Näin näyttelijä ja levyseppähitsaaja sopeutuivat koronan tuomiin lomautuksiin – professori: "Alkusyksy on kohtalonhetki"

Lähitulevaisuuden ennustaminen on nyt harvinaisen vaikeaa myös tutkijoille.

lomautus
Näyttelijä Janne Turkki
Porin teatterin näyttelijä Janne Turkki tiedostaa hymyn hyytyvän, jos rahat loppuvat.Rami Koivula / Yle

Lomautusten määrät Suomessa räjähtivät kasvuun maaliskuussa, kun korona-aalto pyyhkäisi yritysten mahdollisuudet toimia tavalliseen tapaan.

Porin teatterin näyttelijä Janne Turkki ja loimaalainen levyseppähitsari Susanna Hiltunen joutuivat lomautetuksi ensimmäistä kertaa elämässään.

Porin teatterissa 18 vuotta näytellyt Turkki joutui maaliskuussa tilanteeseen, joka pisti pohtimaan tulevaisuutta monella tavalla. Teatterit joutuivat keskeyttämään toimintansa ja henkilökunnalle koitti huomattavasti normaalia pidempi kesätauko, jonka päättymisestä ei ollut mitään tietoa.

Susanna Hiltunen on ollut lomautettuna pääsiäisestä lähtien. Hän muistelee lomautuspäätöksen tuntuneen pahalta.

– Mukavan työyhteisön jättäminen ja mielenkiintoisen työn päättyminen sai pohtimaan tulevaisuutta, varsinkin kun tietoa lomautuksen kestosta ja mahdollisesta paluusta hitsaushommiin ei ollut tiedossa.

Nuoria on paljon lomautettuina

Tilastojen mukaan koronalomautukset koskevat kaikkia ikäryhmiä, kun "perinteisissä" talouskriiseissä tyypillinen lomautettu on ollut yli 50-vuotias.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa alle 50-vuotiaita lomautettuja oli toukokuun lopussa 7 413 ja yli 50-vuotiaita 3 839. Lomautetuista alle 30-vuotiaita oli 3 001.

Suomen Akatemian eriarvoisuutta tutkivan INVEST-hankkeen johtaja, sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta sanoo suomalaisen hyvinvointivaltion kestävän lyhytaikaisen shokin. Nuorten vanhempien tilapäinen työttömyys ei välttämättä jätä pitkiä jälkiä.

– Jos on pitkiä työttömyysjaksoja heti työuran alussa, niin todennäköisesti se vaikuttaa myöhemmin heikompana työllistymisenä ja matalampina palkkoina. Se puolestaan heijastuu koko perheen käytettävissä oleviin resursseihin ja pitkittyessään ehkä siihen, kuinka tärkeänä työmarkkinoilla olemista pidetään.

Erolan mukaan “koulutuksen nivelvaiheet” ja kotien olosuhteet ovat kriittisimpiä.

Varhaislapsuusvaihe on olennainen, mutta peruskoulu on aika hyvä tasaamaan niitä ongelmia varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta.

– Eli kun lapset varttuvat siihen noin 15-vuoden ikään. Peruskoulun jälkeen olisi tehtävä jotain. Siirtyminen toiselle asteelle, toisen asteen jatkaminen, tehdäänkö tutkinnot valmiiksi, Jani Erola luettelee tärkeitä ratkaisuja.

Sana, joka kuvaa tilannetta parhaiten: epäusko

Porin teatterin näyttelijä Janne Turkki kuvailee lomautustilannetta epäuskoiseksi.

– Kaikilla teatterin työntekijöillä oli muutaman päivän iso kysymysmerkki katseessaan. Ajatuksissa nousi esiin tietynlainen turvattomuuden tunne, että mitä nyt tapahtuu. Viikon verran kesti tunne, ettei tiennyt itkeäkö vai nauraa.

Henkiseen kestämiseen yllättäen tullut töiden keskeytys ei ole vaikuttanut. Janne Turkki on pitänyt itsensä vireänä rakentamalla matkailuautoaan, maalaillut taloaan ja tehnyt rästiin jääneitä kodin korjaustöitä.

Näyttelijä Janne Turkki
Marsalkka Mannerheimin rooliin valittu Janne Turkki harmittelee näytösten loppuneen kesken.Rami Koivula / Yle

Tarkan euron miehenä Janne Turkki on pyrkinyt säästämään aina pahan päivän varalle, mutta koska perheessä molemmat taloudesta vastaavat ovat näyttelijöitä ja lomautettuina, joutuu viisihenkinen perhe nyt miettimään entistä tarkemmin miten tilanteesta selvitään.

Näillä näkymin työt teatterilla käynnistyvät elokuussa. Laskuvarjourheilua harrastava Turkki pääse kartuttamaan hyppykertoja entiseen tyyliin vasta joskus tulevaisuudessa, eikä harkinnassa ollutta veneen ostoakaan nyt tehdä.

Ajatuksissa nousi esiin tietynlainen turvattomuuden tunne, että mitä nyt tapahtuu. Viikon verran kesti tunne, ettei tiennyt itkeäkö vai nauraa.

Janne Turkki

Koronan toista aaltoa hän ei pelkää vaan uskoo, että Suomessa osataan suhtautua tilanteeseen riittävällä vakavuudella ja varotoimet ovat toimivia.

Jos teatterin ovet sulkeutuisivat uudelleen, joutuisi Turkki kuitenkin tilanteeseen missä moni suomalainen on tälläkin hetkellä – miten saada talous pysymään plussalla?

– Johonkin tolpan nokkaan soittamaan kitaraa ja lauleskelemaan. Jättäisin lakin siihen eteen sanoen, että heittäkää tohon, mutta älkää tulko lähelle, Turkki naurahtaa.

Lomautuspäätös tuntui pahalta

15 vuotta levyseppähitsarina toiminut Susanna Hiltunen ei tuntenut pelkoa itse lomautuksesta ja sen taloudellisesta vaikutuksesta. Enemmän häntä yksinhuoltajana pelotti koronavirus ja siihen sairastuminen.

Kun tilanne viruksen leviämisestä oli alkuvuodesta hyvin epäselvää ja tiedot taudin vakavuudesta muuttuivat jatkuvasti, oli huoli omasta ja lapsen terveydestä suurempi kuin pitkään jatkuneen työuran ensimmäinen lomautus.

Susanna Hiltunen
Susanna Hiltunen on pistänyt täyden kiellon heräteostoksille ja ylimääräiset menot on vähennetty minimiin.Susanna Hiltunen

Maaseudulla tyttärensä kanssa asuva Susanna Hiltunen näkee lomautuksessa myös hyviä puolia.

Koulujen sulkeuduttua keväällä ja etäopiskelun alkaessa oli Hiltusella paremmin aikaa olla etäkoulua käyvän lapsen tukena ja viettää yhteisiä hetkiä.

Harvaan asutulla alueella koronarajoitukset eivät juuri muuttaneet arjen rytmitystä, joten vapaa-ajan lisääntyminen on yksi niistä harvoista konkreettisista muutoksista, minkä Hiltunen on havainnut elämässään.

– On positiivista, että tämä poikkeuksellinen aika sattui kevääseen ja kesään. Mahdollisen toisen korona-aallon osuessa pimeään vuodenaikaan tulee elämästä paljon raskaamman tuntuista.

Syksy on kohtalon hetki, mutta vaikea arvioitava

Metalliteollisuudessa työskentelevä Susanna Hiltunen antaa omalle ammattiliitolleen kouluarvosanaksi yhdeksän.

Tuki käynnistyi ripeästi ja netin kautta oli yllättävän helppoa tehdä hakemus ansiosidonnaisesta avusta.

– Taloudellisen avun nopea saaminen on vähentänyt stressiä ja lomautuksen aiheuttamia vaikutuksia.

Epävarman ja rahallisesti heikentyneen tilanteen vuoksi jo aiemminkin tarkasti elämänsä budjetoinut Hiltunen on kuitenkin pistänyt täyden kiellon heräteostoksille ja ylimääräiset menot on vähennetty minimiin.

On positiivista, että tämä poikkeuksellinen aika sattui kevääseen ja kesään. Mahdollisen toisen korona-aallon osuessa pimeään vuodenaikaan tulee elämästä paljon raskaamman tuntuista.

Susanna Hiltunen

Sosiologian professori Jani Erolan mukaan mitä pidemmälle mennään ja mitä epävarmempaa palautuminen on eri aloilla, sitä hankalammaksi tilanne koko ajan menee.

– Luulen, että alkusyksy on kohtalonhetki. Silloin nähdään, kuinka iso osa eri teollisuudenaloista ja palveluista pääsee normaalitilanteeseen ja syntyykö kokonaan jotain uutta, Erola sanoo.

Ennen koronaa hyvinvointivaltion haasteita pohtineet tutkijat nostivat keskusteluun ongelmien kasaantumisen samoihin perheisiin, jotka ovat eri syistä yhteiskunnan ulkopuolisia jo entisestään.

– Koronakriisin vaikutukset kasautuvat samoihin huono-osaisiin perheisiin, sanoo Erola.

professori Jani erola
Hyvinvointijärjestelmä toimii tilapäisen työttömyyden kohdatessa, Jani Erola arvioi.Jari Hakkarainen / Yle

Työtä järjestettävä ja tukea lisättävä

Elämä eteenpäin on nyt harvinaisen vaikeasti ennustettava myös tutkijoille. Nyt pitäisi pyrkiä eri tavoin saamaan ihmisille työn kautta toimeentuloa.

Perinteinen elvytyspolitiikka on yksi keino.

– Suuret infrastruktuurihankkeet ovat sellaisia, mitä kautta yhteiskunta suorimmin pystyy lisäämään työllisyyttä, Jani Erola sanoo.

– Ehkä työllistämisen kynnyksen madaltaminen pienyrittäjille auttaisi, mutta yrityksillä on tällä hetkellä kovat paikat. Voi olla, ettei löydy kauheasti mitään uutta.

Hyvinvoinnin kannalta pelkästään talous ja jonkinlaisen perustoimeentulon järjestäminen ei kuitenkaan riitä. Elämäntilanteet vaihtelevat.

– On perheitä, joita pitäisi pystyä seuraamaan ja tukemaan myös olosuhteissa, joissa perinteiset yhteydenpitotavat eivät toimi kovin hyvin.

Vanhempien ja nuorten ohjaukseen pitäisi lisätä voimavaroja.

– Pitäisi miettiä opintojen ohjausta ja työhönhakeutumisen tukitoimia ja toisaalta myös erilaisia harjoitteluratkaisuja, joilla saataisiin nuoret nopeasti kiinni työmarkkinoille, Jani Erola sanoo.

Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 10.7. kello 23.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus