Historiallinen saavutus: HUSissa on nyt yksi maailman harvoista nuorisogynekologian koulutuskeskuksista, ja se on yhden naisen ansiota

Nuorisogynekologian erikoislääkäri Elina Holopainen toivoo, että nuoret olisivat itselleen armollisempia arjen suorituspaineiden keskellä.

gynekologia
Nuorisogynekologi Elina Holopainen.
HUSin Naistenklinikalla on voinut alkukesästä asti kouluttautua nuorisogynekologiksi. Koulutuksella vastataan lisääntyneeseen avuntarpeeseen: nuoret tarvitsevat ammattilaisapua muun muassa ulkonäköpaineiden ja himourheilun aiheuttamien huolien kanssa.

– Ihminen voi saada kaksi asiaa samaan aikaan, ja minulle kävi näin.

Aloittaessaan lääkärikoulutuksen Elina Holopainen halusi lastenlääkäriksi.

– Mutta jo oikeastaan koulun alkuvaiheissa innostuin naistentaudeista, hän kertoo.

Holopainen valmistui lääkäriksi vuonna 2000 ja erikoistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 2010. Nyt hän työskentelee nuorisogynekologina eli onnistui yhdistämään kaksi itselleen tärkeää asiaa: nuoret ja naistentaudit.

Viime vuoden joulukuussa Holopainen suoritti ensimmäisenä suomalaisena gynekologina kansainvälisen IFEPAG-tutkinnon erillisoikeudella.

Holopaisen tutkinnon myötä HUSin Naistenklinikka haki ja tuli hyväksytyksi viralliseksi kansainväliseksi nuorisogynekologian koulutuskeskukseksi (siirryt toiseen palveluun). Sertifikaatin myönsi kansainvälinen lapsi- ja nuorisogynekologian järjestö FIGJ. Naistenklinikalla on siis alkukesästä asti voinut kouluttautua nuorisogynekologiksi.

Holopainen vastaa koulutuksesta.

– Tykkään hirveästi nuorista ihmisistä, he ovat meidän tulevaisuutemme. Meillä on kaikilla työssämme heikkoutemme ja vahvuutemme, ja mielestäni oma vahvuuteni on kyky kommunikoida nuorten kanssa, Holopainen kertoo.

Naistenklinikasta (siirryt toiseen palveluun) tuli Suomen ensimmäinen, Euroopan yhdeksäs ja koko maailman 21. nuorisogynekologian koulutuskeskus.

Suomessa on lukuisia nuorten hoidon ammattilaisia ja Suomen Lääkäriliitto on voinut tähänkin saakka myöntää eri erikoisalojen lääkäreille nuorisolääketieteen erityispätevyyden, mutta Holopainen on itsenäisesti nostanut oman erikoisalansa asemaa huomattavasti.

Kunnianhimoiselle Holopaiselle haasteet ovat olleet enemmän kuin tervetulleita.

– Tämä erikoisala on aika pieni, joten olen kokenut, että minulla on ollut riittävän paljon haasteita ja vapauksia sen kehittämisessä. En tullut niin sanotusti katettuun pöytään, ja tämä on henkilökohtaisesti sopinut minulle erittäin hyvin.

Gynekologi Elina Holopainen.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus ja nuorisolääketieteen erityispätevyys. Elina Holopaisella riittää meriittejä.Matti Myller / Yle

Ulkonäkö- ja suorituspaineet näkyvät nuorten kehoissa

Holopainen on omistanut viimeiset kymmenen vuotta urastaan ja elämästään nuorten naisten kohtaamiseen kaikkein henkilökohtaisimpien terveysvaivojen äärellä.

– Hirveästi mietitään "normaalia": murrosiän aikataulua, rintojen kasvamista ja ulkosynnyttimien ulkonäköä. Ulkonäköpaineet ovat kovia.

– Tietynlainen suorittajuus tässä yhteiskunnassa näkyy. Opiskelut ja harrastukset aiheuttavat kovaa stressiä, joka vaikuttaa nuorten naisten kehoihin.

