"Rakastamme Erdoğania!" – Turkin vaikutusvalta näkyy jo kaikkialla rutiköyhässä Somaliassa

Afrikassa jalansijaa kasvattava Turkki pyrkii kaupankäynnin ohella levittämään näkemystään islamista.

Turkki
Somalialla on manner-Afrikan pisin rannikko, mikä tekee maasta strategisesti kiinnostavan monelle alueen maille.
Somalialla on manner-Afrikan pisin rannikko. Muun muassa sen vuoksi Somalia kiinnostaa nyt Turkissa ja Lähi-idässä.Liselott Lindström

MOGADISHU Seinillä roikkuu erivärisiä pitkiä mekkoja. Khadija Aden Abdirahman nostaa verkkokuvioidun abayan alas koukulta.

– Entäs tuo violetti?

Kysymys tulee Hanna Noorilta, hän on tullut siskonsa Sumaya Noorin kanssa ostoksille Mogadishu Mall - ostoskeskukseen.

Sumaya Noor on pian muuttamassa Saudi-Arabiaan opiskelemaan, ja etsii siksi abayaa, musliminaisten käyttämää koko vartalon peittävää vaatetta, joka jättää kasvot paljaiksi.

– Onhan tuo Turkista? Hanna Noor kysyy.

Lähes kaikki Mogadishu Mallin lukuisat vaatekaupat myyvät turkkilaisia tuotteita. Hanna Noorin mielestä turkkilaiset tuotteet ovat parempia ja kauniimpia kuin muut.

– Turkkilaiset ovat kuin veljiämme, rakastamme heitä koska he kohtelevat meitä oikeina ihmisinä. Kaikki somalialaiset rakastavat Erdoğania, minä rakastan Erdoğania! Hanna Noor sanoo, viitaten Turkin presidenttiin Recep Tayyip Erdoğaniin.

Khadija Aden Abdirahmanin äiti omistaa kaupan. Hän oli haastattelupäivänä Turkissa ostamassa lisää tuotteita.
Khadija Aden Abdirahmanin äiti omistaa kaupan. Hän oli haastattelupäivänä Turkissa ostamassa lisää tuotteita.Hanna Nordenswan

Hanna Noor yrittää neuvotella hintaa alas 32 dollarista, mutta kahden dollarin alennus ei tällä kertaa houkuttele tarpeeksi, ja siskokset jatkavat naapurikauppaan.

Myös kaupan myyjä, 24-vuotias Abdirahman, ostaa lähinnä Turkista tuotuja vaatteita.

– Minusta on mahtavaa että olemme näin lähentyneet toista muslimiyhteisöä. Turkki on ollut valtava voimavara Somalialle. Vuonna 2011 emme olisi pärjänneet ilman heitä, ja terrori-iskuissa loukkaantuneet lennätetään sinne hoitoon. On niin paljon mitä voisin mainita, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan ja audion jälkeen

Mogadishu Mall on yksi monista kauppakeskuksista Mogadishussa.
Mogadishu Mall on yksi monista kauppakeskuksista Mogadishussa.Liselott Lindström
Afrikassa porskuttavat nyt Kiina ja Intia ja varsinkin Somaliassa Turkki. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii myös koronapandemian vaikutuksia geopoliittiseen kilpaan.

Yhteistyö alkoi humanitaarisena apuna

Vuosi 2011 oli Turkin ja Somalian yhteistyön kannalta käänteentekevä vuosi. Somalia oli sisällissodan jälkeen jäänyt maailman kehityksestä jälkeen. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lensi nälänhädän ja kuivuuden keskelle. Hän vieraili Mogadishussa yhdessä vaimonsa ja tyttärensä kanssa yhtenä ensimmäisistä ulkomaalaisista poliitikoista 20 vuoteen.

Erdoğan vannoi solidaarisuuttaan Somalialle ja lupasi auttaa hätää kärsivää maata.

