Yleistyvät metsäpalot vaativat uusia sammutuskeinoja – suomalaisten keksinnöt voisivat auttaa myös maailmalla

Muhoksen palo herätti näkemään, että maailmalta tutut isot metsäpalot ovat mahdollisia myös Suomessa.

metsäpalot
Kuvassa mies yrittää sammuttaa metsäpaloa.
Maastopaloa yritetään sammuttaa Riaun provinssissa Indonesiassa elokuussa 2019. Suomalaisten palontorjuntayritysten päämarkkinat ovat ulkomailla.AOP

Muhoksen laaja metsäpalo nosti esille, että suuret maastopalot ovat mahdollisia myös Suomessa ja että niihin pitää varautua. Maastopalojen ennustetaan yleistyvän, sillä kuivat kaudet lisääntyvät myös pohjoisessa.

Suomessa on kehitteillä useita uusia keinoja metsäpalojen ehkäisyyn ja sammutukseen.

Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikön Leena Leskisen mukaan Muhoksen palo näytti, että tarvetta uusille keksinnöille on. Palo oli vaikeasti hallittavissa kovan tuulen ja kuivan maaston vuoksi.

Myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen näkee tarvetta kehitykselle, sillä harvaan asutuilla alueilla sammutustöissä on tulevaisuudessa yhä vähemmän käsipareja.

Muhoksen palanut metsä oli pääasiassa mäntykangasta ja sekametsää.

Karttasovellus auttaa ennen palopaikalle pääsyä

Yhtenä merkittävimmistä kehitystöistä pidetään karttasovellusta, joka nopeuttaa palojen sammuttamista ja rajaamista.

Suomen metsäkeskus on kehittämässä pelastusviranomaisten avuksi metsäpalokarttoja (siirryt toiseen palveluun).

Niistä näkyy, missä palo todennäköisemmin syttyy ja miten se uhkaa levitä maastossa.

Teemakarttojen avulla pystytään päättelemään nopeasti olosuhteet paloalueella. Kartoissa näkyvät esimerkiksi sammutusveden lähteet, rinteiden kaltevuudet, maaperän kosteus ja tieverkosto.

Arbonaut oy:n tekemiä karttoja on kokeiltu Pohjois-Karjalassa Lieksassa. Ensi vuonna ne laajenevat koskemaan myös Pohjois-Savoa.

Ajantasaista tietoa tarjoava hakkuiden mukaan sekä säätietoa hyödyntävä päivittyvä karttapalvelu on kehitteillä. Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen sanoo, että sellaisen karttasovelluksen saaminen kestää vuosia, mutta niin sanottuja staattisia karttoja on jo saatavilla.

Onko kemikaalista veden korvaajaksi?

Leena Leskisen mukaan tilausta olisi myös esimerkiksi hyvin toimivalle sammutuskemikaalille.

Esimerkiksi Muhoksen palon sammuttamisessa käytettiin perinteistä vettä ja emäksiksistä vedenpehmennintä, kertoo Oulu-Koillismaan apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen.

Palopaikan lähistöllä ei kuitenkaan ollut luonnollisia vedenottopaikkoja, joten vesilinjoja jouduttiin rakentamaan useita kilometrejä.

Sammutusryhmä tauolle metsäpalon sammutuksen yhteydessä.
Muhoksella tarvittiin paljon maastokelpoista kalustoa, vesiletkuja ja sammutushenkilöstöä.Risto Degerman / Yle

Kuosmasen mukaan kemikaaleja on käytetty maastopalojen sammutuksessa jo vuosikymmeniä. Myös hän odottaa uusista palonestoaineista apua sammutustöihin, vaikka toistaiseksi niitä ei ole vielä tositoimissa käytetty.

– Ratkaiseva tekijä on hinta-laatusuhde ja kuinka helposti uusi tuote saadaan otettua käyttöön, sillä henkilöstömäärä on rajallinen.

