Tappajaetanoiden keräily on yleensä yhä kaupunkilaisten harteilla – katso miten sähköpaimen karkottaa tuholaisen

Riihimäellä espanjansiruetana on jo todellinen ongelma. Kostea maaperä levittää viholaista koko ajan laajemmalle.

espanjansiruetana
Tappajaetanoiden keräily on toistaiseksi kaupunkilaisten harteilla – katso miten sähköpaimen karkottaa tuholaisen
Tappajaetanoiden keräily on toistaiseksi kaupunkilaisten harteilla – katso miten sähköpaimen karkottaa tuholaisen

Torjuntatoimiin palkattu vieraslajikoordinaattori Eerika Pesonen yllättyi siitä, kuinka vaikea tilanne Riihimäellä on. Hänen puhelimensa soi ahkerasti joka päivä kaupunkilaisten ilmoittaessa uusista etanahavainnoista.

Etanariesa puutarhoissa on saanut myös keksijät liikkeelle, sillä etanoihin tehoaa kuparijohdannaiset, ja tietysti sähkö.

Riihimäellä ja muillakin etana-alueilla kuten Tampereella on toistaiseksi turvauduttu kansalaisten vapaaehtoiseen keräämiseen ja etanaroskiksiin.

Eerika Pesonen vetää Riihimäen puistoissa myös ohjattuja etanakävelyjä, joiden aikana kerätään reitin varrelta löytyneet niljakkeet mukana olevaan purkkiin.

Lue lisää: Riihimäkeläisrehtorilla on tehokas etanakatse - tappajaetanoita on jäänyt satimeen jo 30 000

Etanat kuormittavat puistotyöntekijöitä

Espanjansiruetana voi lisääntyä myös yksin. Etana voi kesän aikana tuottaa jopa kolmesataa munaa. Etanakävelyllä voi jo sadan metrin matkalla saada saaliiksi on satoja etanoita.

– Riihimäkeläisten oma aktiivisuus on ihailtavaa. Monet tekevät päivittäin vapaaehtoista työtä ja pitävät oman alueensa puhtaana, Pesonen kertoo.

Vieraslajikoordinaattori Eerika Pesonen etanaroskiksen vieressä.
Riihimäen kaupungin vieraslajikoordinaattori Eerika Pesonen.Heidi Kononen / Yle

Silti ongelmasta ei päästä eroon ilman kovaa järjestelmällistä työtä. Etanoiden runsaus kuormittaa kaupungin puistotoimea todella paljon, Pesonen kertoo.

Sähköpaimenesta apua etanaongelmaan

Lempäälässä asuva Reino Myllymäki osti talon alueelta, jossa lehtokotilot ovat valtava riesa. Hän sai tuttavaperheeltä idean ja lähti kehittelemään menetelmää lehtokotiloiden ja espanjansiruetanoiden torjumiseksi.

Myllymäki rakensi aidan, jossa kotieläinaitauksiin tarkoitettu sähköpaimen iskee sähköimpulssin kotilon tai etanan yrittäessä kiivetä aidalle. Hän nimesi keksinnön Kotilovahdiksi. Laitteen ydin on sähköpaimen, joka antaa kotilolle sähköiskun.

Reino Myllymäki keksimänsä Kotilovahdin kanssa.
Reino Myllymäki kertoo, että Kotilovahdin ohitse ei yksikään etana tai kotilo pääse. Dani Branthin / Yle

– Netistä löytyy ohjeita, joissa esimerkiksi kasvilavan ympärille laitetaan rauta- tai kuparilangat. Niihin kytketään taskulampun pattereilla heikko virta. Sähköpaimenesta ei pääse yli yksikään kotilo tai etana, Myllymäki sanoo.

Pirkanmaalla neljä kaupunkia on koekäyttänyt Kotilovahdin prototyyppejä. Myllymäen mukaan vaikutukset ovat olleet positiivisia. Silti ei sovi vähätellä ihmisen toimintaa torjunnassa.

Tälle tappajalle kelpaa kaikki syötävä

Espanjansiruetanalla ei ole luontaisia vihollisia. “Tappajaetanaksi” luonnehdittu otus syö jopa koiran ulostetta tai menehtyneitä lajitovereitaan. Kotimaiset lehtokotilotkin tekevät kauppansa. On selvää, että kaikenlaiset kasvit kuuluvat ruokalistalle.

Espanjansiruetana.
Etana voi kasvaa jopa 15 senttiseksi. Dani Branthin / Yle

– Espanjansiruetanan voi löytää mistä tahansa, esimerkiksi kukka-amppelista ja kiipeämästä talon seinää.

Pesosella on yksi vinkki espanjansiruetanan löytäjälle: hävitä se ja kaikki sen kumppanit välittömästi. Etanat voi katkaista tai laittaa etikkaan. Lopuksi ne pitää toimittaa vain niille tarkoitettuihin roska-astioihin.

– Jos löydät yhden, niitä on lähellä aina lisää, Pesonen muistuttaa.

Espanjansiruetana etsii aina kosteita paikkoja. Risu- ja lautakasat sekä avokompostit ovat sille mieleisiä.

– Myös heinikot ja pitkä nurmikko suojaavat etanaa kuivuudelta. Tämä on tietysti hankala yhtälö, jos samalla halutaan luoda hyvät elinolosuhteet pörriäisille, pohtii Eerika Pesonen.

Lue lisää: Riihimäki on haitallisen lajin hävittämisessä pioneeri