Samalla hän ilmoitti tekevänsä jotain, mitä lähes kukaan ei ollut rohjennut: avaavansa maahan suurlähetystön. Somalian diplomaattisuhteet olivat olleet poikki suureen osaan maailmasta siitä lähtien kun Somalia oli vajonnut sisällissotaan, ja diktaattori Siad Barre oli syrjäytetty vuonna 1991.

Poikia rannassa.
Jalkapalloa pelaamassa ollut poika esitteli Erdoğan-huppariaan Mogadishun rannalla.Liselott Lindström

Nyt Turkin valtava suurlähetystö seisoo paraatipaikalla Mogadishussa aivan Intian valtameren rannalla lähellä tunnettua Lidon rantaa. Se on Turkin suurin suurlähetystö maailmassa.

Turkoosissa vedessä lilluu värikkäiksi maalattuja puisia kalastusveneitä, ja valkoisessa hiekassa joukko poikia pelaa jalkapalloa. Yhdellä on t-paita, jossa on Erdoğanin nimi ja sydän. Poika hymyilee ja esittelee paitaa mielellään kameralle.

Mogadishussa on Erdoğanin sairaala, ja kolmisen vuotta sitten kaupunkiin avattiin turkkilainen sotilastukikohta.

Turkin lentoyhtiö Turkish Airlines oli ensimmäinen kaupallinen lentoyhtiö, joka avasi reittilennot Mogadishuun sisällissodan jälkeen.

Nykyään sekä lentokenttää että satamaa pyörittävät turkkilaiset.

 Somalian sisällissodan jäljet näkyvät edelleen kaupungissa. Rannalla sijaitsevat rakennukset ovat raunioina.
Somalian sisällissodan jäljet näkyvät edelleen Mogadishussa. Rannalla sijaitsevat rakennukset ovat raunioina.Liselott Lindström

"Tietenkään Turkki ei tee tätä ilmaiseksi"

Turkin ponnistukset näkyvät nyt Somaliassa konkreettisesti, ja siksi Turkki on niin suosittu, sanoo Nasir Hussein Somalian viestintäministeriöstä.

– Yhteistyö ei ole pelkästään kahdenkeskeistä ja valtiollista, vaan myös ihmisten välistä, hän sanoo.

16 miljoonan asukkaan Somalian bruttokansantuote henkeä kohden on 348 Yhdysvaltain dollaria. Suomessa vastaava luku oli viime vuonna lähes 49 000. Somaliassa on yli 2,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista (siirryt toiseen palveluun), ja Transparency international -järjestön korruptioindeksissä Somalia löytyy sijalta 180/180.

Miksi maailman köyhimpiin ja vaarallisimpiin maihin kuuluva Somalia kiinnostaa Turkkia?

Viestintäministeriön Nasir Hussein uskoo, että Turkin avulla nykyään lähinnä levottomuuksista tunnetusta Somaliasta tulee seuraavassa parissakymmenessä vuodessa laajemman alueen solmukohta ja haluttu yhteistyökumppani. Turkki näkee Somaliassa mahdollisuuden olla edelläkävijä markkinoilla, jonne muut eivät ole vielä ehtineet tai uskaltautuneet.

Turkki ei tietenkään tee sitä ilmaiseksi, hän toteaa.

– Me olemme strateginen alue, tietenkin Turkki odottaa vastapalvelusta. On sanonta, että jos rapsutat minun selkääni, rapsutan sinun selkääsi.

.

Nasir Hassan Somalian viestintäministeriöstä toteaa, että Turkki on onnistunut paljon paremmin kuin esimerkiksi EU rakentamaan imagoaan tavallisten somalialaisten keskuudessa.
Nasir Hassan Somalian viestintäministeriöstä toteaa, että Turkki on onnistunut paljon paremmin kuin esimerkiksi EU rakentamaan imagoaan tavallisten somalialaisten keskuudessa.Hanna Nordenswan

Luonnonvarojen lisäksi Somaliassa houkuttelee manner-Afrikan pisin rannikko. Somalia voisi olla portti muuhun Afrikkaan, esimerkiksi vaikutusvaltaiseen Etiopiaan. Sinne Turkki on jo nyt investoinut.

