Eläintaudit eivät ole vain kaukomaiden vitsaus – tutkija Tuomas Aivelo: Tehotuotanto ja metsän tuhoaminen lisäävät tartuntariskiä

Aivelo ei näe Kiinassa todetuissa paiseruttotapauksissa suurta riskiä. Tauti on tarvittaessa hoidettavissa lääkkeillä.

tartuntataudit
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo
Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo mainitsee Suomessa esiintyvistä eläintaudeista muun muassa eläintuotannon salmonellat, punkkitaudit ja jänisruton.Markku Pitkänen / Yle

YK julkaisi vastikään raportin, jossa varoitettiin eläimistä ihmiseen leviävien tautien eli zoonoosien yleistymisestä, mikäli villieläinten oloihin, viljelyn kestävyyteen, luonnon moninaisuuteen ja tieteelliseen tutkimukseen ei panosteta. Joka vuosi arviolta noin kaksi miljoonaa ihmistä kuolee eläimestä levinneeseen tautiin, usein matalan elintason maissa.

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo puhui Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona siitä, etteivät ongelmat ole yksinomaan "jossain kaukana", vaan riskejä ja vaikutuksia kohdistuu Suomeenkin. Tämän on todistanut myös koronaviruspandemia.

  • Yle seuraa maailman ja Suomen koronavirustilannetta vuorokauden ympäri tässä jutussa.

Aivelon mukaan esimerkiksi eläinten tehotuotanto ja metsän raivaaminen ovat ilmiöinä sellaisia, jotka lisäävät epidemia- ja pandemiariskiä.

– Kun tehotuotetaan eläimiä, altistutaan taudinaiheuttajille. Mitä enemmän tuotetaan ja mitä samanlaisempia lajeja, sitä helpommin taudit leviävät. Tehotuotanto siis altistaa jo sinänsä taudeille.

– Luonnollisen ympäristön tuhoutuessa villieläimet voivat entistä heikommin ja ajautuvat ihmisten kanssa tekemisiin entistä enemmän. Silloin taudinaiheuttajien leviämiselle tulee enemmän mahdollisuuksia.

Aivelo sanoo, että lepakoiden kantamien tautien siirtymistä ihmiselle tapahtuu eniten siellä, missä metsää tuhotaan kaikkein eniten. Siinä on jonkinlainen suora yhteys.

Ilmastonmuutos on oma tekijänsä. Ilmaston lämpeneminen laajentaa esimerkiksi hyttysten ja punkkien elinympäristöjä myös Euroopassa ja Suomessa.

Aivelo mainitsee Suomessa esiintyvistä zoonooseista eläintuotannon salmonellat ja luonnonvaraisten eläinten borrelioosin, puutiaisaivokuumeen, jänisruton ja myyräkuumeen.

Kuvassa on näkymä Filippiineillä sijaitsevalle takapihalle, jossa pidetään sikoja.
Filippiinien Quezon Cityssä otettiin verinäytteitä sioista syyskuussa 2019. Sikoja testattiin afrikkalaisen sikaruton varalta.Rolex Dela Pena / EPA

Tapaus rutto

Kiinassa on havaittu viime aikoina muutamia uusia paiseruttotapauksia. Maailman terveysjärjestö WHO (siirryt toiseen palveluun) ei kuitenkaan toistaiseksi näe suuria riskejä sille, että tauti lähtisi leviämään.

Aivelo sanoo, että huoleen ei ole syytä, ellei asu taudin riskialueilla.

– Silloin mahdollisuus kannattaa pitää mielessä.

Kirpun levittämä paiserutto ei siirry ihmisestä toiseen kovin helposti. Jos se muuttuu ihmisessä keuhkorutoksi, taudin leviäminen yksinkertaistuu. Molemmat ovat onneksi hoidettavissa antibiooteilla.

– Pahoja tauteja ne tietysti ovat. Täytyy toivoa, ettei niitä tulisi.

Aivelon mukaan Kiinassa on neljä pesäkettä, joissa ruttoa esiintyy. Tautia on havaittu myös muun muassa Keski-Aasiassa, Brasiliassa, Madagaskarilla ja Yhdysvaltojen läntisissä osissa.

– Jos syrjäkylillä esiintyy tartuntoja, eivät lääkärit pääse heti antamaan antibiootteja ja estämään leviämistä eteenpäin.

Muista tunnetuista vitsauksista sars ja mers on saatu maailmassa hyvin hallintaan, mutta niitäkään ei voi kutsua täysin voitetuiksi viruksiksi. Mers leviää lähinnä sairaaloissa, mutta se tarttuu ihmiseen myös kameleista. Tyypillinen tartuttaja on arabimaissa esimerkiksi kamelifarmeilla tai -ajoissa työskentelevä tai vieraileva henkilö.

Kuvassa on kameli huhtikuussa Jordanissa.
Mers-koronavirus leviää hallitsemattomasti kameleilla. Joskus se siirtyy ihmiseenkin. Työntekijä saattoi koronaviruksen vuoksi suojavarusteisiin pukeutuneena kamelia Jordanian Ammanissa huhtikuussa.Andre Pain / EPA

Lepakon ja ihmisen välissä lienee ollut jokin otus, mutta mikä?

Oxfordin yliopiston tutkija Tom Jefferson on esittänyt, että koronavirus ei välttämättä ole peräisin Kiinasta. Tätä käsitystä tukisivat hänen mukaansa jätevesinäytteet, joiden perusteella koronavirus olisi ollut Espanjassa jo maaliskuussa 2019.

Aivelo suhtautuu osaan jätevesitutkimuksista epäilevästi. Hänen mukaansa niissä voi esiintyä paljon vääriä positiivisia havaintoja.

– Mikään luotettava todistusaineisto ei näytä, että virus olisi lähtenyt kiertämään Wuhanissa ennen marraskuuta.

Aivelon mukaan tiedetään, että koronavirus on alun perin lepakosta peräisin. Se on siirtynyt jossain vaiheessa ihmiseen, oletettavasti jonkin välittäjäeläimen kautta. Hengitystievirukset eivät leviä lepakosta ihmiseen kovin helposti.

– Sars-viruksen tapauksessa kyseessä oli sivettikissa. Koronaviruksen kohdalla ilmoille on heitelty muurahaiskäpyä, mutta siitäkin löydetty virus oli sen verran erilainen, ettei varmuutta ole. Luultavasti emme saa eläintä koskaan selville.

Pelottaako rutto? Entä punkkien leviäminen yhä laajemmalle Suomeen? Voit keskustella aiheesta 8.7. kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Eläimestä ihmiseen leviävät taudit yleistyvät, mikäli toimeen ei ryhdytä, varoittaa YK:n tuore raportti

Lepakkojen virus aiheutti ihmisille pandemian mutta lepakot eivät sairastu – evoluutio on hyvittänyt kömpelöä lentäjää erikoisella immuunijärjestelmällä

Yle Radio 1:n Ykkösaamu

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus