Korona kurittaa aivojakin – kesälomalla uuden opetteleminen ja oivaltaminen on parasta palautumista aivoille, sanoo tutkija

Tutkijan mukaan itseään ei kannata soimata siitä, että lähtee kesälomalle kuormittuneena. Se on kuitenkin hyvä tiedostaa, että varautumista ylläpitävä koneisto kehossa on hyvä myös palauttaa.

kesäloma
Kuvassa on näkymä merelle kajakista käsin Helsingin edustalla kesäkuussa 2020.
Aivotutkijan mukaan lomalla kannattaa uskaltaa kiinnostua ja innostua sellaisistakin asioista, jotka voivat olla haastavia tai mennä lopulta pieleenkin. Kuvituskuva. Silja Viitala / Yle

Koronan kurittaman kevään jälkeen kesälomalla kannattaa panostaa uuden opettelemiseen ja oivaltamiseen – se on parasta palautumista aivoille, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Huotilainen on kasvatustieteen professori, joka tutkii oppimista ja muistamista erilaisilla aivotutkimusmenetelmillä.

Oppittaessa uutta tarkkaavaisuus kohdennetaan täydellä teholla johonkin aivan muuhun kuin normaalisti. Tuolloin otsalohko tekee töitä, ja sitä käytetään nimenomaan kiinnostuksen ja innostuksen suuntaamiseen. Se on Huotilaisen mukaan aivojen kannalta erittäin palauttavaa.

– Kannattaa uskaltaa kiinnostua ja innostua sellaisistakin asioista, jotka voivat olla haastavia tai mennä lopulta pieleenkin. Se voi olla puutöitä, grillausta tai mitä tahansa. Jotakin sellaista, mitä ei tehdä rutiininomaisesti, vaan ollaan luovia ja kokeillaan asioita, joista ei tiedä etukäteen mitään. Se on huippupalautusta aivoille.

Autonominen hermosto reagoi uhkaan

Koronapandemia koetteli suomalaisia keväällä monella tavalla ja sitä se teki myös aivoille.

Lyhyessä ajassa monen työpaikalla työskentelytavat muuttuivat, työt saattoivat katketa lomautukseen, taloudellinen epävarmuus riivasi.

Ihmisen kehon toimintoja säätelevän autonomisen hermoston vastuulla on stressitilan säätäminen. Huotilaisen mukaan se ei välttämättä aina toimi optimaalisesti näkymättömän uhan kanssa.

– Uhka, jota vastaan evoluutio sen kehitti, oli fyysinen. Jos voisi valita, niin nukkuisi hyvin, jos seuraavana aamuna pitäisi olla skarppina. Mutta hermostomme ei välttämättä toimi niin, vaan päinvastoin se voi vaikuttaa unen kestoon ja laatuun, ja pitää meidät hereillä uhan varalta, Huotilainen sanoo.

Myös tiedon tarve kasvoi eksponentiaalisesti epidemian puhjetessa. Tilanteen muuttuminen, tiedon vaillinaisuus ja sen käsitteleminen kuormittavat aivoja koronan kaltaisessa pitkäaikaisessa ja muuttuvassa tilanteessa, arvioi Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

– Uhka ei ollutkaan enää jossakin kaukana, vaan tuli vaanimaan kotiovelle ja meni ikäänkuin ihmisten ihon alle. Kun tilanne, jatkuu ja jatkuu, se ylläpitää fysiologista varautumistilaa, joka voi vaikuttaa henkisesti ja fyysisesti, Parviainen sanoo.

Ylikuormittuminen näkyy helposti esimerkiksi tarkkaavaisuuden katoamisena ja muistihäiriöinä.

Liikunta sitoo aivot muuhun kuin huolehtimiseen

Mies ulkoiluttaa kahta koiraa keväisen vehreässä ympäristössä.
Oman hyvinvoinnin kannalta liikunta herättelee elimistöä toimimaan muuten kuin pelkkänä huolikoneiston välineenä, sanoo Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen Eleni Paspatis / Yle

Tiina Parviaisen johtama tutkimusryhmä perehtyy tutkimuksessaan siihen, miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa aivojen toimintaan.

