Odotettu sinileväkausi peruuntui ja vesi muuttui kirkkaaksi Säkylän Pyhäjärvellä – suomalainen tutkimustieto arvokasta myös maailmalla

Ilmastomuutos näkyy vesistössä, mutta sen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida.

Pyhäjärvi
Ilmastomuutoksen vaikutukset vesistöön ovat pitkälti vielä arvailujen varassa
Ilmastomuutoksen vaikutukset vesistöön ovat pitkälti vielä arvailujen varassa

Aina kahden viikon välein Pyhäjärvi-instituutin (siirryt toiseen palveluun) väki pakkaa näytteenottovarusteet veneeseen ja kiertää kymmenen tarkkaan määriteltyä tutkimuspistettä Säkylän Pyhäjärvellä.

Vesinäytteistä saadaan tietoa muun muassa kasvi- ja eläinplanktoneista, veden lämpötilasta ja monesta muusta järven tilaan vaikuttavasta tekijästä.

Vertailupohjaa on jo neljänkymmenen vuoden ajalta. Tilanne on ollut suhteellisen hyvä sen jälkeen, kun 1990-luvulle saakka jatkunut rehevöityminen tasaantui vuosituhannen vaihteessa. Nyt uutena haasteena on ilmastomuutos.

– Tutkimustyö on nyt erityisen tärkeää, sanoo Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Lauri Anttila.

Jääkansi ei synny samalla tavalla kuin ennen

Viime talvena Pyhäjärven jääkansi jäi lähes kokonaan syntymättä. Se oli poikkeuksellista, mutta oletettavasti yleistyvää. Tällä on omat seurauksensa, mutta asia on monimutkainen.

Ainakin tänä kesänä seuraukset pääsivät yllättämään. Pyhäjärvi-instituutissa odotettiin vielä juhannuksena, että poikkeuksellisen talven takia levien määrä lisääntyy.

Kaksi henkilöä tutkii veden laatua
Tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä ja asiantuntija Lauri Anttila Pyhäjärvi-instituutista tutkivat Pyhäjärven kuntoa.Tapio Termonen / Yle

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan vesi on päinvastoin kirkastunut.

– Järvessä tapahtui joku korjausliike, sanoo Pyhäjärvi-instituutin tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä.

Tutkittavaa riittää vielä paljon

Uutta tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon, ennen kuin ilmastomuutoksen vaikutukset vesistöön ovat tiedossa. Asia on monitahoinen ja kaikki voi vaikuttaa kaikeen.

Tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä on hieman huolissaan esimerkiksi kalakantojen puolesta. Jos veden lämpötila nousee kovin paljon, voi se olla haitaksi kylmän veden kaloille.

Ventelän mukaan talvisen jääpeitteen puuttuminen vaikuttaa myös tuuliin ja valon määrään. Se vaikuttaa myös eliöiden keskinäisiin suhteisiin.

– Meillä on vasta hyvin pieni ymmärrys siitä, mitä kaikkea se tarkoittaa, Ventelä sanoo.

Hän muistuttaa, että vakavia muutoksia ja tilan heikkenemisiä on havaittu järvissä ympäri maailmaa.

Pyhäjärven aineisto ja Anne-Mari Ventelä ovat olleet mukana kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa (siirryt toiseen palveluun). Ventelä kirjoittaa Pyhäjärvi-instituutin sivuilla (siirryt toiseen palveluun), että julkaisun toivotaan toimivan varoituksena ihmiskunnalle ja hätähuutona suurten järvien ekosysteemien puolesta.