Holopainen on erityisen huolissaan nuorista naisurheilijoista. Holopainen kertoo saavansa vastaanotollaan valitettavan usein sellaisen vaikutelman, että urheilijoiden ruokailua vähennetään, treenimäärää lisätään ja lepoajoista leikataan.

Tämä näkyy biologisen murrosiän kehityksen viivästyksenä: rinnat eivät kasva normaaliin tahtiin, kuukautisten alkamisikä myöhästyy tai jo käynnistynyt kuukautiskierto jää pitkiksi ajoiksi kokonaan pois.

– Tämä huolestuttaa, koska näistä oireista eivät kaikki urheiluvalmentajat tiedä. Tämä koskee sekä mies- että naisvalmentajia.

Holopaisen huomiot on tehnyt myös urheilulääkäri Pippa Laukka, joka on tuonut asiaa julkisuuteenviime vuosina. Holopainen näkee urheilun kanssa oirehtivien potilaiden määrän kasvussa kuitenkin myös hopeareunuksen.

– Nämä eivät välttämättä ole uusia ongelmia, mutta ainakin nyt niiden kanssa hakeudutaan gynekologille. Suunnan muuttaminen on tällaisissa asioissa hankalaa, kun paine menestyä ja suorittaa tulee sekä ulkoa että sisältä.

Opettelu pois liian rasittavista elämäntavoista ei siis ole helppoa. Naistenklinikalle saapuvan nuoren kanssa käydään läpi oikeat määrät ruokaa, lepoa ja urheilua, Holopainen selittää. Gynekologi ja nuori keskustelevat munasarjojen toiminnasta ja siitä, miten hormonitoiminnan häiriintyessä kuukautiskierrolle aiheutuu ongelmia.

– Käydään yhdessä läpi, miten kehon ollessa ylirasittunut se säästää ensimmäisenä lisääntymistoiminnoista. Näistä puhutaan toistuvasti, kunnes nuori saa sellaisen ahaa-elämyksen.

– Usein lepo ja rentoutuminen näkyvät positiivisesti myös niissä menestyksen mittareissa, Holopainen kertoo.

Seksuaalisuudesta ja kehosuhteesta puhuminen on helpottunut

Vaikka ulkonäkö- ja suorituspaineet edelleen haittaavat nykynuorten hyvinvointia, löytyy Holopaiselta heille paljon suitsutusta.

– Nykynuoret ovat vastuullisia, kiinnostuneita ja esimerkiksi ehkäisyn kanssa huolellisia. Tupakoinnin vähentyminen on myös todella ilahduttavaa!

Gynekologin korvaan myös intiimiasioista keskusteleminen on menossa parempaan päin.

– Nyt kun sukupuoli-identiteetit puhuttavat paljon mediassa, niin nuoret ovat rohkaistuneet käsittelemään omaa itseyttään, seksuaalisuuttaan ja kehosuhdettaan. He puhuvat näistä hyvin vapautuneesti, Holopainen kertoo.

Holopainen on seurannut suomalaista transsukupuolisten nuorten hoitoa ja siihen liittyvää tutkimusta kymmenen vuotta. Holopainen oli töissä, kun ensimmäinen ryhmä alaikäisiä nuoria tuli HUSiin sukupuoli-identiteettitutkimukseen vuonna 2011.

– Olen nähnyt heidän koko matkansa.

Gynekologi Elina Holopainen.
– Sanon pilke silmäkulmassa monelle ensimmäistä kertaa vastaanotolle tulevalle, että tämän tapaamisen tavoittaana on se, että pysymme hyvissä väleissä, Elina Holopainen naurahtaa.Matti Myller / Yle

Kymmenen vuotta hormonihoitojen parissa

Kun nuori hakeutuu sukupuoli-identiteettihäiriöiden kanssa tutkimukseen, nuorisopsykiatri arvioi, onko diagnoosi transsukupuolisuus ja hyötyykö nuori hormonihoidosta. Jos näin päätetään, nuori lähetetään Naistenklinikalle, jossa hoidot alkavat.

Nuorisopsykiatrin tutkimuksiin hakeutuvien määrä on Holopaisen mukaan moninkertaistunut hänen uransa aikana, mutta alle 10 prosenttia nuorista jatkaa hormonihoitoon.

