Tuloskaudelta odotettavissa huonoja uutisia metsäteollisuudessa ja konepajateollisuudessa – OP:n senioristrategi: "UPM:n ja Storan liiketulokset putoavat noin kolmanneksen"

Teollisuusyritysten pärjäämisestä saadaan osviittaa heinäkuun loppupuolella, kun moni yhtiö kertoo toisen vuosineljänneksen tuloksistaan. Odotettavissa voi olla synkeitä näkymiä vientiyrityksissä.

Tulostiedot
 Selluarkkeja UPM Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolassa ,
Selluarkkeja UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolassa. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kevään monta kuukautta kestäneet koronarajoitukset ovat iskeneet talouteen lujaa ja monella toimialalla. Ja siinä Suomi ei ole yksin, koska kriisi on maailmanlaajuinen.

Hyviä uutisia ei ehkä ole odotettavissa, kun monet yhtiöt kertovat toisen vuosineljänneksen tuloksistaan heinäkuun loppupuolella.

UPM:n ja Storan vertailukelpoiset liiketulokset putoavat noin kolmanneksen viime vuoteen verrattuna ja konepajapuolella pudotus yhteenlaskettuna on vielä suurempi

Kim Gorschelnik

Suomen viennille tärkeässä metsäteollisuudessa ja konepajateollisuudessa toisen vuosineljänneksen tulospudotukset voivat olla tuntuvat vuoden takaiseen verrattuna.

– Voimakasta tulosheikennystä odotetaan metsäteollisuudessa. UPM:n ja Stora Enson vertailukelpoiset liiketulokset putoavat noin kolmanneksen viime vuoteen verrattuna, ja konepajapuolella pudotus yhteenlaskettuna on vielä suurempi. Toki yhtiökohtaisia eroja on jonkin verran, sanoo OP Ryhmän senioristrategi Kim Gorschelnik.

Kim Gorschelnik, Helsinki, 07.07.2020
OP-ryhmän senioristrategi Kim Gorschelnik odottaa osavuosituloksista vihjeitä siitä, onko yritysten elpyminen lähtenyt käyntiin jo touko-kesäkuussa. Antti Haanpää / Yle

Samoilla linjoilla on analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Petri Gostowski.

– Kyllä kollektiivisesti odotetaan, että liikevaihdot laskevat selvästi ja sitä kautta myös tulokset koronan aiheuttaman iskun myötä, Gostowski sanoo.

Voimakkaasti osumaa ottaa konepajateollisuus. Gostowski sanoo, että keskeistä on, miten kysyntä on laskenut toisella vuosineljänneksellä, ja miten se mahdollisesti heijastuu vielä loppuvuoteen.

Kaivostekniikan uusi suuryhtiö Metso Outotec on kertonut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut. Niiden piirissä on valtaosa Suomessa toimivasta henkilöstöstä, joita on 2 400. Yhtiö arvioi tiedotteessaan vähentämistarpeeksi enintään 240 henkilöä. Yt-neuvottelut käydään yhdistymisen aiheuttaman organisaatiouudistuksen takia.

Metsäteollisuus ei Gostowskin mielestä ota merkittävästi osumaa koronasta. Metsäteollisuudessa on tiettyjä aloja, jotka ovat kestäneet korona-aikaa hyvin, mutta printtipaperissa on ollut vaikeuksia, vaikka vaikutus ei Gostowskin mielestä ole kovin yksioikoinen.

UPM on sanonut, ettei koronavirus vaikuttanut merkittävästi sen ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen. Alan lakolla sen sijaan oli yhtiön mukaan vaikutusta tulokseen. Myös sellun ja paperin hinnat ovat laskeneet, mikä heikensi sen tulosta.

Suomalais-ruotsalaisen metsäyhtiön Stora Enson liiketulos heikkeni myös alkuvuonna, mikä johtui yhtiön mukaan vaikeista korjuuolosuhteista, alan lakoista ja koronaviruksesta. Hinnat ja volyymit laskivat myös verrattuna ennätykselliseen alkuvuoteen viime vuonna.

Toimialoilla nähtävissä kahtiajakoa

Palvelualan yritykset, kuten ravintolat ja matkailuala ovat kärsineet eniten, kuten kevään mittaan on nähty yhteiskunnan ollessa lähes kokonaan suljettu. Ravintolat, matkailu, kauneudenhoitoala, kulttuuripalvelut ja harrastukset ovat olleet kiinni koronarajoitusten takia.