Toinen syy Turkin kiinnostukseen löytyy turkoosista merestä, joka leviää näkymättömiin suurlähetystön edustalla. Tämän vuoden tammikuussa Somalian hallitus ilmoitti, että Turkki olisi tervetullut etsimään öljyä Somalian vesialueilta.

– Olemme saaneet Somalialta tarjouksen. He sanovat: "Meillä on öljyä vesialueillamme. Teette tällaisia operaatioita Libyassa, voitte tehdä sen myös täällä. Tämä on meille erittäin tärkeää", Recep Tayyip Erdoğan sanoi tuolloin.

Turkki on viime vuoden lopulta lähtien etsinyt öljyä ja kaasua pohjoisempaa Libyan vesialueilla, mikä on suututtanut Kreikkaa ja Kyprosta. Turkki tutkiskelee myös vesialueita Kyproksen lähellä.

Somalian vesialueilta Intian valtameressä löytyy luultavasti valtavia määriä öljyä, joihin Turkki toivoisi pääsevän käsiksi.
Somalian vesialueilta Intian valtameressä löytyy luultavasti valtavia määriä öljyä. Siihen Turkki toivoisi pääsevän käsiksi.Liselott Lindström

Erdoğan vie myös islamilaista ideologiaa

Turkki katsoo, että Somalialla ja Turkilla on historiallisia yhteyksiä Osmanien valtakunnan kautta.

Somaliassa keskiajalla sijainneella Adalin sulttanaatilla oli hyvät välit Osmanien valtakunnan kanssa. Ne kävivät kauppaa keskenään ja tukivat toisiaan alueellisissa konflikteissa.

Nykypäivänä Turkki haluaa myös viedä oman konservatiivisen islamilaisen ideologiansa Afrikan muslimimaihin, kuten Somaliaan, toteaa ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta tuoreessa raportissaan "Turkey in Africa (siirryt toiseen palveluun)".

Turkin valtapuolue AKP haluaa lisätä vaikutusvaltaansa etenkin Muslimiveljeskunnan tukijoiden keskuudessa. Turkki rakentaa ideologiansa ruohonjuuritasolla ja haluaa myydä omaa versiotaan islamista maltillisena, ja sillä tavalla saada populaarikannatusta, Alaranta selittää puhelimitse.

Sen takia Turkilla on myös sukset ristissä Egyptin kanssa, jossa Muslimiveljeskunta on luokiteltu terroristijärjestöksi.

Somaliaa viisitoista vuotta terrorisoinut ääri-islamilainen terroristijärjestö al-Shabaab on viime aikoina kohdistanut iskujaan myös turkkilaisiin.

Somalia, Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Qatar ja Turkki kartalla
Lasse Isokangas / Yle

Turkin presidentti Erdoğan käy myös henkilökohtaista taistelua Afrikassa. Yhdysvalloissa maanpaossa elävä poliittinen aktivisti ja saarnaaja, Erdoğanin vihollisen Fetullah Gülenin verkosto pyörittää useita kouluja ympäri Saharan etelänpuoleista Afrikkaa.

Turkissa verkoston kouluja on ollut jo viitisenkymmentä vuotta, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ne ovat levinneet ympäri maailmaa. Parhaimmillaan verkostolla (siirryt toiseen palveluun) on ollut noin 2800 koulua, koulutuslaitosta, kansalaisjärjestöä, säätiötä ja sairaalaa 170 maassa. Nämä ovat olleet Turkin hallituksen tähtäimessä vuodesta 2016.

Erdoğan pitää Güleniä syyllisenä kesän 2016 epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, ja on ottanut haltuunsa Gülenin kouluja muun muassa Somaliassa ja Senegalissa.

