Rakkohaurun salaiset elämät paljastuvat tutkimuksessa

Aiemmin rakkolevän nimellä tunnettu rakkohauru muodostaa kallio- ja kivikkopohjille upeita riuttamaisia kasvustoja. Niiden lomassa elää valtava määrä erilaisia eläimiä.

Åbo Akademin biologit tutkivat rakkohaurukasvustoja Saaristomerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella. Myös kansalaisia innostetaan laskemaan haurussa viihtyviä eliöitä.

Tutkija Henna Rinne miettii, mitä tästä haurumättäästä löytyy?

Ravistelu!

Kaksi hienoa leväkatkarapua! Kasvavat jopa kahdeksan sentin mittaisiksi.

Liejutaskurapuja, siiroja, leväkatkoja, sinisimpukoita!

Rakkohauru lisääntyy jakautumalla ja sukusolujen avulla. Kesäkuu on sen lemmenaikaa.

"Rakkolevä lisääntyy pääasiassa kesäkuussa täyden kuun aikaan. Tyttö- ja poikalevät vapauttavat silloin sukusolunsa mereen.

Henna Rinne, tutkija, Åbo Akademi

Saaristomerellä rakkohauru on palannut monille matalille kivikkorannoille, mutta meriveden sameuden takia se on lähes kadonnut 3–10 metrin syvyydestä. Erikoistutkija Sonja Salovius-Laurénin mukaan se kertoo siitä, että meri ei ole terve.

Kiveen kiinnittyvät rakkohaurut palautetaan mereen jatkamaan monimuotoista elämäänsä.

Tutkijat pyytävät merellä liikkuvilta ihmisiltä havaintoja rakkohaurussa asustavien eliöiden määrästä, jotta saataisiin selville lajien runsaus eri alueilla. Meribiologian opiskelija Anniina Nieminen on saanut jo kansalaishavaintoja.

Jos olet kiinnostunut kertomaan havaintosi rakkolevästä, niin katso lisätietoja tutkimustavasta täältä: Kuka syö rakkolevää? (siirryt toiseen palveluun)

Tekijät

Markku Sandell

videokuvaus

Samuli Holopainen

Julkaistu 27.7.2020