Verkkokauppa.comin markkinointi- ja viestintäjohtaja Seppo Niemelä.

Myös suomalaisen Polarin myynti on kevään aikana vilkastunut viime vuoteen verrattuna.

– Paljon on kiinnostusta unen ja palautumisen mittaamiseen. Kelloja ei enää osteta pelkän urheilusuoritusten mittaamiseen, sanoo Polarin Pohjoismaiden myyntijohtaja Liisa Puranen.

Useat kellot antavat käyttäjälleen tietoa unesta, askelmääristä sekä sykkeestä. Aktiivisuusrannekkeita on myyty nyt noin 5–10 vuotta kaikenikäisille kuntoilijoille, ja niiden suosio kasvaa edelleen. Uusia malleja tulee jatkuvasti markkinoille, ja ominaisuuksien kirjo kasvaa.

Itsensä mittaaminen siis kiinnostaa. Tänä keväänä siihen on ollut myös aikaa.

Mutta mitä syke, askelmäärät ja unen data kertovat sinusta ja hyvinvoinnistasi? Voiko kelloihin luottaa? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä kellotaulun numerot oikeastaan tarkoittavat.

Askelmäärä

Askelmäärä kertoo ihmisen aktiivisuudesta ja monien sairauksien riskeistä, sanoo UKK-instituutin johtaja ja lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Suomalaiset kerryttävät keskimäärin 7 500 askelta päivän aikana. Lapset ottavat keskimäärin aikuisia enemmän askelia, ja otettujen askelten määrä laskee ala-asteelta lähtien.

Pitkään puhuttiin, että 10 000 askeleen täyttyminen olisi jonkinlainen aktiivisuuden virstanpylväs. Vasankarin mukaan tämä luku on kuitenkin ajalta, jolloin käytössä ei vielä ollut kiihtyvyysmittareita.

Tutkimusten mukaan myös kävelytahdilla on merkitystä: esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ihmisen tulisi ottaa noin sata askelta minuutissa (siirryt toiseen palveluun).

Lääkärinä Vasankari sanoo luottavansa askelmääriin ja uskoo niiden kertovan paljonkin ihmisen terveydentilasta. Hänen mielestään askelmäärät kertovat terveydestä samalla tavoin kuin esimerkiksi kolesteroli tai verenpaine.

– Askelmääristä pystytään aistimaan, missä mennään liikkumisen kokonaismäärässä. Tällä tiedolla voidaan ennustaa esimerkiksi kakkostyypin diabetesta ja kuntoutumista.

Älykello.
Kello mittaa esimerkiksi sykettä ja laskee algoritmien avulla palautumiseen ja kuormittumiseen liittyviä tietoja. Petteri Bülow / Yle

Määrät ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä kuntotasosta ja toimintakyvystä riippuen, eikä siis voida sanoa, mikä olisi tavoiteltava askelmäärä päivää kohti.

Tärkeää on ottaa omia askeleita mitattaessa huomioon se, miten laite tulkitsee askeleet. Jotkin laitteet tulkitsevat esimerkiksi käden liikkeet askeliksi. Tällöin esimerkiksi virkatessa askeleita kertyy laitteeseen, ja jos taas vaikkapa kantaa jotakin niin, ettei käsi heilu kävellessä, jäävät askeleet tunnistamatta. Kannattaakin itse ensin testata, miten oman kellon askelmittari toimii.

Uni

Unesta ei niinkään kannata tehdä lyhyen aikavälin johtopäätöksiä, vaan tarkastella pidempää aikaväliä, sanoo unitutkija Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

Pidempään unta tarkkailemalla pystyy päättelemään esimerkiksi oman unirytminsä ja unentarpeen.

– Omasta unesta voi päätellä eniten, kun ottaa pitkiä mittaussarjoja. Silloin oppii tietämään, mikä on itselle riittävä unimäärä. Se vaihtelee paljon yksilöiden välillä.

Usein kellot tarjoavat tietoa myös unen eri vaiheista; kuinka paljon yöllä on ollut kevyttä unta, syvää unta ja REM-unta. Pesonen pitää näitä tietoja kuitenkin hyvin suuntaa antavina.

Netti on pullollaan tietoa unen analysoimisen avuksi. Pesonen sanoo, että univaiheiden vaihtelu on meillä kaikilla melko samanlaista.

– Univaiheiden luokitukset eivät ole kelloissa vielä niin tarkkoja: esimerkiksi ero kevyen ja syvän unen välillä on kaikista hankalin erottaa ranteesta. Ne antavat suuntaa, mutta eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Suurin osa kellojen unidatasta perustuu liikeantureihin. Niiden perusteella on tehty algoritmeja, jotka antavat arvion, nukkuuko ihminen. Kellot voivat mitata sykettä, liikettä tai hengitystä, mutta itse unta ne eivät mittaa, ja siksi niiden luotettavuudessa on myös hajontaa.

Osa kellojen valmistajista antaa verkkosivuillaan tietoa unidatan luotettavuudesta.