–Joskus nuorilla on epärealistisia toiveita kehon muuttamisesta ja aikataulusta sen suhteen. Hormonihoidot pitää toteuttaa valvotusti ja turvallisesti, että niitä voi käyttää pitkään ilman haittoja.

Tämä vaatii Holopaisen mukaan ammattitaitoa ja keskustelua.

– Nuoret ovat fiksuja ja ymmärtävät hyvin perustellut asiat. Somessa kulkee kaikenlaista tietoa näistä asioista, mutta Suomessa on asetukset, joiden perusteella hoito toimii laadukkaalla seurannalla ja toteutuksella keskitetysti TAYSissa ja HUSissa.

Holopainen näkee sukupuoli-identiteettiin ja transsukupuolisiin liittyvässä internet-keskustelussa hyvässä ja huonossa korostuvat ääripäät. Hän tekee työnsä nuoren toiveiden ja lääkärien ammattitaidon pohjalta.

– Me Naistenklinikalla keskustelemme nuoren kanssa ja kerromme, mitä hormonihoidolla saadaan aikaan ja mitä ei. Näin nuori pidetään tyytyväisenä, mihin ratkaisuun hän ryhtyykään.

Gynekologiaa ihmisläheisemmäksi

Holopainen on myös Suomen Lapsi- ja Nuorisogynekologisen Yhdistyksen puheenjohtaja. Kehitystoiveita ropisee myös omille joukoille.

Gynekologin työ on tasapainottelua myrskyisiä kasvuvuosia läpikäyvien nuorten kanssa. Hienovaraisuutta tarvitaan, jotta keskusteluyhteys säilyy ja nuori osaa kertoa tarkasti huolistaan ja toiveistaan

– Sanon pilke silmäkulmassa monelle ensimmäistä kertaa vastaanotolle tulevalle, että tämän tapaamisen tavoitteena on se, että pysymme hyvissä väleissä, Holopainen naurahtaa.

Vanhahtavat työtavat saavat Holopaiselta huutia.

– Gynekologin pitää ensin kertoa nuorelle, mitä nyt tapahtuu ja miksi. Ei sillä tavalla, että housut pois ja katsotaan.

– Tuodaan asiat positiivisessa mielessä esille ja räätälöidään palvelut yksilön tarpeiden perusteella. Kaikille ei kuulu tehdä samoja asioita, Holopainen jatkaa.

Holopaisen mielestä gynekologien, yleislääkärien ja kouluterveydenhuoltajien pitäisi myös petrata anatomian tuntemuksessaan. Sukupuolet ovat hieman epätasapainossa: poikien murrosiän kehittymistä seurataan kouluterveydenhuollossakin aktiivisesti, esimerkiksi kivesten laskeutumista seuraamalla.

– Tytöt eivät ota kouluterkalla housuja pois. Tästä voi seurata se, että ammattilaisilla ei ole riittävää tietämystä siitä, miltä normaalien ulkosynnyttimien pitäisi näyttää. Näin esimerkiksi alaikäisten sukupuolielimien silpomiset voivat jäädä huomaamatta.

Silpomistapauksiin Holopainen kuitenkin törmää harvoin.

Naistenklinikan toiminta on kehittynyt kymmenessä vuodessa paljon. Kehitettävää riittää edelleen, mutta Holopaisella vaikuttaa riittävän energiaa

– Kyllä tämä on minulle sydämen asia.

Voit keskustella aiheesta 16.7.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kesäterkkarit jalkautuvat nuorten pariin: ehkäisystä ja seksitaudeista voi keskustella uimarannallakin

Suomalaiset kertovat, miten vaikeaa seksuaalisuudesta puhuminen on: “Mummolassa lehmä vietiin astutettavaksi, tarkoitus oli antaa seksuaalikasvatusta”

Ali Tialalle, 21, seksuaalikasvatus oli genitaalien opettelua ja raskaudenehkäisyä – Vaikka abortit vähenevät, klamydiatartunnat eivät

Tuija Siltamäki: Jos kuukautiset, porno ja masennus olisivat edelleen Suomessa tabu, niistä vaiettaisiin eikä avauduttaisi