Yleensä taantumaan mennessä palvelualat eivät kärsi niin pahasti kuin muut toimialat, mutta tällä kertaa oli toisin, koska rajoitukset käytännössä pysäyttivät taloudellisen toiminnan kokonaan monilla palvelualoilla.

Sen sijaan päivittäistavarakauppa on ollut koronakevään hyötyjiä samalla kun verkkokaupan tilaukset kasvoivat entisestään koronarajoitusten aikana. Päivittäistavarakaupan hyvä veto heijastuu luonnollisesti elintarvikealalle.

Toimialoilla on nähtävissä tiettyä kahtiajakoa. Jotkin toimialat ovat kärsineet talouden äkkipysäytyksestä enemmän kuin toiset. Esimerkiksi IT-alalla koronapandemian vaikutus talouteen ei ole ollut kovin merkittävä, Gostowski arvioi.

Petri Gostowski, Helsinki, 07.07.2020
Inderesin analyytikko Peter Gostowski pitää EU:n elpymisrahastoa merkittävänä Euroopan elpymiselle. Suomesta hyötyjä voisi olla energiasektori. Antti Haanpää / Yle

Kyllä kollektiivisesti odotetaan että liikevaihdot laskevat selvästi ja sitä kautta myös tulokset koronan aiheuttaman iskun myötä.

Peter Gostowski

Keskuspankkielvytys pönkittää myös osakemarkkinoita

Pörssikurssit ovat nyt palautuneet alkuvuoden tasolle maaliskuun kymmenien prosenttien romahduksen jälkeen. Mikä tätä selittää?

– Tärkein on keskuspankkien tuki, joka näkyy osakemarkkinoilla. Tukitoimet olivat mittavia ja tulivat nopeasti jo maaliskuussa, OP:n Gorschelnik sanoo.

Saman syyn pörssikurssien nousun takana näkee Gostowski. Keskuspankkien elvytys on ollut nopeaa ja aggressiivista.

Lisäksi sijoittajat uskovat yhtiöiden tuloskunnon palautumiseen vähitellen.

– Tässä hinnoitellaan sitä, että tästä elvytään suhteellisen nopeasti ja yhtiöiden tuloskunnot palautuvat verkkaisesti, Inderesin Gostowski sanoo.

Toinen vaikuttava seikka ovat valtioiden elvytystoimet, jotka luovat uskoa tulevaan. Kolmas syy on se, että sijoittajat katsovat jo kriisin yli ensi vuoden tulosennusteita, mihin he perustavat näkemyksensä sijoituskohteiden arvostuksesta, Gorschelnik täsmentää.

Tässä hinnoitellaan sitä, että tästä elvytään suhteellisen nopeasti ja yhtiöiden tuloskunnot palautuvat verkkaisesti.

Peter Gostowski

Valtioiden ja keskuspankkien voimakas elvytys valuu osittain osakemarkkinoille.

– Kyllä ne tukevat osakemarkkinaa, johtopäätös on siinä mielessä oikea. Toisaalta on hyvä muistaa, että osakkeiden arvostusta mietittäessä yhden hyvin poikkeuksellisen vuoden tuloksen perusteella ei voi tehdä kokonaisarviota. Pitää katsoa pidemmälle eteenpäin, Gorschelnik huomauttaa.

Pörssiyhtiöiden liikevaihdosta noin kolme neljäsosaa suuntautuu Suomen ulkopuolelle. Tärkeimpänä Eurooppa, mutta Yhdysvallat ja Aasia ovat oleellisia vientialueita niin ikään.

Niiden toipuminen on täysin oleellista suomalaisille vientifirmoille.

– Aasia vaikuttaa suomalaisyhtiöiden näkymiin hyvinkin laajasti, Gorschelnik sanoo.

Kiina on avannut talouttaan ja purkanut rajoituksia huomattavasti ennen Yhdysvaltoja ja esimerkiksi Suomelle tärkeää Saksaa.

Sellun suurimmat vientimarkkinat olivat viime vuonna Kiina ja Saksa. Metsäteollisuus ry:n verkkosivujen mukaan Kiinan osuus oli 42 prosenttia ja Saksan osuus 13 prosenttia.

