Polttavaa vesihöyryä ja kiipeileviä vuohia – Suomi ja Ruotsi etsivät yhdessä parasta keinoa jättipalsamin ja kurtturuusun nujertamiseen

Ruotsista mukana on Västerbottenin alue, Suomesta Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.

vieraslajit
mies suihkutttaaa höyryllä jättibalsamia
Kahin Shaban käsittelee jättipalsamikasvustoja kuumalla höyryllä Onkilahden rantametsikössä Vaasassa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla etsitään uusia keinoja jättipalsamin ja kurtturuusun kitkemiseen.

Keväällä 2022 pitäisi olla vastauksia valmiina.

Ratkaisut muun muassa siihen, millä jättipalsamista ja kurtturuususta päästään parhaiten eroon, ja kuinka kansalaiset ja eri instanssit saadaan tehokkaimmin organisoitua torjuntatöihin.

Ruotsissa ratkaisuja etsivät kokeilujen kautta Uumajan kunta ja Västerbottenin lääninhallitus.

Pohjanlanden toisella puolella samaa pähkäilevät Vaasan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Metsähallitus ja Pro Agria Etelä-Pohjanmaa.

Jos kukaan ei jatka työtäni, jättipalsami voittaa. Aina jostakin vielä löytyy siemen.

Pian 80 vuotta täyttävä Heli Hakala, joka on yksin kitkenyt jokirannasta Lohtajalta tuhansia jättipalsameja vuosikymmenen ajan.
Käsi pitelee jättipalsamin taimia.
Kukkimattomia, nuoria jättipalsameja.Kalle Niskala / Yle

EU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia–Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Vaasa ja Uumaja höyryttävät

Vaasan kaupunki on hankkinut tänä kesänä käyttöönsä kuumahöyrykoneen. Parikymmentä tuhatta euroa maksaneella laitteella päästään nitistämään isojakin jättipalsamikasvustoja. Myös kurtturuusujen kimppuun on laitteella tarkoitus hyökätä.

Vastaavanlaisia laitteita on viheraluehortonomi Leila Roinisen mukaan käytössä Suomessa vain 3-4 kaupungilla.

Jämerä mötikkä tarvitsee kuljettamiseensa pakettiauton tai peräkärryn. Laitteessa on kaksi 80-metristä letkua, joilla sumutetaan sata-asteista vesihöyryä kasvien päälle.

– Ruohovartisen jättipalsamin solut kuolevat heti, kertoo Roininen.

kaupungin puutarhamiehet poseeraavat
Jättipalsamin torjuntatiimi Kahin Shaban (vasemmalla), Fardin Azeri (keskellä) ja James Miller (oikealla) ovat tyytyväisä, kun ovat saaneet käyttöönsä uuden, järeän aseen. Silti perinteinen siimuri on edelleen myös käytössä.Jarkko Heikkinen / Yle

Laitteen tehoa päästiin testaamaan ensimmäisen kerran maastossa heinäkuun toisella viikolla. Höyrykäsittelyn vaikutukset alkoivat näkyä kasveissa välittömästi.

– Kasvien solurakenne muuttui heti läpikuultavaksi. Se kertoo siitä, että kuuma höyry tekee tehtävänsä.

Roininen uskoo, että vielä parempiin tuloksiin päästään, kun jättipalsamien kimppuun voidaan hyökätä kasvukauden alkuvaiheessa.

– Tälle kaudelle saimme koneen käyttöön vähän myöhään, mutta ensi keväänä voimme aloittaa jo toukokuussa. Tämä laite on tehokkaimmillaan siinä vaiheessa, kun kasvit ovat pieniä.

Roinisen mukaan höyrytyslaitetta ei ole hankittu pelkästään INSPECT-hanketta varten, vaan sille oli muutenkin tarvetta. Jos laite jää hankkeen jälkeenkin vaasalaisten käyttöön, voidaan kuumalla höyryllä pitää kurissa myös rikkaruohoja ja pestä puistonpenkkejä ja puutarhapuolen koneita.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola kertoo, että Uumaja on jo jonkin aikaa käyttänyt vastaavanlaisia laitteita kaupunkiympäristössä, ja tulokset ovat olleet hyviä.