Hän kannustaa kesälomalla liikkumaan itselle luontevimmalla tavalla. Oman hyvinvoinnin kannalta liikunta herättelee elimistöä toimimaan muutenkin kuin pelkkänä huolikoneiston välineenä.

– Meillä aivojen ja kehon sisäelinten välillä vaikuttaa kaksi vastavuoroista autonomisen hermoston väylää. Sympaattinen hermosto liittyy voimavarojen käyttöön ja valppaana oloon, ja parasympaattinen liittyy niiden palauttamiseen. Näiden tasapaino vaihtelee koko ajan ja on tärkeää, että kuormituksen jälkeen toimintaresurssit palautuvat. Urheilussa käytetään sympaattista hermostoa, jonka jälkeen luontevasti tulee palautuminen.

Älä soimaa itseäsi siitä, että lähdet lomalle kuormittuneena

Parviaisen mukaan itseään ei pidä soimata, jos tuntee olonsa kesäloman koittaessa kuormittuneeksi. Globaali pandemia on Parviaisen mukaan elimistön stressikoneistolle hyvä syy toimia. Se on auttanut ihmistä sietämään sitä, että elämä muuttuu ainakin hetkellisesti.

– Se, että on ollut huolissaan tilanteesta, on tarkoituksenmukaista. Se on pelkästään hyvä asia, että meillä on kehossamme tällainen koneisto. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sitä on tarvittu ja että sen pitää saada myös palautua, eli loma on hyvä käyttää rentoutumiseen ja voimavarojen keräämiseen, Parviainen pohtii.

Naisen kumisaapasjalat ja kottikärryt.
Takki saattaa olla tyhjä lomalle lähtiessä, mutta aivot kuitenkin työstävät hauduttelua vaativia asioita loman aikana.Henrietta Hassinen / Yle

Huotilaisen mukaan palautumista pitäisi tapahtua myös työnteon lomassa. Hän pitää kuitenkin ymmärrettävänä, että koronavirus laittoi monet tilanteeseen, jolloin näin ei tapahtunut.

Takki saattaa olla tyhjä lomalle lähtiessä, mutta aivot kuitenkin työstävät hauduttelua vaativia asioita loman aikana.

– Tällöin kesäloma on aikaa, jolloin aivomme esitietoisella tasolla ilman, että me itse ajattelemme työtä, etsii ratkaisua keskeneräisiin asioihin. Kesäloma on siitä mielenkiintoista aikaa, että työn kehittämistä tapahtuu itsestään ihan siitä syystä, että työ on niin iso osa elämää, Huotilainen sanoo.

– Kun sitten palaa takaisin töihin, ja kokee, että on oivaltanut uutta, niin kannattaa rohkeasti kokeilla. Silloin voi myös onnitella itseään hyvästä palautumisesta.

Konkreettiset keinot luovat uskoa tulevaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen. Sitä, tuleeko toista aaltoa, ei kukaan tässä vaiheessa vielä tiedä.

Huotilaisen mukaan epävarmuus heikentää palautumista, mutta toisaalta jo opitut konkreettiset keinot voivat auttaa asian käsittelemistä.

– Toiset ovat hyvin herkkiä tietoisella tasolla lietsomaan itseään ja toiset eivät ota asiasta ollenkaan stressiä. Toisille konkreettiset asiat, kuten esimerkiksi se, että osataan jo pyörittää etäkoulua kotona, ovat asioita, jotka helpottavat töihin palaamista. Tiedetään, että ratkaisu on jo olemassa, Huotilainen sanoo.

Lue myös:

Koronavirus on kohottanut ihmisten stressitasoa ja stressi taas heikentää vastustuskykyä – "Älä stressaa" -kehotus ei kuitenkaan auta