Raiskaustuomiot lähes kaksinkertaistuneet Ruotsissa lainmuutoksen jälkeen – "Saman suuntaista varmasti odotettavissa myös Suomessa"

Merkittävä osa kasvusta johtuu Ruotsin uudesta raiskauslaista, joka määrittelee seksin ilman suostumusta raiskaukseksi.

Seksuaalirikoslaki
masentunut nuori ikkunan edessä
Suomen raiskauslaki muuttuu mahdollisesti lähitulevaisuudessa lähemmäs Ruotsin mallia.AOP

Internetissä tavanneet teini-ikäinen tyttö ja 27-vuotias mies päätyvät illan päätteeksi naisen asuntoon ja samaan sänkyyn. Yöllä mies aloittaa sukukuoliyhdynnän. Tyttö jähmettyy, mutta ei vastustele fyysisesti. Aiemmin tyttö on tehnyt selväksi, ettei halua miehen kanssa seksiä, vaikka antaakin miehen nukkua luonaan.

Tällainen oli lyhyesti kuvailtuna tapaus, johon Ruotsin korkein oikeus sovelsi ensimmäistä kertaa vuonna 2018 voimaan astunutta suostumuslakia. Vuosi sitten korkein oikeus tuomitsi miehen muun muassa raiskauksesta.

Ennen Ruotsin raiskauslain muutosta tekoa ei olisi pidetty raiskauksena, koska sukupuoliyhteyttä ei edeltänyt väkivalta tai sillä uhkailu, eikä uhri ollut tajuton. Uuden lainsäädännön myötä olennaista ei ole tämä vaan se, että uhri ei ole ilmaissut suostumustaan seksiin.

Lakimuutoksen vaikutus Ruotsin raiskaustuomioihin näyttäisi olleen merkittävä. Kesäkuussa Ruotsin Rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) julkaiseman raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ruotsissa annettiin viime vuonna 333 raiskaustuomiota. Se on 75 prosentin nousu vuoden 2017 lukuihin eli tilanteeseen ennen lainmuutosta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Raiskauksia koskevat rikosilmoitukset ovat lainmuutoksen jälkeen kasvaneet Ruotsissa. Ilmoitusten kasvu on kuitenkin linjassa edellisten vuosien kehityksen kanssa, ja selittää ilmiötä siten vain osittain.

Toinen syy tuomioiden kasvulle on se, että raiskauksina pidetään nyt Ruotsissa tekoja, joita ei aiemmin raiskauksina pidetty. Entistä suurempi osa rikosilmoituksista johtaa syytteeseen, mutta tuomioiden määrä syytteisiin nähden ei ole laskenut.

Brå arvioi, että vuoden 2019 raiskauksia koskevista oikeudenkäynneistä 76 oli sellaisia, jotka eivät ennen lakimuutosta olisi johtaneet syytteeseen tai tuomioon. 36 tapauksista johti raiskaustuomioon.

Suuri osa uusista tuomioista koskee samantyyppisiä tapauksia kuin korkeimman oikeuden ennakkopäätös: epäilty ja asianomistaja ovat tavanneet toisensa aiemmin netissä tai juhlissa, ja päätyneet samaan asuntoon. Sukupuoliyhteys on tapahtunut ilman uhrin suostumusta, mutta tämä ei ole kyennyt ilmaisemaan haluttomuuttaan esimerkiksi pelkotilan vuoksi.

– Tapauksia, joissa rikosta ei ole tehty käyttämällä väkivaltaa tai sen uhkaa. Tai sitten väkivallasta ei ole todisteita, mutta uhrin haluttomuus on ollut ilmeistä, sanoo projektijohtaja Stina Holmberg Brån tutkimusneuvostosta.

Tuomioiden kasvu ei Holmbergin mukaan tarkoita sitä, että näyttökynnys olisi laskenut. Sana sanaa vastaan -tilanteet päätyvät edelleen tavallisesti syytteiden kaatumiseen.

