Käsin tehty luonnonkiviaita hivelee silmää, vaatii taitoa ja vie aikaa – aitamestari Allu Karttunen näyttää videolla, kuinka aita syntyy

Luonnonkiviaidan teko on kärsivällisyyttä vaativaa käsityötä. Ammattitaitoisia kivitöiden tekijöitä on harvassa.

Kotimaa
Kiviaita hautausmaalla
Katso videolta, miten Allu Karttunen rakentaa kiviaitaa Liperissä.

Itseoppinut aitamestari Allu Karttunen latoo kiveä kiven päälle Liperin hautausmaalla Pohjois-Karjalassa. Luonnonkiviaitaa valmistuu päivässä noin puolitoista metriä, jos sää sallii ja vire on kohdallaan.

Hurulan Kiviaitakorjaamon yrittäjällä on ollut jo pitkään kädet kyynärpäitä myöten liperiläisessä kivessä.

Urakkana on kahden hautausmaan kiviaidan rakentaminen uudelleen. Toinen, kirkonkylän hautausmaan aita, on jo valmis. Työ valmistuu pala palalta ja aikaa on vierähtänyt jo toistakymmentä vuotta.

– Aloitin tämän urakan vuonna 2006. Minulla on vuosisopimus Liperin seurakunnan kanssa ja töitä riittää vielä ainakin pariksi, kolmeksi vuodeksi. Eihän tätä koko kesää tehdä, selventää Karttunen.

Tälle kesälle tavoitteena on saada aitaa valmiiksi 25 metriä.

Jokaiselta kantiltaan tasaisen kaunis aita hivelee silmää ja saa ohikulkijoiden päät kääntymään. Allu Karttunen ei käytä työmaalla laastia lainkaan, vaan kyseessä on niin sanottu kylmämuuraus.

Mies laittaa kiven kiviaidan päälle
Liperiläinen Allu Karttunen on kokenut kiviaidan tekijäAri Tauslahti/Yle

Sopivat kivet ladotaan päällekkäin ja sidekiviä laitetaan väliin tarvittaessa. Västäräkin pesät ja muurahaisten pesät säilytetään, jos niitä sattuu matkalle osumaan.

Raskaan käsityön etenemisen sanelee pitkälti sää. Sateella ei kiviaidan teko onnistu, eikä myöskään liian kylmällä.

– En tule työmaalle jos lämmintä on alle 20 astetta. Koskaan ei ole liian kuuma, vakuuttaa kyläläisille tutuksi tullut aitamestari.

Kiviaita kohentaa maisemaa

Liperiläisen kivialan yrittäjän työtä arvostetaan muun muassa Maaseudun Sivistysliitossa, jossa on parhaillaan menossa ympäristö -ja maisemanhoitoyrittäjyyttä edistävä hanke.

– Esimerkiksi perinneaidat kivestä tai puusta kohentavat monesti maisemaa ja niissähän juuri käytetään luonnonmateriaaleja, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Tanja Airaksinen.

Maaseudun Sivistysliitossa uskotaan, että kiinnostus perinnerakentamiseen on herännyt.

– Ympäristöasiat ja ilmastokysymykset lienevät myös syynä tähän kiinnostuksen kasvuun, arvioi Airaksinen.

Hautausmaan kiviaitaa vuodesta toiseen rakentava liperiläinen Allu Karttunen on samaa mieltä kiinnostuksen kasvusta, mutta työn hinta loksauttaa monen suun auki.

Kaivinkone hautausmaan edustalla
Hautausmaan luonnonkiviaita valmistuu kaivinkoneen ja käsipelin voimallaAri Tauslahti/Yle

– Metri kiviaitaa maksaa noin 400-500 euroa riippuen paikasta, maan pohjasta ja kivien saatavuudesta ja laadusta. Mitä pyöreämpää luonnonkiveä niin sen työläämpää se on.

Kiviaitoja korjauttavat pääasiassa seurakunnat. Liperin seurakunta on erittäin tyytyväinen Allu Karttusen työn jälkeen.

– Olemme todella onnellisia, että löytyi tällainen tekijä. Heitä on todella vähän, sellaisia, joilla on “kivisilmää”, kehuu Liperin seurakunnan talouspäällikkö Harri Nousiainen.

Liperin seurakunnalle kahden hautausmaan kiviaidan uusiminen maksaa yhteensä 160 000 euroa.

Selkä oikeaan asentoon

Allu Karttusella on jo useiden vuosien kokemus kiviaidan ja muiden kivitöiden tekemisestä. Kokemuksen myötä on löytynyt oikeat otteet ja työasennot.

– Työ on ja ei ole fyysisesti raskasta. Hyvin menee kun ei turhaan selällä nostele. Ja tuo kaivinkone on helpottanut kivien nostelua aidan päälle.

Kaivinkoneen kivikouran lisäksi työkaluina on vain sorkkarauta ja joskus moska eli lekaa muistuttava lyhytvartinen vasara. Kiville löytyy useimmiten paikka ilman minkäänlaista työstämistä.

Kiviaita hautausmaalla
Luonnonkiviaita sulautuu luontevasti maisemaan.Ari Tauslahti/Yle

Vänkäreitä ei Karttunen tarvitse työmaillaan avuksi.

– Ne hidastaa helekutisti, apumiehet on vain jaloissa. Jos joku on tarjonnut apua niin olen sanonut, että vihellän sitten kun tarvitsen. En ole yleensä viheltänyt.