Hoitokotien koronakuolemat kuohuttavat Ruotsia – vanhusten hoidon asiantuntija: "Tilanne on poikkeuksellinen"

Osa hoitajista ja omaisista syyttää lääkäreitä iäkkäiden potilaiden kuoleman jouduttamisesta koronan hoitamisen sijaan.

koronavirus
Vanhus rollaattorin kanssa hoitajan kanssa ulkoilemassa.
Ruotsissa osa omaisista ja hoitajista arvostelee iäkkäiden ihmisten väärästä hoidosta koronan suhteen.Frida Lönnroos / Yle

Missä vaiheessa hauraan koronapotilaan hoitamisesta ei enää ole hyötyä ja on viisaampaa siirtyä elämän viimeisiä hetkiä helpottavaan palliatiiviseen hoitoon? Tästä asiasta vallitsee Ruotsissa nyt eri mielipiteitä.

Jotkut koronan takia omaisensa menettäneet ja potilaita hoitaneet hoitajat ovat sitä mieltä, että joidenkin potilaiden osalta koronan hoitamisesta on luovuttu liian varhain. He kokevat, että lääkärit ovat tehneet rutiininomaisesti päätöksiä siirtymisestä elämän loppuvaiheessa käytettävään lääkitykseen. Siihen kuuluu usein muun muassa hengitystä lamauttavaa morfiinia.

Koronavirus vaikeuttaa jo itsessään hengittämistä. Siksi morfiinin on katsottu voineen vauhdittaa potilaiden kuolemaa.

Kysyimme suomalaiselta vanhusten hoidon asiantuntijalta viisi kysymystä Ruotsin toimista ja palliatiivisesta hoidosta. Vastaajana on geriatrian erikoislääkäri Otto Lindberg.

1. Mitä Ruotsissa käytävä keskustelu kertoo hoitokotien tilanteesta ja hauraiden potilaiden koronahoidosta?

Se kuvastaa aikamoista hätää. Ruotsissa on koronan suhteen aika vaikea tilanne. Hoivakotien tilanne siellä on poikkeuksellinen ja myös toimintatavat kuvastavat poikkeusoloja, eivät tavanomaista arkea.

Kysymys kuuluukin, ovatko nämä toimintamallit hyviä vai eivät. Eivät ne varmastikaan ole optimaalisia, mutta toisaalta jos ei ole ollut mahdollisuutta varautua tilanteeseen, niin toimintamalleja joudutaan ehkä jonkin verran improvisoimaan. Siinä ollaan ehkä vedetty jopa vähän mutkia suoraksi.

2. Pitäisikö jokainen koronaan sairastunut iäkäs ihminen pyrkiä hoitamaan keinolla millä hyvänsä, vaikka tehohoidossa sairaalassa?

Jokainen potilas on täysin ainutlaatuinen. Hoitopaikan valintaan vaikuttaa ennen kaikkea potilaan kunto. Mitkä ovat hänen mahdollisuutensa toipua sairaudesta ja kuntoutua edes jonkinlaiseen kuntoon sen jälkeen?

Jos potilas on jo hyvin hauras, niin todennäköisyys selvitä koronan kaltaisesta infektiosta on hyvin pieni. Silloin palliatiivisen hoidon päätös on hyvin lähellä. Jos kyseessä on esimerkiksi muistisairas ihminen, joka ei kuitenkaan ole fyysisesti hauras, niin silloin en heti laittaisi pensseleitä pussiin.

3. Ruotsissa kerrotaan, että osa lääkäreistä on tehnyt päätöksiä palliatiiviseen hoitoon siirtymisestä puhelimitse, potilasta näkemättä. Onko tällainen toiminta oikein?

Jos lääkäri tuntee potilaan hyvin ja tietää, että hänen mahdollisuutensa selvitä vaikeasta sairaudesta ovat olemattomat, niin palliatiiviseen hoitoon siirtymisen päätös voi olla lähellä.

Toisaalta jos potilaalla ei ole hoitosuunnitelmaa, jossa on yksilöity miten toimitaan erilaisissa tilanteissa, niin päätöksen tekeminen ilman potilaan näkemistä on tietenkin arveluttavaa.

Ruotsissa on koronapandemian laajan levinnäisyyden takia täysin poikkeukselliset olot. Toiminta ei ehkä ole tavalliseen arkeen verrattavissa, koska päällä on vähän kuin katastrofitilanne.

4. Ruotsissa on paljastunut suuria alueellisia eroja koronakuolemien määrässä. Mistä tämä voi kertoa?

Ruotsin hoitokodeista vastaavan viranomaisen selvitys paljasti suuria alueellisia eroja koronakuolemien määrässä eri puolilla maata sijaitsevissa hoitolaitoksissa. Koronakuolemista 70 prosenttia on keskittynyt 40 kuntaan. Ruotsissa on 290 kuntaa.

Tähän vaikuttaa monta asiaa: alueiden väliset erot pandemiatilanteen suhteen, hoitokapasiteetti ja päivystyspisteiden kuormitus. Näiden pohjalta eri alueilla Ruotsissa tehdään erilaisia päätöksiä hoidosta. Mutta todennäköisesti tällaisessa tilanteessa tapahtuu myös sellaista, mitä ei pitäisi tapahtua.

5. Milloin palliatiivinen hoito on paikallaan?

Suomessakin hoivakodeissa annetaan palliatiivista hoitoa jatkuvasti. Sen tarkoituksena on tehdä elämän loppupäivistä mahdollisimman hyviä muun muassa tehokkaalla kivunlievityksellä.

Suomessa 44 prosenttia koronaan kuolleista on asunut ympärivuorokautisissa hoitoyksiköissä. Tällaisissa hoitokodeissa asuvilla on usein monta samanaikaista sairautta, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuteensa toipua vaikeasta sairaudesta, oli se sitten koronainfektio tai jokin muu sairaus.

Kun sairaustaakka pikku hiljaa kasvaa, on tehtävä päätös aloitetaanko lääkitys, jos potilaalle tulee esimerkiksi keuhkokuume vai saisiko se olla viimeinen keuhkokuume. Se on iso päätös, joka on hyvä tehdä silloin, kun tilanne ei ole akuutti. Asiasta on hyvä etukäteen keskustella yhdessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus