1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. peltoviljely

Suuri peltolohkojen uudelleen järjestely etenee Liperissä – traktorilla edestakaisin ajelu vähenee

Kun tilusjärjestely Liperin Ahonkylässä on tehty, peltotöihin kuluva aika vähenee merkittävästi kymmenillä maatiloilla.

Viljely on sitä tehokkaampaa, mitä suurempia peltolohkot ovat ja mitä vähemmän viljelijän aikaa kuluu peltolohkolta toiselle siirtymiseen. Tilusjärjestely puolestaan on käytännössä ainoa keino kehittää nykyistä tilojen rakennetta. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Peltojen keskittämisellä haetaan lisää kannattavuutta kasvua hakeville maatiloille.

Liperin Ahonkylässä on vireillä tilusjärjestely, jossa on mukana useita kymmeniä maatiloja. Peltoalaa on selvityksen alla noin 1 400 hehtaaria.

Tilojen rakennetta muuttava järjestely lähtee viljelijöiden tarpeesta saada suurempia peltolohkoja lähelle tilan talouskeskusta.

Käytännössä muutos tapahtuu maakaupoilla ja peltojen vaihdoilla. Myös valtio on ostanut Liperistä peltoa lisämaaksi aktiivitiloille.

Valtio tukee järjestelyä myös maksamalla selvittely- ja suunnittelukulut.

Viljelijöiden kontolle jäävät toteutuskustannukset kuten rajankäyntikulut ja kompensaatiolaskelmien teko.

Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Maanmittauslaitokselta tietää, että tilusjärjestely pienentää maatilojen kiinteitä menoja ja parantaa näin kannattavuutta.

– Suurin hyöty tulee kustannusten pienenemisestä. Ylimääräinen pellolla työskentely useilla lohkoilla vähenee ja samoin liikkuminen tien päällä eli viljelyyn käytettävä aika ja työpanokset vähenevät - tätä kautta viivan alle jää enemmän tuloja, Korhonen selvittää.

Jonkun verran lisätuloja tulee Korhosen mukaan siitäkin, että järjestelyllä saadaan parannettua viljelykuntoa, kun peltojen kuivatuksia pystytään laittamaan kuntoon.

Pellosta helpompi luopua, kun sitä ei ole itse raivannut

Myös viljelijöiden asenteet ovat muuttuneet. Peltojen myynti ja vaihto on nykypolvelle edellistä helpompaa.

– Nyt tunneseikat on entistä vähemmän esillä, koska se sukupolvi, joka on raivannut nämä pellot aikanaan ei enää ole omistajina. Uusilla omistajilla ei ole sellaista tunnesidettä niihin maihin, Korhonen kertoo.

Asennemuutokseen vaikuttaa myös maatalouden jo useita vuosia jatkunut kannattavuuskriisi.

– Maanomistajat ovat aika valmiita ottamaan vastaan kaikki toimenpiteet, jotka alentavat viljelyn kustannuksia, Korhonen toteaa.

Alustava jakosuunnitelma esitellään liperiläisviljelijöille syksyllä. Sen jälkeen alkaa palautteen perusteella lopullisen suunnitelman hiominen, jonka pitäisi olla valmis viimeistään keväällä 2021.

Aiemmin tilusjärjestely on toteutettu Tohmajärven Värtsilässä, jossa kolmisenkymmentä maatilaa sai järkevämpiä viljelylohkoja reilun 800 hehtaarin alalla.