Uudesta menetelmästä huolimatta Vaasassa tarvitaan edelleen myös kaupunkilaisten apua. Kitkemistalkoita jatketaan ja yleisöltä toivotaan vieraslajihavaintoja. Havaintojen merkitsemistä varten kaupunki on kehittänyt oman karttasovelluksen (siirryt toiseen palveluun).

Heli Hakola hymyilee.
Heli Hakola on ottanut niskalenkin jokirantatonttinsa suurista jättipalsamiryppäistä kymmenessä vuodessa.Kalle Niskala / Yle

Heli Hakola on kitkenyt yksin tuhansia jättipalsameja

Yleisön osallistuminen on ratkaiseva tekijä, että haitalliset kasvit saadaan hävitettyä luonnosta.

Pian 80-vuotta täyttävällä Heli Hakolalla on menossa jo 11:sta taistelukesä jättipalsamia vastaan omassa kotirannassa, Viirretjoen varressa Kokkolan Lohtajalla.

– Olin kuullut, että se on kova leviämään. Kun näin pyörälenkillä, että niitä kasvaa sillankorvassa valtavasti, ajattelin, että täältä ovat virtaa pitkin tulleet meillekin, hän muistelee hetkeä, jolloin päätti, että vaaleanpunakukkaisesta tilanvaltaajasta on päästävä eroon.

Hakola on nyhtänyt sinnikkäästi jokaisen näkemänsä jättipalsamin maasta. Pienet taimet ovat saaneet jäädä juuret paljaina kasaan. Kukkivat ja jo siemenkodan muodostaneet hän on mädännyttänyt muovipusseissa lisääntymiskyvyttömiksi.

Jättipalsami ei leviä juurakoista, vaan siemenistä, jotka poksahtavat siemenkodasta kauas kasvin ympärille.

Heinäkuun alussa 2020 Hakola on selvästi taistelussa niskan päällä.

Joen rannalta muun kasvillisuuden seasta löytyy enää hakemalla hakien yksittäisiä, heiveröisiä alkuja.

Hän laskeskelee kitkeneensä tuhansia jättipalsameja.

Sinnikäs työ on estänyt siemeniä leviämästä jokea myöten muualle. Se on sellainen ympäristöteko yhdeltä ihmiseltä, että sillä tuli Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten myöntämä elämäntyöpalkinto syksyllä 2019.

Heli Hakola kitkee jättipalsamia. Taustalla on rehevää kasvustoa ja Helillä on kädessään jättipalsamin taimia.
Pian 80-vuotias Heli Hakola jaksaa vielä kitkeä jättipalsamia jokirantatontiltaan.Kalle Niskala / Yle

Heli Hakola ei kuitenkaan usko voittavansa taisteluaan.

– Jos kukaan ei jatka työtäni, jättipalsami voittaa. Aina jostakin vielä löytyy siemen, hän miettii.

Lue myös:

Kouvolassa Pentsojan puronvarressa jaksoi kesällä 2020 nousta enää kaksi yksilöä: Aluksi oli valtava jättipalsamimeri – sitten alkoi 10 vuoden toivottamalta tuntuva urakka

Vuohet avuksi jyrkille jokirannoille

Koisteikoissa viihtyvä jättipalsami on pohjalaismaakunnissa vallannut räjähdysmäisesti esimerkiksi Kyrön- ja Lapuanjoen varret.

Kevättulvat ovat levittäneet tehokkaasti siemeniä isoille alueille.

– Se on suuri haaste, ja mietittävänä onkin, onko mahdollista saada laajamittaista torjuntaa eri toimijoiden yhteistyönä, miettii luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola.

Kesällä 2021 INSPECT-hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla testataan vuohien tehokkuutta jättipalsamin torjunnassa jyrkillä jokirannoilla.

Yksivuotinen, heikkojuurinen jättipalsami ei sido maata samoin kuin monivuotinen kasvillisuus eli se ei suojaa jokivarsikosteikkoja eroosiolta.

Ilman monivuotisten kasvien juuristojen tukea maata päätyy rannoilta vesistöihin.

Suomalais-ruotsalaisessa yhteishankkeessa halutaan päästä eroon myös kurtturuususta. Metsähallitus kokeilee eri menetelmien toimivuutta Merenkurkun ulkosaaristossa Valassaarten alueella.

lähikuvassa jättibalsami