Koulut kuvailevat itseään maallisiksi, suvaitsevaisuutta ja uskontojenvälistä keskustelua edistäviksi. Niissä opetetaan turkin kieltä ja edistetään turkkilaista kulttuuria. Kouluja perustettiin paljon (siirryt toiseen palveluun) 2000-luvun alussa lisäämään Turkin vaikutusvaltaa muun muassa entisessä Neuvostoliitossa, Kaukoidässä ja Afrikassa. Silloin Erdoğan ja Gülen olivat vielä liittolaisia.

 Mogadishussa on edelleen turvallisuusuhkia, mutta Somalia on ottanut valtavia harppauksia kehityksessä eteenpäin viime vuosina.
Mogadishussa on edelleen turvallisuusuhkia, mutta Somalia on ottanut isoja askelia kehityksessä eteenpäin viime vuosina.Liselott Lindström / Yle

Turkki on muutenkin tehnyt määrätietoista työtä jalansijansa vahvistamiseksi Afrikassa jo ennen Somaliaan rantautumista. Maa nimesi jo vuoden 2005 Afrikan vuodeksi.

Nykyään Turkilla on suurlähetystöjä 42:ssa Afrikan 54:stä maasta, kun esimerkiksi Suomella edustustoja on 12.

Turkin piti tänä vuonna järjestää jopa kaksi Turkki-Afrikka-huippukokousta, mutta koronapandemian takia ne jäävät todennäköisesti pitämättä.

Hersia Abdulle Siyat on Turkin ansiosta pystynyt kasvattamaan banaanibisnestään huomattavasti. Turkkilaiset pitävät somalialaisista makeista banaaneista.
Hersia Abdulle Siyat on Turkin ansiosta pystynyt kasvattamaan banaanibisnestään huomattavasti. Turkkilaiset pitävät somalialaisista makeista banaaneista.Liselott Lindström

Turkkia houkuttelee myös Somalian maatalous

Isolla sisäpihallaMogadishussa Hersia Abdulle Siyat nostelee vihreitä banaaneja vesikylvystä ja tutkiskelee niitä. Ympärillä muutama hänen työntekijänsä lajittelee banaaneja nopein käsin kypsyyden mukaan.

Somalia on tunnettu makeista banaaneistaan, ja Hersia Abdulle Siyat on juuri laajentanut bisnestään myös Somalian ulkopuolelle. Hän vie banaaneja etenkin Turkkiin.

– Haluamme hyötyä nyt hyvistä suhteistamme Turkkiin ja sitä kautta laajentaa bisnestämme muuallekin maailmaan, Siyat sanoo ja lisää, että Turkilla on ollut valtava merkitys Somalian kaupankäynnin kiihdyttämisessä.

Turkin ulkoministeriön lukujen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Turkin ja Somalian kahdenkeskinen kaupankäynti oli vuonna 2018 yli 187 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja viime vuonna jo yli 250 miljoonaa. Se ei nosta Somaliaa lähelle Turkin suuria kauppakumppaneita, mutta kasvu on nopeaa.

Mies paistaa kanaa kadunvarressa Somaliassa. Turkista tuodaan paitsi paljon vaatteita ja muita käyttötavaroita myös esimerkiksi kanaa.
Mies paistaa kanaa kadunvarressa Somaliassa. Turkista tuodaan paitsi paljon vaatteita ja muita käyttötavaroita myös esimerkiksi kanaa.Liselott Lindström

Turkki rahoittaa myös tuhansien somalialaisten opintoja Turkissa. Jotkut heistä solmivat opintojen jälkeen sopimuksia turkkilaisten firmojen kanssa ja edistävät niiden asemaa Somaliassa.

Nykyään Mogadishusta löytyy paljon innokkaita turkin kielen opiskelijoita. Moni toivoo pääsevänsä Turkkiin opiskelemaan tai koulutukseen, toiset näkevät mahdollisuuden työskennellä turkkilaisten kanssa tulkkeina Somaliassa, kertoo Abdirahman Atim.

Hän opettaa turkkia Izmir Turkish College -kielikoulussa Mogadishussa. Hän ei itse ole koskaan käynyt Turkissa, mutta opiskeli kieltä yliopistossa isänsä kehotuksesta. Nyt hän opettaa kieltä eteenpäin noin 300:lle opiskelijalle.

