Suomalaisia perinnemaisemia inventoidaan nyt kiireellä – uhanalaisten luontotyyppien paras kaveri on kyyttökarja

Uhanalaisia perinnemaisemia kartoitetaan tänä kesänä ympäri Suomea. Hoitotoimien piiriin halutaan 15 000 hehtaaria.

luonnon monimuotoisuus
Mika Hämäläinen esittelee pölkkyruohoa
Mika Hämäläinen iloitsee siitä, että pölkkyruoho viihtyy hoidetussa perinnemaisemassa.Timo Leponiemi / Yle

Uhanalaisia perinnemaisemia kartoitetaan tänä kesänä ympäri Suomea. Helmi-elinympäristöohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että vuoden 2023 loppuun mennessä hoitotoimien piiriin olisi saatu 15 000 hehtaaria perinnemaisemia.

Perinnemaiseman kartoitusta
Anni-Elina Aittamäki (oik.) kartoittaa tänä kesänä hämäläisiä perinnemaisemia.Timo Leponiemi / Yle

Perinnemaisemien suurimpina uhkina ovat umpeenkasvu ja rehevöityminen. Umpeenkasvun ehkäisemisessä tehokkain apu on laiduntava karja, joka aikoinaan piti kedot, niityt ja hakamaat avoimina.

Maisemaan enemmän huomiota

Hämeenkoskelaista Huljalan Tupalan tilaa on viljelty jo kolmen vuosisadan ajan. Nykyinen isäntä Mika Hämäläinen viljelee tilaa kymmenennessä polvessa ja yhdestoista polvikin on jo kasvamassa.

– Tämä on kotiympäristöni. Haluan pitää sen viihtyisänä ja luonnon kannalta monimuotoisena. Tällä tilalla on laidunnettu vuosisatoja, mutta viimeisten 15 vuoden aikana laiduntamiseen ja arvokkaiden lajien säilyttämiseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, kertoo Hämäläinen.

Kumianoja
Kumianoja kiemurtelee Helvetinrotkossa ja tulvii aika ajoin yli äyräidensä taustalla näkyvälle perinnemaisemana hoidetulle niitylle.Timo Leponiemi / Yle

Tilan perinnemaisema sijaitsee Helvetinrotkon yläpuolisella tulvaniittyalueella, Kumianojan varrella. Syvä rotko syntyi aikoinaan, kun jääkauden aikainen järvi murtautui voimalla Salpausselän läpi. 1980-luvulla Kumianoja muutettiin suoraksi uomaksi, mutta pari vuotta sitten se palautettiin takaisin kiemurtelevaksi puroksi.

Kyytöt maisemanhoitajina

Perinnemaiseman hoidossa tärkeä rooli on tilan 70-päisellä kyyttökarjalla. Ilman sitä hoitotyö ei onnistuisi, Mika Hämäläinen tunnustaa.

– Eläimet ovat tärkein työkumppani. Vaikka suomalainen alkuperäiskarja eli kyytöt ovat tehokkaita maisemanhoitajia, Suomessa niitä on vähän. Tavallista lypsykarjaa tänne ei voi tuoda.

Kyyttöjä perinneniityllä
Kyytöt hoitavat laiduntamalla taustalla näkyvää Kumianojan varren perinnemaisemaa.Timo Leponiemi / Yle

Laiduntamisen lisäksi perinnemaisemien hoidossa tarvitaan vesaikon ja puuston harventamista, sekä vieraslajien torjuntaa. Hämeenkoskelaisella tilalla jättipalsamista on päästy eroon ahkeran kitkemisen ansiosta, nyt silmätikkuna on hevonhierakka.

Laura Hämäläinen ja hevonhierakka
Hevonhierakkaa torjutaan kitkemällä, sillä karjalle se ei kelpaa, sanoo emäntä Laura Hämäläinen. Timo Leponiemi / Yle

– Se ei kelpaa karjalle ja jollei sitä kitketä, se valtaa tilaa muilta kasveilta, kertoo emäntä Laura Hämäläinen

.

Ilman hoitoa perinnelajit häviävät

Ympäristösuunnittelija Anni-Elina Aittamäki Hämeen ely-keskuksesta kiertää kartoittamassa hämäläisiä perinnemaisemia.

Ympäristösuunnittelija Anni-Elina Aittamäki
Umpeenkasvu ja rehevöityminen uhkaavat perinnemaisemia, sanoo ympäristösuunnittelija Anni-Elina AIttamäki.Timo Leponiemi / Yle

– Monia perinnemaisemia ei enää ylläpidetä lainkaan, jolloin niillä kasvaa puustoa. Samalla valoisuutta ja karuutta kaipaavat perinneympäristöjen lajit häviävät.

Perinnemaisemien hoidon tavoitteena onkin pitää maisema avoimena ja ravinneköyhänä. Hämeessä joitakin uusia hoitotoimia toivotaan alkavan jo tänä vuonna. Vaikka perinnemaisemia nyt kartoitetaan, maanomistajia ei pakoteta alueidensa hoitoon.

Perinnemaiseman rajaa
Perinnemaisemana hoidetun alueen ero taustalla näkyvään hoitamattomaan, maitohorsmaa kasvavaan alueeseen on selvä. Timo Leponiemi / Yle

Jo nyt joitakin alueita, kuten Huljalan Tupalan tilalla, hoidetaan maatalouden erityisympäristötuella. Sillä kustannetaan laiduntamista ja raivausta, kertoo Mika Hämäläinen.

Hoitotyö intohimona

Hämäläisille maiseman hoitaminen on tärkeä ja iso osa tilan jokapäiväistä toimintaa.

– Luontoa ei voi museoida. Joka päivä ja joka viikko tämä on erilainen. Töitä tehdään sen eteen, että tämä olisi silmälle madollisimman kaunis ja luonnolle monipuolinen elinympäristö.

Mika Hämäläinen myöntää, että perinnemaiseman hoitoon saa käytettyä kaiken vapaa-ajan ja välillä tuntuu siltä, että päätyö kärsii.

– Silloin, kun tilan peltotöissä on ruuhkahuippu, yöunet jäävät vähiin, Mika Hämäläinen naurahtaa.