Mystisten tapahtumien sarja Iranissa ei hidasta ydinaseen kehittämistä, arvioi Iranin ydinlaitoksia kymmeniä kertoja tarkastanut Olli Heinonen

Israelin on epäilty olleen ydinlaitokseen tehdyn mahdollisen iskun takana.

Iran
Iranin Natanzin tulipalossa vaurioitunut ydinlaitos.
Natanzin ydinlaitoksen rakennus, jossa kehitetään sentrifugeja vaurioitui tulipalossa viime torstaina. Aeoinews / EPA

Maailmaa hämmentää Iranin ydin- ja teollisuuslaitoksissa lyhyen ajan sisällä tapahtunut räjähdysten ja tulipalojen sarja.

Merkittävimmät vahinkoja kärsineet kohteet ovat olleet Natanzin ydinlaitos ja Parchinin sotateollisuuslaitos, joilla molemmilla on keskeinen rooli Iranin kiistanalaisessa ydinohjelmassa.

Länsimaiden mukaan Iran kehittää ydinasetta, minkä Iran puolestaan kiistaa.

Räjähdyksiä ja tulipaloja on ollut myös voimalaitoksilla, tehtaissa ja Teheranissa toimivassa sairaalassa.

Infokartta Iranissa tapahtuneista räjähdyksistä ja tulipaloista.
Harri Vähäkangas / Yle

Tapahtumasarjasta on tihkunut niukasti tietoa autoritaarisen ja suljetun Iranin ulkopuolelle.

Ensin maan viranomaiset vähättelivät Natanzin ydinlaitoksen kärsimiä vahinkoja ja kiistivät sabotaasin mahdollisuuden.

Myöhemmin Iran myönsi, että Natanzin räjähdys ja tulipalo aiheuttivat merkittäviä tuhoja uraanin rikastamiseen käytettävien sentrifugien tuotannolle.

Iran myös ilmoitti, että kyse saattoi olla kyberhyökkäyksestä. Turvallisuusviranomaiset sanovat tietävänsä mikä räjähdyksen aiheutti, mutta eivät ole kertoneet sitä julkisuuteen.

Muissa tapauksissa on Iranin mukaan ollut kyse onnettomuuksista.

Kohteena ydin- ja ohjusohjelman lippulaivat

Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n entinen apulaispääjohtaja Olli Heinonen vieraili tehtävässään kymmeniä kertoja tarkastuskäynneillä Iranin ydinlaitoksissa. Kysyimme hänen arviotaan tapahtumista ja niiden seurauksista.

Nykyisin neuvonantajana Stimson Center -tutkimuslaitoksessa (siirryt toiseen palveluun) Washingtonissa työskentelevä Heinonen toteaa puhelinhaastattelussa, että vielä ei ole täysin varmaa, onko Iranin tapahtumissa kyse ollut sabotaaseista vai onnettomuuksista.

Natanzin laitos.
Kuva Natanzin laitoksesta vuodelta 2005. Abedin Taherkenareh / EPA

Heinonen on käynyt sekä Natanzin että Parchinin laitoksilla työskennellessään IAEA:n apulaisjohtajana. Tosin Natanzissa palaneessa muutaman vuoden vanhassa tuotantorakennuksessa hän ei ehtinyt käydä.

Heinonen kuvaa laitoksia Iranin sota- ja ydinteollisuuden lippulaivoiksi, joissa tehdään viimeisintä kehitystyötä.

– Toisessa on sentrifugirikastamisen tulevaisuus ja toisessa on ohjusohjelman tulevaisuus.

Natanzissa valmistetaan ja testataan uusinta teknologiaa olevia sentrifugeja, joita käytetään uraanin rikastamisessa.

Parchinissa kehitetään pitkän matkan ohjuksia, jotka käyttävät kiinteää polttoainetta. Alueella myös valmistetaan kiinteää polttoainetta. Räjähdys tapahtui kesäkuun loppupuolella polttoaineen tuotantolaitoksessa.

Satelliittikuva Parchinin sotilastukikohdasta vuodelta 2004.
Parchinin sotilastukikohdassa kehitetään ohjuksia. AP Photo / DigitalGlobe

Kiinteä polttoaine helpottaa ohjusten siirtämistä, koska ohjuksia voidaan liikutella laukaisupaikoille tankattuina. Tämä lisää iskujen ennalta-arvaamattomuutta.

Ei välttämättä vaikutusta ydinaseen rakentamiseen

Olli Heinonen arvioi, ettei Natanzin sentrifugikehittämöön mahdollisesti tehty isku kuitenkaan vaikuta erityisen paljon Iranin ydinohjelmaan.

Iranilla on varastossa valmiiksi noin 20 000 sentrifugia eli olemassa on täysi kapasiteetti jatkaa uraanin rikastamista.

– Iran ei koskaan laita kaikkia munia samaan koriin. Heillä on jossain samanlaista kapasiteettia saatavilla, jos laitoksille tapahtuu jotain. Kyllä he pystyvät laittamaan sentrifugeja kokoon, mutta se täytyy tehdä jossain muualla.