Merkkejä toipumisesta touko-kesäkuussa saatetaan jo kuulla

Missä vaiheessa voidaan tietää, että nyt talous on kääntynyt positiivisemmalle uralle Suomessa, Euroopassa ja maailmassa?

Osavuosikatsauksissa on Gorschelnikin mielestä mielenkiintoista kuulla johdon näkemykset siitä, miten toipuminen on todennäköisesti lähtenyt liikkeelle toisen vuosineljänneksen aikana.

– Hankalin kuukausi on ollut huhtikuu. Todennäköisesti touko-kesäkuussa on aika laajalti nähty yhtiöissä toipumista parempaan. Se olisi hyvä signaali yrityksistä siihen, että talouden toipuminen on lähtenyt liikkeelle, Gorschelnik sanoo.

Hän luettelee, että makrotalouden luvuista löytyy tukea: parantumista on nähty teollisuudessa, kuluttajaluottamuksessa ja vähittäiskaupassa,vaikka taso on selkeästi alle sen tason, mistä kriisi alkoi.

OP-ryhmän senioristrategi arvelee, että lopullinen vastaus koronakriisiin on ehkä rokote. Hän kuitenkin huomauttaa, että matkan varrella on opittu viruksen leviämisestä sellaista, mitä jatkossa pystytään hyödyntämään niin että talouden näkökulmasta katsottuna totaalisulkemisiin ei jatkossa jouduta.

Hankalin kuukausi on ollut huhtikuu. Todennäköisesti touko-kesäkuussa on aika laajalti nähty yhtiöissä toipumista parempaan. Se olisi hyvä signaali yrityksistä siihen, että talouden toipuminen on lähtenyt liikkeelle.

Kim Gorschelnik

Elpymisrahastolla iso merkitys Euroopalle

EU:n elpymisrahaston suuruudeksi on kaavailtu 750 miljardia euroa. Eikä sitä vielä ole edes hyväksytty, koska sitä vastustavat ”nuukana nelikkona” tunnetut Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Ne vastustavat suorien avustusten maksamista, jotka niiden mielestä kohdentuvat tehottomasti. Tuen pitäisi olla sen sijaan lainaa.

Suomellekaan elpymisrahasto ei ihan sellaisenaan käy.

– Kriisistä elpyvät nopeammin ne toimialat, joilla tämä lisää investointeja. Tosin vielä sen kohdentaminen on osittain epäselvää, sanoo Gostowski.

Hän näkee, että elpymisrahastolla kuitenkin tulee olemaan iso vaikutus siihen, miten Eurooppa koronakriisistä elpyy.

Suuntaus on voimakkaasti kestävään talouteen ja kehitykseen. Elpymisrahaston yhtenä hyötyjänä Gostowski näkeekin energiasektorin, koska alalla on edelläkävijöitä, jotka ovat panostaneet uusiutuvaan energiaan.

Talouden kelkka kääntyy Gostowskin mukaan siinä vaiheessa, kun kuluttajien ja yritysten luottamus on palautunut. Siinä keskeisessä asemassa on rokote koronavirusta vastaan.

Aika näyttää, millainen rokote saadaan aikaan ja millä aikataululla, sekä poistaako se koronariskin aiheuttamaa epävarmuutta taloudessa, hän pohtii. Iso merkitys sillä kuitenkin on talouden elpymiselle.

Ensi vuonna jo kasvua

EU-komission talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta. Komissio ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 6,3 prosentilla ja kasvavan ensi vuonna 2,8 prosentilla. Komissio on hieman heikentänyt Suomen-ennustettaan aiemmasta.

Valtiovarainministeriö (VM) arvioi, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 6 prosenttia. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua tänä vuonna.

Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien luottamuksen laskun sekä epävarmuuden kasvun seurauksena. VM:n mukaan investointien toipumista heikentää myös asuntorakentamisen väheneminen.

VM ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna 2,5 prosenttia ja vuonna 2022 1,7 prosenttia.

Lue myös:

Suomi on jäämässä EU:n pahnanpohjimmaiseksi –  komission talousennuste synkistyy entisestään

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on aiemmin arvioitua pienempi mutta edelleen merkittävä

Valtiovarainministeri Vanhanen Ykkösaamussa: Talouspolitiikkaan kiristyksiä aikaisintaan vuonna 2022

Komission ehdottamat tuen jakoperusteet eivät liity koronaan – Eurooppaministeri: "Emme ole valmiita hyväksymään esitystä sellaisenaan"