1. yle.fi
  2. Uutiset

1600-luvulta olevan hylyn konservointi on Suomessa ainutlaatuinen työ

Oululaisen hotellityömaan alta paljastui huikea pala historiaa.

Hylky löytyi vuosi sitten hotellin peruskorjauksen yhteydessä, kun vanhaa parkkipaikkaa kaivettiin auki.

Löytö on ollut tutkijoille todellinen onnenpotku.

Tämä on Suomen, mutta myös maailman mittakaavassa todella merkittävä ja iältäänkin jo vaikuttava löytö.

Konservaattori Liisa Näsänen, Suomen Kansallismuseo

Konservaattori Elisa Ahverdov aloitti arvokkaan hylyn osien käsittelyn tänä syksynä.

Kyllä ovat sormet ihan syyhyneet päästä hommiin, kun vihdoin näki livenä tämän mahtavan hylyn.

Elisa Ahardov

Hylyn löytöpaikalla sijaitsi 1500-luvulta aina 1700-luvun alkupuolelle saakka Oulun vanha satama.

Aluksen keskiosa oli säilynyt hyvin, mutta keula ja perä olivat tuhoutuneet alueen aiemmissa rakennustöissä.

Säilynyt osa on noin seitsemän metriä leveä ja parikymmentä metriä pitkä.

Alus on ollut tasapohjainen lotja.

Lotjia käytettiin sotajoukkojen ja kaluston siirtämisessä vesistöjen yli, ja rannikolla ne kuljettivat rahtia esimerkiksi merellä ankkuripaikalla eli redillä odottaviin purjealuksiin.

Lotjat olivat monipuolisia kuljetusaluksia, joiden käyttöä voisi verrata nykypäivänä vaikkapa kuljetusrekkoihin.

Puuainesta tutkimalla on selvinnyt, että männyt, joista Hahtiperän lotja rakennettiin, kasvoivat 1600-luvulla Pohjanmaan metsissä.

Sen perusteella on päätelty, että alus veistettiin todennäköisesti Pohjanlahden rannikolla, josta usein pestattiin päteviä laivanveistäjiä myös Tukholman telakoille.

Nyt vanhan laivan tarinaa rakentavat tutkijat, joille Hahtiperän löytö on avannut uusia ikkunoita menneisyyteen.

Hylyn tutkimustyö alkoi jo heti kaivausten aikana.

Arkeologi Matleena Riutankoski kirjasi työkaveriensa kanssa ensitiedot hylkylöydöstä jo kaivausten aikana ja ennen kuin materiaali siirrettiin konservointavaksi.

Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla hylyn osat on purettu ja ne puhdistetaan ennen kuin niihin imeytetään polyetyleeniglykolia.

Aine on samaa, jolla myös ruotsalainen Wasa-laiva on käsitelty.

Rautaosien puhdistuksessa käytettävän liuksen oranssi väri kertoo, kuinka korroosio irtoaa osista.

Pitää ymmärtää laivan rakennettakin sen verran, että tietää, mihin minkäkin osan kuuluu mennä ja millä lailla se kiinnittyy.

Elisa Ahverdov

Koko hylkyä ei säilytetä, mutta sen rungon osia tuodaan Pohjois-Pohjanmaan museoon ja oululaiseen hotelliin.

Tekijät

Teksti:

Risto Degerman

Kuvat:

Risto Degerman ja Taneli Kärki

Kuvat konservointityöstä:

Suomen Kansallismuseo / Liisa Näsänen ja Elisa Ahverdov

Videot fotometrisistä malleista:

Metropolia-ammattikorkeakoulu / Ale Torkkel sekä Museovirasto / Ilari Järvinen

Julkaistu 27.10.

Tekstissä aiemmin ollut: "Kansallismuseossa hylyn osat on purettu ja ne puhdistetaan ennen kuin niihin imeytetään polyetyleeniglykolia." on tarkennettu 28.10.2020 klo 12. muotoon "Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla hylyn osat on purettu ja ne puhdistetaan ennen kuin niihin imeytetään polyetyleeniglykolia."

Lue seuraavaksi