Vielä viime vuonna Olli Heinonen arvioi Iranin olleen puolen vuoden päässä ydinaseen valmistamisesta. Sen jälkeen tilanne on kehittynyt länsimaiden näkökulmasta huonoon suuntaan.

Fordow
Yhdysvaltojen vetäydyttyä ydinsopimuksesta Iran on jatkanut uraanin rikastamista. Kuva on otettu Qomin laitoksessa viime marraskuussa. AEO / AP

Suurvaltojen neuvottelema Iranin ydinsopimus on ollut kaatumaisillaan sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi siitä.

– Nyt heillä alkaa olla rikastettua uraania riittävästi kahdelle ydinaseelle.

Heinosen mukaan mahdolliset kyberiskut ydin- ja ohjuslaitoksille ovat viesti Iranille siitä, että ulkomainen tiedustelupalvelu tietää varsin hyvin mitä Iranin laitosten sisällä tapahtuu.

– Tämä vaikeuttaa huomattavasti ydinasemateriaalin tuotannon pystyttämistä.

Olli Heinonen arvioi, että Iran kykenee valmistamaan varsinaisen ydinaseen melko nopeasti ja maalla on käytössään myös sopivia ohjuksia.

– Sen varaan ei pidä laskea, ettei heillä olisi tarvittaessa tällaista kapasiteettia.

IAEA:n johtaja Mohammed ElBaradei, Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad, Iranin ydinenergiaviraston johtaja Gholam-Reza Aqazadeh ja IAEA:n apulaispääjohtaja Olli Heinonen tapaavat.
IAEA:n varapääjohtajana toimiessaan Olli Heinonen (oikealla) tapasi Iranin silloisen presidentin Mahmud Ahmadinejadin Teheranissa vuonna 2008. Abedin Taherkenareh / EPA

Lue tästä Ylen reportaasi siitä, miten Yhdysvaltojen asettamat pakotteet ovat vaikuttaneet tavallisten iranilaisten elämään.

Israelia pidetään iskujen todennäköisimpänä tekijänä

Kansainvälisissä spekulaatioissa Israelia on epäilty Iranin iskujen tekijäksi, eivätkä israelilaiset ministerit ole asiaa varsinaisesti kiistäneet.

Heinosen mukaan Israel ei ole ainoa vaihtoehto.

– Kyllä näitä pystyvät tekemään muutkin valtiot kuin Israel tai Yhdysvallat. Muillakin on intressejä, toisilla mailla enemmän kuin toisilla. Tottakai Israelilla on motiivi siihen, mutta niin on myös esimerkiksi Saudi-Arabialla.

Heinosen uskoo, että asiaan saadaan aikanaan selvyys.

Tuoreeltaan Natanzin räjähdyksen jälkeen Homeland Cheetahs (Kotimaan Gepardit) -nimellä esiintynyt, entuudestaan tuntematon ryhmä, ilmoitti olleensa iskun takana. Tiedotusvälineille lähetetyssä sähköpostissa väitettiin, että ryhmä koostuu Iranin armeijan ja turvallisuusviranomaisten toisinajattelijoista.

Väitteiden mukaan ryhmä on tehnyt useita iskuja, joita Iran on peitellyt. Olli Heinonen ei usko, että iskujen takana olisi iranilainen ryhmä.

– Tuskin iranilaiset itse ovat näitä hyökkäyksiä tehneet, mutta iranilaisia on saattanut olla auttamassa iskujen läpi viemisessä.

Turvallisuusviranomaisilla paljon paineita

Iranin turvallisuusviranomaisilla on paljon selvitettävää. Räjähdykset ja tulipalot osoittavat, että turvallisuusjärjestelyissä ja varautumisessa on ongelmia.

– Ovatko nämä kyberhyökkäyksiä vai onko siellä ollut joku, joka on asettanut pommeja sisään? Kuinka tämä kaikki on tapahtunut? Tämän takia Iran ei halua julkistaa asioita, koska se näyttäisi huonolta yleisön silmissä.

Vastapuolelle ei haluta paljastaa, jos kyse oli kyberhyökkäyksestä. Kymmeniä kertoja Iranissa käynyt Olli Heinonen ei ennakoi Iraniin laajempia levottomuuksia, mutta epäselvät tapahtumat tekevät ensi vuoden vaaleissa syrjään astuvan presidentti Hassan Ruhanin aseman vaikeaksi.

Spekulaatio iskuista jatkuu. Heinonen ei pidä yllättävänä sitä, ettei Israel ole kiistänyt mahdollista osuuttaan.

– En näe mitään syytä, miksi heidän pitäisi kiistää, jos he eivät ole iskuja tehneet. Tämä on psykologista sodankäyntiä. Siinä luodaan epävarmuutta vastapuolelle. Mutta se luo epävarmuutta myös suureen yleisöön.

Lisää aiheesta:

Iran: Torstain tulipalo aiheutti vakavaa tuhoa tärkeässä ydinlaitoksessa

IAEA:n raportti: Iranin rikastetun uraanin varastot kasvavat hälyttävästi – Epäilyksiä salaisista ydinlaitoksista

Iranin ydinsopimus murenee edelleen – Iran esti IAEA:n tarkkailijan pääsyn Natanzin ydinlaitokseen