Sammutuskemikaaleja kehittävän Xpyron toimitusjohtaja Keijo Mäkelä sanoo, että käynnissä on murrosvaihe uusien ja perinteisten sammutusmenetelmien välillä.

Xpyro on kehittänyt palontorjuntakemikaalin, jolla pystytään tekemään esimerkiksi nopeita palokatkoja maastoon.

Toistaiseksi yrityksen kemikaali on ollut Suomessa vasta koekäytössä. Mäkelän mukaan kotimaan maastopalot ovat olleet niin lyhytkestoisia ja yleensä pieniä, etteivät he ole ehtineet mukaan sammutustöihin.

Yritys tähtääkin ulkomaille, jossa palontorjunnalle on enemmän kysyntää. Demo-esitysten järjestäminen on kuitenkin kallista ja markkinat haastavat, mutta valtavat, Mäkelä sanoo.

Uudella kalustolla päästään palojen lähelle ilmasta ja maata pitkin

Myös palontorjuntaan käytettävä kalusto kehittyy. Esimerkiksi RumbleTools on kehittänyt kuumuutta kestävän palonvalvontadroonin.

Erilaisia drooneja on jo käytössä pelastuslaitoksilla, ja myös Muhoksen palossa ne olivat käytössä.

Fiksteri Oy puolestaan on kehittänyt harvesterin ja menetelmän, jolla poistetaan risukkoa metsän pohjalta. Näin voidaan hillitä metsäpalojen etenemistä.

Apulaispalopäällikkö Kari Kuosmasen mukaan kehitystä on jo tapahtunut paljon. Esimerkiksi lentovalvonnan avulla paloja havaitaan nopeasti. Palojen sammuttaminen ilmasta käsin helikoptereista on myös kehittynyt.

Myös maastossa liikkuminen on helpottunut erilaisten maastoajoneuvojen ja mönkijöiden ansioista. Esimerkiksi Muhoksen palossa tarvittiin paljon maastokelpoisia ajoneuvoja.

Ilmatieteen laitoksen koordinoimaa satelliittivalvontajärjestelmää kehitetään, ja Kuosmasen mukaan myös sitä kautta on tullut hälytyksiä paloista.

Keksintöjä vaikeaa saada laajasti käyttöön

Metsäkeskuksen projektipäällikkö Hannu Ala-Honkola näkee uusissa palontorjuntakeksinnöissä paljon potentiaalia. Hän on ollut mukana hankkeessa (siirryt toiseen palveluun), jossa on selvitetty suomalaisten palontorjuntayritysten mahdollisuuksia saada liiketoimintaa maailmalta.

Ala-Honkolan mukaan uusien keksintöjen saaminen laajaan käyttöön on kuitenkin haastavaa, sillä jokainen pelastuslaitos päättää omista hankinnoistaan itsenäisesti.

Myös maailmalla palontorjunta-alan markkinat ovat vaikeat, ja alalla on paljon vanhakantaista ajattelua. Uutta ei välttämättä olla valmiita ottamaan käyttöön tai sitten voi olla kädet niin täynnä töitä, ettei ehditä, Ala-Honkola sanoo.

– Toisaalta voi olla halu suojella omaa organisaatiota ja työpaikkoja. Ja sen vuoksi ei haluta ottaa käyttöön liian tehokkaita menetelmiä.

Ala-Honkolan mukaan suomalaisinnovaatioiden ongelmana on myös se, että ne ovat kaikki yksittäisten yritysten keksintöjä.

– Maailmalla paloviranomaiset haluaisivat kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Pitäisi olla yritysrypäs, jossa myydään kaikkien tuotteita yhtenä pakettina.

Talo palaa Buxtonissa Australiassa.
Australiassa metsäpalot voivat levitä myös asuinalueille. Tämä kuva on viime vuoden joulukuulta. Dean Lewins / EPA

Voit keskustella aiheesta 10. heinäkuuta kello 23:een saakka.