Tuomiot eivät kuitenkaan enää ole kiinni esimerkiksi siitä, voiko uhri todistaa tapahtunutta fyysistä väkivaltaa.

– Raiskauksia on edelleen hyvin vaikea todistaa. Mutta nyt tuomioistuin voi esimerkiksi todeta, että vaikka väkivaltaa ei voi osoittaa sadan prosentin varmuudella, on kuitenkin selvää, että uhri oli haluton sukupuoliyhteyteen.

Nouseeko tuomioiden määrä myös Suomessa?

Suomen raiskauslaki muuttuu mahdollisesti lähitulevaisuudessa lähemmäs Ruotsin mallia.

Oikeusministeriön työryhmä luovutti tiistaina mietintönsä seksuaalirikoslain kokonaisuudistuksesta (siirryt toiseen palveluun) oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.).

Jos laki muuttuu mietinnössä esitetyn mukaiseksi, seksi ilman suostumusta olisi Suomessakin jatkossa raiskaus. Se todennäköisesti johtaa tuomioiden kasvuun, sanoo oikeusneuvos Timo Ojala, joka on yksi mietinnön tehneen työryhmän kuuntelemista asiantuntijoista.

– Ruotsin tilastot antavat suuntaviivaa. Jotain sen suuntaista varmasti on odotettavissa myös Suomessa.

Syy tälle olisi sama kuin Ruotsin kohonneiden tilastojen takana. Raiskauksen määritelmä laajentuu, mikä tuo rikosnimikkeen alle uusia tilanteita. Myös jo nyt raiskauksiksi määriteltyjä tekoja saatetaan lainmuutoksen myötä hanakammin ilmoittaa poliisille ja viedä oikeuteen.

– Rikosilmoitus on lainmuutoksen myötä helpompi tehdä, kun ei tarvitse näyttää, onko väkivaltaa käytetty tai onko uhri ollut tajuton, Ojala sanoo.

Vuonna 2018 Suomen poliisin tietoon tuli 1 231 raiskausilmoitusta. Oikeuteen eteni samana vuonna 346 raiskaustapausta. Oikeusministeriön mietinnössä arvioidaan, että esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa käsiteltävien rikosten määrä kasvaisi lainmuutoksen myötä 20 prosentilla.

Onko arvio pahasti alakanttiin, Ruotsin kehitys huomioon ottaen?

Ruotsin tuore raportti julkistettiin hieman ennen oikeusministeriön mietinnön valmistumista. Tuomioiden nousu oli mietinnön tehneen työryhmän tiedossa, mutta raportin tarkempaa analyysiä ei ehditty tehdä, sanoo rikosoikeuden professori Sakari Melander, joka oli oikeusministeriön työryhmän jäsenenä.

– Saattaa olla, että (Ruotsin raportin tarkempi analyysi) olisi vaikuttanut arvioon, ehkä vähän nostavasti.

Melander ei kuitenkaan ennusta raiskaustuomioiden nousevan Ruotsin tahtiin. Hän muistuttaa, että Suomen nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa raiskaustuomion antamisen esimerkiksi tilanteessa, jossa uhri on ollut pelkotilan vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään.

– Lainsäädäntö on jo mahdollistanut tuollaisia tuomioita, vaikka niistä ei läheskään aina ole tuomiota antanut. Nyt nämä tilanteet tulevat aiempaa selkeämmin säännellyksi.

Lue lisää seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta:

Raiskauslakiuudistus ottaa uusia askeleita ja etenee lausuntokierrokselle – muistatko vielä mistä uudistuksessa on kyse?

Loppu "kalukuville"? Oikeusministeriö esittää, että roisien kuvien lähettäminen voisi jatkossa olla seksuaalirikos

Raiskauksesta on harvoin suoraa näyttöä – tutkija: "Jos on tuomittu tai jätetty tuomitsematta, se ei tarkoita, että tiedettäisiin totuus"

19-vuotias Milla kertoo, että hänet raiskattiin, mutta oikeuden mielestä rikosta ei tapahtunut – saman kohtalon kokee moni