Ministeriö selvittää suomi toisena kielenä -opetusta, ongelmat heijastuvat urapolkuihin: ”En odottanut, että järjestelmä syrjii hakijoita”

Tutkijan mukaan nykymallin ongelmana on, että oppilaita voidaan erotella suomen opintoihin jopa ulkonäön tai nimen perusteella.

Suomi toisena ja vieraana kielenä
Fidel Al Shir ylioppilaslakki päässä.
Fidel Al Shir kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2018 ja haki tänä keväänä opiskelemaan hallintotieteitä, kauppatieteitä ja politiikan tutkimusta.

Kaksi päivää ennen Tampereen yliopiston hallintotieteiden pääsykokeita Fidel Al Shir, 24, huomasi sattumalta hakijatililtään Opintopolku-palvelusta, että hän ei ole hakukelpoinen.

Al Shir soitti yliopistolle ja sai kuulla, ettei hän ollut osoittanut riittävää suomen kielen taitoa voidakseen hakea yliopistoon.

Valintakokeisiin osallistuminen olisi siis täysin turhaa, vaikka Al Shir oli valmistautunut niihin koko vuoden ja käynyt avoimen yliopiston kursseilla.

– Tuntuu tosi pahalta, että vaikka on tehnyt kaikkensa ja panostanut, se ei riitä.

Al Shir oli kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa suomen toisena kielenä. Tänä vuonna useat yliopistot vaativat S2-kokeen tekijöiltä vähintään kolmanneksi parasta arvosanaa M. Suomen äidinkielenään kirjoittaneilta riitti huonoin hyväksytty arvosana A. Linjaus on valtioneuvoston kielitaitoasetuksen mukainen.

– Hakijapalveluiden mukaan aika monella maahanmuuttotaustaisella suomalaisella on ollut sama ongelma tänä vuonna, Al Shir kertoo.

S2-oppimäärän on viime vuosina kirjoittanut noin 1 500 abiturienttia. Heistä noin 60 prosenttia saa arvosanan, joka on huonompi kuin M.

Kielitaidon olisi voinut osoittaa myös maksullisella kielikokeella. Fidel Al Shir ei tällaisesta vaihtoehdosta edes tiennyt.

– En odottanut että järjestelmä syrjii hakijoita, ja varsinkin kun puhutaan sivistyslaitoksesta.

Al Shir sanoo ymmärtävänsä, että yliopistot haluavat varmistaa hakijoiden riittävän kielitaidon.

On kuitenkin toinen kysymys, miten eri suomen kielen oppimäärän kirjoittaneita hakijoita kohdellaan tasa-arvoisesti. Erityisesti siksi, että joidenkin tutkijoiden mukaan S2-opetukseen valikoituminen on toisinaan satunnaista ja opetuksen taso vaihtelevaa.

Lue myös: "En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

”Siinä ollaan helposti etnisessä profiloinnissa”

Suomea opiskelee toisena kielenä peruskoulun puolella tällä hetkellä noin 35 000 oppilasta, ja määrä kasvaa koko ajan.

Väitöskirjatutkija ja yliopisto-opettaja Maija Yli-Jokipii on itsekin opettanut suomea toisena kielenä. Hänen mukaansa S2-opetukseen liittyy kolmenlaisia ongelmia.

Yliopisto-opettaja Maija Yli-Jokipii
Yliopisto-opettaja Maija Yli-Jokipiin mukaan on ongelmallista, että suomen kielen opetus ei turvaa oppilaiden yhdenvertaisuutta. Kuva: Topias Yli-Jokipii

Ensinnäkin, osa oppilaista sijoitetaan S2-opetukseen väärin perustein. Opetussuunnitelman mukaan S2-opetus on suunnattu niille oppilaille, joilla on puutteita kotimaisen kielen hallinnassa. Ehdotuksen kielen oppimäärästä tekee opettaja, mutta vanhemmilla pitäisi olla päätösvalta asiassa.

Käytännössä vanhemmilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa, ja koulun henkilökunta saattaa valita oppilaan kieliryhmän myös muilla perustein.

– Aika usein näyttää siltä, että S2-oppimäärän opetukseen ajautuvat oppilaat, joiden äidinkieleksi on merkattu muu kuin suomi, tai joilla on niin sanotusti ei-suomalainen nimi, arvioi Maija Yli-Jokipii.

– Kyse voi olla myös ulkonäköön, pukeutumiseen tai uskontoon liittyvistä asioista. Eli tavallaan automaattisesti niin sanotusti ulkomaalaistaustaiset päätyy sinne. Ja se ei ole sen oppimäärän tarkoitus millään tasolla.

Myös Opetushallituksessa ollaan huolestuneita asiasta.