Syke

Syke on helpoin tapa autonomisen hermoston eli hyvinvointihermoston toiminnan epäsuoraan arviointiin, sanoo ylilääkäri ja dosentti Arja Uusitalo Helsingin Urheilulääkäriasemalta.

Tämä autonominen hermosto heijastaa elintapamuutoksia, hyvä- ja huonokuntoisuutta sekä sairauksia. Syke ja sen muutokset voivat siis kertoa kehon muutoksista.

Jokaisella meillä on oma "perussyke", joka on hyvin yksilöllinen.

– Säännöllinen liikunta laskee perustason sykettä, ja ylipainoon taas saattaa liittyä korkeampi syke.

Sykkeen seuraamiseen pätee sama ohje kuin unen mittaamiseen: omaa perustasoa kannattaa seurata pidemmällä aikavälillä ja tehdä päätelmiä, jos sykkeessä tapahtuu muutoksia.

– Kun alkaa tulla muutoksia, pystyy arvioimaan, voiko tämä olla totta ja onko tässä yhtäläisyyksiä omaan tunteeseen. Olenko esimerkiksi nukkunut huonosti tai juonut alkoholia? Älykelloa ja sen arvioimia tuloksia ei pidä tuijottaa totuutena.

Kahvakuula kuntosalin lattialla.
Monet kellot analysoivat dataa algoritmien perusteella. Ne tarjoavat tietoa esimerkiksi palautumisesta ja kuormituksesta. Kalle Purhonen / Yle

Monet kellot tarjoavat tietoja esimerkiksi palautumisesta, stressistä tai energian kulutuksesta. Nämä tiedot on yleensä luotu algoritmeilla, jotka tulkitsevat pääasiassa sykettä. Uusitalon mukaan on vaikea osoittaa, että mittaustulokset olisivat tosia. Syke nousee myös vaikkapa innostuksen seurauksena, mutta kello saattaa tulkita sen stressiksi.

Teoria algoritmien takana on toimiva, mutta Uusitalo suosittaa silti luottamaan omaan tunteeseen.

– Tulosten todenmukaisuutta ei pystytä täysin vahvistamaan. Tutkimusten mukaan mittarit ovat epäluotettavimpia energian kulutuksen mittaamisessa.

Usea kello mittaa sykettä optisesti valon avulla: tekniikalla mitataan verisuonen koossa tapahtuvia muutoksia. Luotettavuuteen voi vaikuttaa sensorin sijainti sekä se, kuinka tiukalla ranneke on.

On hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista, mittaako kello sykettä luotettavasti.

– Usein nämä näyttävät arvon paremmin liikkuessa kuin levossa. Se voi liittyä siihen, että iho lämpenee ja verenkierto vilkastuu, ja kello saa signaalin paremmin.

Sykkeen seurannasta voitaisiin saada Uusitalon mukaan enemmän hyötyjä irti vaikkapa työelämässä. Kaikki eivät tunnista kasvavaa kuormitusta, joka voitaisiin ehkä havaita sykkeen avulla. Asiasta tarvitaan kuitenkin enemmän tutkimustietoa.

Älykello.
Äly- ja urheilukelloihin tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Petteri Bülow / Yle

Leposyke: Uusitalo arvioi, että leposykkeen normaalit rajat ovat 40 ja 80/minuutti välillä. Joillakin saattaa olla kuitenkin korkeampi ja joillakin matalampi syke luonnostaan. Liikunta laskee perustason sykettä ja ylipaino taas saattaa nostaa sykettä.

Seisomasyke: 120/minuutti syke on raja poikkeavalle sykkeelle seistessä, sanoo Uusitalo. On yksilöllistä ja tilannekohtaista, mihin syke nousee.

Reaktiivisuus: Yleisesti pidetään poikkeavana, jos syke nousee 25/minuutti noustessa levosta seisomaan. Myös tämä on yksilöllistä ja ikäriippuvaista. Lukemaan saattavat vaikuttaa myös lämpötila ja nestetasapaino.

Urheillessa: Sykkeen herkkä nousu kevyen liikunnan aikana saattaa kertoa esimerkiksi huonosta aerobisesta kunnosta, stressistä, kuormituksesta tai sairaudesta. Jos syke nousee aiempaa herkemmin, kyseessä voi olla esimerkiksi ylikuormitus.

Lue myös:

Reima Venhe varmistaa älylaitteesta, onko elänyt oikein – Lääkäri: "Hyvinvoinnin ylisuorittajille pelkkä askelmittari voi olla liikaa"

Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta se ei haittaa – muutokset omassa liikkumisessa tulevat silti näkyviin

Toimittaja testasi fitnessmittarin ja jäi koukkuun alle viikossa – sitten selvisi, ettei sen eikä minkään vastaavan laitteen unimittaus mittaa unta

Oletko sinä hurahtanut mittaamaan aktiivisuuttasi ja terveyttäsi? Aiheesta voi keskustella 19.7. klo 23:een asti.