– Turkkilaiset puhuvat pelkkää turkkia, eivät englantia eivätkä somalia, hän sanoo.

Abdirahman Atim ei ole käynyt Turkissa, mutta opettaa kieltä noin 300 oppilaalle Mogadishussa. Turkin kieltä haluaa opiskella yhä useampi.
Abdirahman Atim ei ole käynyt Turkissa, mutta opettaa kieltä noin 300 oppilaalle Mogadishussa. Turkin kieltä haluaa opiskella yhä useampi.Hanna Nordenswan

Alueelliset valtataistelut kärjistyvät Somaliassa

Turkki ei ole yksin kiinnostuksessaan Somaliaan. Eikä turkin kieli ehkä kohta ole ainoa työllistymisvaltti.

Epävakaasta Somaliasta on tullut tärkeä maa alueellisille pelureille (siirryt toiseen palveluun). Apajille haluavat myös Lähi-idän öljyvaltiot Qatar, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia. Maat ovat paitsi maantieteellisesti myös kulttuurisesti ja uskonnollisesti läheisiä Afrikan sarven maiden kanssa.

Lähi-idän maiden valtakamppailut näkyvät myös Somaliassa. Qatar on Turkin liittolainen, mutta sillä on jääkylmät välit Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. Ne puolestaan ovat tukeneet Somaliasta itsenäisyyttä haluavaa Somalimaata.

Kun Arabiliitto viime lokakuussa tuomitsi Turkin hyökkäyksen Koillis-Syyriaan (siirryt toiseen palveluun), Qatar ja Somalia esittivät varauksen kannanottoon.

Myös EU on ollut pitkään kumppani Somaliassa, mutta ei yhtään niin ihmisläheinen kuin Turkki. Samalla kuin kaikki tietävät Erdoğanin ja moni ihailee häntä, EU:n läsnäoloa ei juuri tunneta, sanoo Nasir Hussein Somalian viestintäministeriöstä.

– EU tekee paljon hyvää, ja laittaa jopa enemmän rahaa Somaliaan kuin Turkki. Mutta rahaa menee EU:lta paljon hotellimajoittumisiin ja turvallisuuteen, kun taas Turkin rahat menevät suoraan meidän kehitykseemme, hän sanoo.

Kirjoittaja vieraili Somaliassa tammikuussa.

Juttu on osa Ylen Radio 1:n Afrikkalainen heinäkuu -sarjaa.

Afrikassa porskuttavat nyt Kiina ja Intia ja varsinkin Somaliassa Turkki. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii myös koronapandemian vaikutuksia geopoliittiseen kilpaan.

Kuka hyötyy eniten kilpajuoksusta Afrikkaan? Voit keskustella aiheesta 12.7. klo 23 asti.

Juttua päivitetty 11.7. klo 8.50: Päivitetty Osmanien valtakunnan kirjoitusasu oikein. Aiemmin jutussa puhuttiin Ottomaanisesta valtakunnasta.

Korjaus 11.7. klo 14.25: Jutusta poistettu virheellinen maininta, että Kreikka ja Turkki jakaisivat Kyproksen. Turkki miehittää Kyproksen pohjoisosaa.

Lue myös:

Terroristijärjestöt hyötyvät sään ääri-ilmiöistä – Mohamed Ali pakeni kuivuutta Somaliassa, ja nyt hänenkaltaisiaan houkutellaan terroristeiksi

Yle Somaliassa: Ennen vankien pelättiin palaavan terroristeiksi, nyt suomalaiset ja ruotsalaiset kouluttavat sekä vankeja että vartijoita

Afrikkalainen heinäkuu -sarjassa aiemmin

Tv-korjaajan talo rapistuu pala palalta ja päätyy siksi kaikkien turistien kuviin – Saint-Louis'n kaupunki on vaarassa, eikä kaikkia kiinnosta siirtomaahistorian vaaliminen