– Jos muulla kuin kielitaitoperusteella aletaan laittaa oppilaita S2-opetukseen, siinä ollaan helposti etnisessä profiloinnissa, toteaa opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

"Haaste on, että opetuksen järjestäjien välillä on aika paljon eroja”

Oppimäärän valinta on ratkaisevaa, jos suomi toisena kielenä -opetus ei anna yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittyä.

Yli-Jokipiin mukaan toinen S2-opetukseen liittyvä haaste on opettajien kelpoisuus. S2-opettajien kelpoisuusvaatimus on sama kuin suomea äidinkielenä opettavilla, vaikka kyseessä on lopulta kaksi hyvin erilaista oppimäärää.

S2-opettajista on myös pulaa, ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n Kotouttamiskompassin mukaan heistä vain noin 86 prosenttia on muodollisesti kelpoisia, kun taas suomen äidinkielen opettajilla aste on kymmenisen prosenttiyksikköä korkeampi.

Kaikilla opettajilla ei siis välttämättä ole ammattitaitoa antaa oppilaan edun mukaista opetusta.

Kolmas haaste ovat Yli-Jokipiin mukaan kirjavat käytännöt opetusjärjestelyissä. Opetuksen laatu ja määrä vaihtelee koulujen välillä. Niissä kouluissa, joissa S2-oppilaita on vähän, opettaja saattaa esimerkiksi opettaa molempia oppimääriä samalla tunnilla, yhtä aikaa.

– Meidän haaste on se, että opetuksen järjestäjien välillä on aika paljon eroja esimerkiksi siinä, kuinka paljon erillistä S2-opetusta tarjotaan, myöntää myös Opetushallituksen Leena Nissilä.

Opetushallituksen keinot puuttua asiaan ovat kuitenkin vähissä, koska kunnat päättävät opetuksen järjestämisestä itse. Samaan aikaan niiden rahat ovat tiukilla.

– Nykyistä tiukempi lainsäädäntö takaisi oppilaille paremmat oikeudet opetukseen, Nissilä toteaa.

Opetusneuvos Leena Nissilä
Opetusneuvos Leena Nissilän mielestä nykyistä tiukempi lainsäädäntö S2-opetuksesta takaisi paremmin oppilaiden oikeudet. Opetushallituksen viestintä

Vaarana oppilaiden eriarvoistuminen

PISA-vertailujen mukaan Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin muissa länsimaissa. Onko ongelma siinä, että Suomessa erinäköiset oppilaat ohjataan automaattisesti omille, erillisille kielentunneilleen, joissa heiltä ei vaadita riittävästi?

– Kyllä olen sitä miettinyt. Voi olla, että osa oppilaista on S2-tunneilla väärin perustein, jolloin heidän kielensä ei kehity niin paljon kuin voisi, Yli-Jokipii arvioi.

– Järjestelmä aiheuttaa ongelmia, sillä se ei selvästikään tuota yhdenvertaisuutta edes peruskoulun päättövaiheessa.

Opetusneuvos Leena Nissilän mukaan erikielisten oppilaiden tasa-arvo on haaste suomalaiselle koululaitokselle.

– Olemme olleet Suomessa äärimmäisen vahvoja oppilaiden erilaisten lähtökohtien tasaamisessa. Monikieliset oppilaat varmasti haastaa suomalaista oppilaitosta tässä mielessä, Nissilä toteaa.

Ministeriö aloittaa selvityksen S2-opetuksen puutteista

Yliopistojen kielivaatimuksista tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vaikka yliopistot kielsivät vastauksessaan syyllistyneensä syrjintään, ne ilmoittivat kuitenkin arviovansa kielivaatimuksia ensi vuonna uudelleen.

Voi siis olla, että Fidel Al Shiriä onnistaa ensi keväänä, kun hän hakee uudelleen yliopistoon.

Myös peruskoulun S2-opetuksen mahdolliset puutteet ovat päätöksentekijöillä tiedossa. Opetus- ja Kulttuuriministeriö viestittää Ylelle aloittavansa alkusyksyllä selvityksen S2-opetuksen tilasta.

Lisäksi kunnat aiotaan velvoittaa järjestämään suomi toisena kielenä -opetusta jo päiväkoti-ikäisille.

Korjaus 15.7.2020: Juttuun korjattu tieto, että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä suomen kieli ja kirjallisuus ovat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kaksi eri oppimäärää.

Lue lisää:

Maahanmuuttajataustaisten lasten heikko koulumenestys harmittaa poliitikkoja – suomen opetus viedään ministerille, opettajien käytöstä pahoitellaan

Maahanmuuttajat korkeakouluun selvästi kantasuomalaisia harvemmin – eri taustojen vaikutus kouluttautumiseen selvitetään